Bermudan kolmio: mysteerit, katoamiset ja tieteelliset selitykset

Bermudan kolmio: tutustu kuuluisimpiin katoamisiin, myytteihin ja tieteellisiin selityksiin — faktat, tapaukset ja rationaaliset teoriat yhdessä artikkelissa.

Bermudan kolmio (engl. Bermuda Triangle), jota joskus kutsutaan myös Paholaisen kolmioksi, on laaja alue Pohjois-Atlantin länsiosassa, jonka kärkinä yleisesti pidetään Miami (Florida), Bermuda ja Puerto Rico. Alueen pinta-ala vaihtelee määrittelijästä riippuen, mutta usein mainittu suuruusluokka on noin 500 000 neliömailia (noin 1,3 miljoonaa km²). Sää ja merivirtaukset alueella ovat vaihtelevia: trooppiset myrskyt ja hirmumyrskyt (hurrikaanit) ovat mahdollisia, ja merenkulku ja lentoliikenne joutuvat ajoittain vaikeisiin sääoloihin. Sumuja ja pilvisyyttä esiintyy, mutta kuvaus, jonka mukaan alue olisi jatkuvasti sumuinen ja samanlainen, ei pidä paikkaansa.

Monet ihmiset ovat selittäneet alueen outoja katoamisia paranormaaleilla ilmiöillä tai maan ulkopuolisilla olennoilla, mutta suurin osa tunnettuihin tapauksiin liittyvistä väitteistä on liioiteltuja, virheellisiä tai perustuu epätarkkoihin lähteisiin. Myös väite siitä, että vakuutusyhtiöt perivät alueella korkeampia vakuutusmaksuja, ei pidä paikkaansa.

Tunnetuimmat tapaukset

Flight 19 (5. joulukuuta 1945): Yhdysvaltain laivaston viiden torpedopommikoneen (TBM Avenger) lentue katosi navigointiharjoituksessa Bermudan kolmion läheisyydessä. Katoamisen seurauksena lähtöpaikaksi lähetetty PBM-partiokone (mariner) katosi myös etsintätehtävässä liian aikaisin esitettyjen raporttien mukaan todennäköisen räjähdyksen vuoksi. Tapauksen tarkat syyt on arveltu liittyneen navigointivirheeseen, sääoloihin ja viestintäongelmiin.

BSAA G-AHNP "Star Tiger" (30. tammikuuta 1948): Lentokone katosi tuntemattomista syistä matkalla Lissabonista Bermudalle. Koneessa oli mm. eläkkeellä ollut RAF:n lentomarsalkka Sir Arthur Coningham. Kone antoi viimeiset radioviestinsä ja jätti reittitarkastukset myöhemmin kuulumatta; myöhemmin löydettiin roskia ja öljytynnyreitä noin 325 mailia Bermudasta luoteeseen, mutta ei varmaa yhteyttä koneeseen. Sää- ja polttoaineolosuhteet sekä viestintäongelmat ovat olleet mukana pohdinnoissa. (Tapauksen kuvauksesta on tehty viittauksia populaarikulttuurissa, mm. The Twilight Zone -sarjan jaksoihin, jotka peilaavat samankaltaisia myyttejä ja legendoja kuten lentävä hollantilainen.)

DC-3 (NC16002, 28. joulukuuta 1948): Yölento San Juanista Puerto Ricosta Miamin kautta katosi tuntemattomista syistä. Viranomaisten tutkinnassa ilmeni useita puutteita: huoltokirjanpito oli vajavaista, koneen akut ja sähköjärjestelmä eivät olleet asianmukaisessa kunnossa, radioyhteydet olivat heikot ja kone oli ylipainoinen. Lisäksi tuulen suunnan muutos olisi voinut työntää konetta kauemmas reitiltä ilman että miehistö tiesi sijaintiaan. Löydetyt ruumiit Guantanamon eteläpuolelta eivät varmista yhteyttä koneeseen. Useita näistä seikoista pidetään todennäköisinä syinä, jotka selittävät katoamisen ilman yliluonnollisia selityksiä.

BSAA G-AGRE "Star Ariel" (17. tammikuuta 1949): Toinen saman yhtiön koneista katosi matkalla Bermudalta Jamaikalle. Viimeinen olemassa oleva lähetys kertoi aikataulusta ja radiotaajuuden vaihdosta; sen jälkeen viestit loppuivat. Radioyhteydet olivat sinä päivänä muutenkin huonot, ja etsintöihin liittyvät viiveet vaikeuttivat todisteiden löytämistä. Tutkimukset osoittivat, että viestintä- ja koordinointiongelmat sekä myöhästyneet hälytykset rajoittivat tehokkaita etsintöjä.

