TV-viritinkortti – tietokoneen televisiovastaanotin, DVB- ja DVR-ominaisuudet

TV-viritinkortti on laite, jonka avulla tietokone voi vastaanottaa televisiosignaaleja ja usein myös tallentaa niitä. Useimmat nykyaikaiset viritinkortit toimivat myös videokaappauslaitteina, jolloin ne voivat tallentaa televisio‑ohjelmia kiintolevylle tai SSD:lle digitaalisen video‑tallentimen (DVR/PVR) tapaan. Kortit voivat olla sisäisiä laajennuskortteja tai ulkoisia USB/verkkoon liitettäviä laitteita.

Tekniset perusosiot ja liitännät

Perinteinen TV‑viritinkortti sisältää useimmiten kolme pääosaa: virittimen (tuner), analogi‑digitaalimuuntimen (ADC, kun vastaanotetaan analogista signaalia) ja demodulaattorin (digitaalisten modulaatioiden purku). Joissain korteissa on lisäksi oma prosessori tai laitteistokiihdytys, kun taas halvemmat mallit käyttävät isäntäkoneen suorittimen tehoa demodulaatioon ja koodaukseen.

Liitännät: PCI, PCI Express (PCIe), PCMCIA, ExpressCard, USB (usein ulkoiset), ja verkkoon liitettävät ratkaisut (IP‑tunerit).
Sisääntulot: RF (antenni/cable in), composite (RCA), S‑video, komponentti, HDMI‑capture (harvinaisempi tietokoneissa), ja satelliittivirittimet F‑liittimellä.
Formaatit ja standardit: analoginen TV, sekä digitaaliset standardit kuten DVB‑T/T2 (maantenne), DVB‑C (kaapeli), DVB‑S/S2 (satelliitti). Nykyiset digitaaliset virittimet tukevat MPEG‑2, H.264/AVC ja yhä useammin H.265/HEVC‑koodauksia.

Esimerkkejä

DVB‑S2‑viritinkortti

D‑Link ulkoinen TV‑viritin

Ominaisuudet ja käyttötapaukset

TV‑viritinkortit tarjoavat monia ominaisuuksia riippuen mallista ja ohjelmistosta:

Tallennus ja DVR/PVR‑toiminnot: ajastettu tallennus, timeshift (ohjelman pysäytys/kelailu), sarja‑ajastukset ja tallenteiden hallinta.
Live‑katselu ja usean kanavan samanaikainen vastaanotto: kortit voivat sisältää useita virittimiä, jolloin samaa laitetta voi käyttää useiden ohjelmien tallentamiseen yhtä aikaa.
EPG ja tekstitys: ohjelmatiedot (EPG), teletekstin ja DVB‑tekstityksen tuki.
Etäohjaus: IR‑vastaanotin kauko‑ohjaimelle tai sovellukset älypuhelimella/tabletilla katselua ja hallintaa varten.
Hardaware acceleration: laitteistopohjainen dekoodaus ja joskus transkoodaus tallennettaessa (helpottaa CPU‑kuormitusta).

Ohjelmisto ja yhteensopivuus

Toimivuus riippuu sekä laitteistosta että ajureista. Windows‑ympäristössä tavallisia tekniikoita ovat BDA‑ajurit ja valmiit ohjelmat kuten Windows Media Center‑tyyppiset sovellukset tai kolmannen osapuolen PVR‑ohjelmistot. Linuxissa DVB‑ajurit ja V4L2 (Video4Linux2) ovat yleisiä; monille korteille on saatavilla avoimen lähdekoodin ajureita, mutta joillekin tarvitaan valmistajan binäärisiä firmware‑tiedostoja.

macOS‑tuki on rajoitetumpaa, erityisesti sisäisissä PCIe‑korteissa. USB‑tunereille löytynee usein valmistajan tarjoamat ohjelmistot tai kolmannen osapuolen ratkaisuja.

Valintakriteerit

Kun valitset viritinkorttia, kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin:

Tuki halutulle signaalille: DVB‑T/T2, DVB‑C tai DVB‑S/S2? Tarvitsetko hybridikortin (analoginen + digitaalinen)?
Liitäntä ja sijoitus: sisäinen PCIe vai ulkoinen USB/verkko? Kannettavaan käyttöön ExpressCard/USB on usein järkevämpi.
Ajurit ja käyttöjärjestelmä: varmista, että kortille on toimivat ajurit ja ohjelmistot käyttämällesi käyttöjärjestelmälle.
Laiteominaisuudet: montako viritintä (samanaikainen tallennus), laitteistopohjainen dekoodaus, CI/CI+‑korttipaikka maksullisille kanaville.

Asennus ja vianmääritys

Asennuksessa huomioi antennin tai kaapelin liitäntä, ajureiden asennus ja mahdolliset firmware‑päivitykset. Yleisimmät ongelmat ja ratkaisut:

Ei signaalia: tarkista antennikaapeli, liittimet, antennin suunta (satelliitti), ja vahvistimet. Testaa signaali toisella laitteella.
Ajuriongelmat: asenna valmistajan uusin ajuri, tarkista käyttöjärjestelmän laitehallinnasta, että kortti tunnistetaan oikein. Linuxissa katso dmesg‑lokista mahdolliset firmware‑virheilmoitukset.
Heikko suorituskyky: käytä laitteistopohjaista dekoodausta tai valitse kortti, jossa on oma prosessori jos haluat vähentää CPU‑kuormaa.
Yhteensopivuusongelmat: tarkista, ettei kortti vaadi vanhaa käyttöjärjestelmäversiota tai erityistä ohjelmistoa.

Turvallisuus ja lakiasiat

Tallentaminen on yleensä sallittua henkilökohtaiseen käyttöön, mutta tekijänoikeudelliset rajoitukset vaihtelevat maittain. Maksullisia suojattuja kanavia varten tarvitaan usein CAM‑moduuli ja korttipaikka (CI/CI+), ja niiden kierto tai luvaton kopiointi on yleensä laitonta.

Erikoisratkaisut ja vaihtoehdot

Joillekin käyttäjille ohjelmistopohjaiset vastaanottimet (esim. IPTV‑palvelut tai SDR – Software Defined Radio ‑pohjaiset ratkaisut) voivat korvata perinteisen viritinkortin. Satelliitti‑käytössä monet suosivat erillisiä vastaanottimia tai verkkoon liitettäviä satelliittipalvelimia, jotka tarjoavat helppokäyttöisyyttä ja toistaiseksi laajan tuen maksullisille palveluille.

Yhteenveto

TV‑viritinkortti tarjoaa tietokoneelle mahdollisuuden vastaanottaa, katsella ja tallentaa televisiolähetyksiä. Oikean kortin valinta riippuu vastaanottotavasta (terrestiaali, kaapeli, satelliitti), liitännöistä, yhteensopivuudesta käyttöjärjestelmän kanssa ja siitä, tarvitsetko laitteistokiihdytystä tai usean virittimen tukea. Ulkoiset mallit, kuten D‑Linkin USB‑virittimet, ovat helppoja asentaa ja sopivat monille käyttäjille, kun taas sisäiset PCIe‑kortit tarjoavat usein monipuolisemmat ominaisuudet ja paremman suorituskyvyn.