Web-sovellus

Verkkosovellus on ohjelmistosovellus, joka toimii etäpalvelimella. Useimmissa tapauksissa verkkoselaimia käytetään verkkosovellusten käyttämiseen verkon, kuten Internetin, kautta. Joitakin verkkosovelluksia käytetään intraneteissä, esimerkiksi yrityksissä ja kouluissa. Web-sovellukset eroavat muista sovelluksista, koska niitä ei tarvitse asentaa.

Esimerkkejä verkkosovelluksista ovat: Facebook (sosiaalinen verkostoituminen), Flickr (valokuvien jakaminen), Mibbit (chattailu) ja Wikipedia.

Verkkosovellukset ovat suosittuja, koska useimmissa tietokoneiden käyttöjärjestelmissä on verkkoselaimet. Ohjelmoijat voivat helposti muuttaa verkkosovellusta. Käyttäjien ei tarvitse asentaa uusia ohjelmistoja nähdäkseen muutokset.

WorldClock-kuvake.

Hyödyt ja haitat

Edut

Web-sovellukset toimivat selaimen sisällä, eikä monimutkaista asennusta tarvita.
Web-sovellukset vaativat hyvin vähän levytilaa (tai laskentatehoa) asiakkaalta. Asiakas tarvitsee vain näyttää tiedot.
Verkkosovellukset ratkaisevat osan "yhteensopivuusongelmista" (Windows, Mac, Linux); tarvitaan vain selain.
Monissa tapauksissa tiedot tallennetaan myös etänä. Kuten muissakin pilvipalveluissa, tämä voi mahdollistaa helpon viestinnän ja yhteistyön.
Apua viestintään ja postiin

Haitat

Koska ne toimivat verkkoselaimen sisällä, useimmat verkkosovellukset "näyttävät" hyvin erilaisilta kuin tavalliset ohjelmat. Käyttäjäkokemus tai helppokäyttöisyys on erilainen, ja jotkut saattavat pitää siitä.
Web-sovellukset on koodattava siten, että ne noudattavat standardeja. Mitä tahansa selainta, joka myös noudattaa standardia, voidaan käyttää. Pienet muutokset tietyn selaimen standardin toteutuksessa voivat estää kyseistä selainta käyttämästä verkkosovellusta.
Web-sovellukset tarvitsevat koko ajan yhteyden palvelimeen, jossa sovellus toimii. Yhteys saattaa tarvita tietyn kaistanleveyden. Ilman riittävää yhteyttä sovellusta ei välttämättä voi käyttää, ja pahimmassa tapauksessa tiedot voivat kadota.
Monet sovellukset ovat riippuvaisia palvelimesta, joka isännöi niitä. Kun palvelin kytketään pois päältä tai yritys menee konkurssiin, sovellusta ei voi enää käyttää. Perinteiset sovellukset toimivat edelleen.
Verkkosovelluksen tarjoava yritys hallitsee sitä täysin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että se voi julkaista uuden version silloin, kun se haluaa; vähemmän suositun version "ohittamista" ei ole mahdollista.
Monissa tapauksissa tiedot tallennetaan myös etänä. Tietoja ei välttämättä ole mahdollista viedä niin, että niitä voitaisiin käyttää toisessa sovelluksessa.
Yhtiö voi teoriassa seurata mitä tahansa käyttäjien tekemää. Tämä voi aiheuttaa yksityisyysongelmia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on verkkosovellus?

V: Web-sovellus on ohjelmistosovellus, jota voidaan käyttää ilman, että sitä asennetaan asiakkaalle, ja siinä on useita osia.

K: Mitkä ovat verkkosovelluksen eri osat?

V: Verkkosovelluksen eri osiin kuuluu osa, joka suoritetaan etäverkkopalvelimella, ja toinen osa, joka suoritetaan asiakkaalla, yleensä verkkoselaimessa.

K: Miten verkkosovelluksen eri osat kommunikoivat keskenään?

V: Verkkosovelluksen eri osat kommunikoivat keskenään tietoverkon, kuten Internetin, kautta HTTP-protokollan avulla.

K: Mikä on asiakas-palvelin-malli?

V: Asiakas-palvelin-malli on eräänlainen sovellussuunnittelutapa, jossa ohjelmistosovellukset jaetaan osiin, joita yleensä kutsutaan tasoiksi.

K: Kuinka monta tasoa on yleensä kolmiportaisessa sovelluksessa?

V: Kolmitasoinen sovellus koostuu yleensä kolmesta tasosta: Esitystaso, sovellustaso ja tallennustaso.

K: Mitkä ovat yleisiä esimerkkejä verkkosovelluksista?

V: Yleisiä esimerkkejä verkkosovelluksista ovat verkkosähköpostiin, verkkopankkiin ja sosiaalisen median sivustoihin, kuten Wikipediaan, käytettävät sovellukset.

K: Mikä on web-sovelluksissa yleisimmin käytetty protokolla?

V: HTTP-protokolla on web-sovelluksissa yleisimmin käytetty protokolla.