Alukset ja legendat: Purjelaiva Ellen Austin on osa vanhaa tarinaa, jonka mukaan alus löysi hylätyn aluksen ja asetti miehistön purjehtimaan sitä satamaan; jossain versiossa hylätty alus myöhemmin katosi tai miehistö hävisi. Tutkijat, kuten Lawrence David Kusche kirjassaan "The Bermuda Triangle Mystery—Solved", eivät löytäneet alkuperäisiä lähdeviitteitä tarinalle 1880–1890-luvuilta, ja legendan alkuperä jää epävarmaksi. Myös sotalaiva USS Cyclops (AC-4) katosi maaliskuussa 1918 noin 306 hengellä; todisteet viittaavat voimakkaaseen myrskyyn ja muihin tavallisiin navigaatiovaikeuksiin sen ajan olosuhteissa.

Tutkimukset, tilastot ja tieteelliset selitykset

Useat tutkijat ovat selvittäneet Bermudan kolmion väitteitä. Tunnetuin kriittinen tutkija on Lawrence David Kusche, joka osoitti kirjassaan, että monet legenda- ja uutisraportit sisältävät virheitä, väärinymmärryksiä ja liioittelua. Hänen tutkimuksensa mukaan alueella ei ole todettu poikkeavaa katoamisnopeutta verrattuna muihin vilkkaasti liikennöityihin merialueisiin.

Myös viranomaiset kuten Yhdysvaltain rannikkovartiosto ja National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) eivät pidä Bermudan kolmiota erityisen vaarallisena tai yliluonnollisena. Useat esiintyvät katoamissyyt voidaan selittää seuraavilla luonnollisilla ja inhimillisillä tekijöillä:

• Äkilliset säämuutokset ja hurrikaanit, jotka voivat iskeä nopeasti ja kovina aalloina lentokoneisiin ja aluksiin.
• Ihmisen virheet: navigointivirheet, väärä reittisuunnistus, huoltovirheet ja miehistön kokemattomuus.
• Tekniset viat: lennon- ja merenkulkulaitteiden rikkoutumiset, sähköongelmat ja polttoaineongelmat.
• Gulf Stream -virtaus: voimakas ja nopea merivirta voi hävittää ja siirtää romua kauas katoamispaikalta, vaikeuttaen etsintöjä ja jäljittämistä.
• Viime vuosisadan puolivälin viestintä- ja etsintäresurssien rajoitukset tekivät tapauksista vaikeasti ratkaistavia ja altisti virheellisille raportoinnille.

Jotkut hypoteesit, kuten metaanihydraattien purkautuminen (joka voisi hetkellisesti vähentää veden tiheyttä ja aiheuttaa aluksen uppoamisen) tai erikoiset magneettiset anomalit (kompassien voimakkaat häiriöt), ovat saaneet huomiota mutta niille ei ole olemassa hyväksyttyjä laajoja todisteita, jotka selittäisivät useita tapauksia. Magneettisten anomalioiden käsite on osittain väärinymmärretty: magnetismi vaikuttaa kompassiin koko maatason alueella, mutta yksittäisiä mystisiä "kompassin pyörähdyspaikkoja" ei ole tieteellisesti vahvistettu siten, että ne selittäisivät laajamittaisesti katoamisia.

Mitä tästä voi oppia

Bermudan kolmio on yhdistelmä todellisia onnettomuuksia, puutteellista raportointia, populaarikulttuurin dramatisointia ja legendaa. Monet tapaukset, joita aiemmin pidettiin arvoituksina, on osin selitetty kun tutkinta on ollut perusteellisempaa. Vaikka alueella on tapahtunut traagisia ja ratkaisemattomia katoamisia, tieteellinen ja historiallisen lähdeaineiston tarkastelu viittaa siihen, että näille on usein luonnollisia ja ymmärrettäviä selityksiä: sää, inhimilliset virheet, tekniset viat ja ajan koettelemat viestintämahdollisuudet.

Bermudan kolmion tarina toimii edelleen varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka myytit ja vahvasti sensaatiomedia voivat kasvattaa ja vääristää yksittäisiä tapahtumia. Kattava dokumentointi, parempi teknologia ja kansainvälinen yhteistyö etsinnöissä ovat vähentäneet monien vanhojen mysteerien salaperäisyyttä, vaikka jotkut tapaukset säilyttävät inhimillisen tragediansa ja arvoituksellisuutensa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Bermudan kolmio?

K: Mitä teorioita on olemassa siitä, miksi tällä alueella tapahtuu outoja tapahtumia?

K: Mitä tapahtui Yhdysvaltain laivaston viiden torpedopommikoneen lennolle 5. joulukuuta 1945?

K: Mitä tapahtui BSAA G-AHNP "Star Tiger" -lentokoneelle 30. tammikuuta 1948?

Kysymys: Mitä tapahtui DC-3:lle San Juan Puerto Ricon ja Miamin Floridan välillä 28. joulukuuta 1948?

Kysymys: Miten Lawrence David Kusche jäljitti Ellen Austinin purjelaivan tapauksen legendan?

Kysymys: Mitä aihetodisteita kaksi erillistä tutkijaa löysi USS Cyclops (AC-4) -aluksesta, joka katosi maaliskuussa 1918 ja jonka kyydissä oli 306 henkilöä?

Hae kirjaimella