Pakistanin vuoden 1973 perustuslaki – keskeiset piirteet ja merkitys
Tutustu Pakistanin vuoden 1973 perustuslakiin: parlamentaarinen liittotasavalta, islamin erityisasema, perusoikeudet ja liittovaltion valtarakenne sekä historiallinen merkitys.
Yksi uuden hallituksen kiireellisimmistä tehtävistä oli uuden perustuslain laatiminen. Kun sotatila vihdoin poistettiin, yleiskokous kutsuttiin koolle huhtikuussa 1972 entisen Länsi‑Pakistanin alueen vuoden 1970 vaalituloksen perusteella. Eri puolueita edustavista poliitikoista muodostettiin komitea, joka laati perustuslakiehdotuksen. Komitean sisällä oli erimielisyyksiä muun muassa siitä, pitäisikö ottaa käyttöön parlamentaarinen vai presidentillinen hallintojärjestelmä sekä miten maakuntien itsehallintoa turvataan. Komitean mietintö luovutettiin 10. huhtikuuta 1973, ja liittovaltion kokous hyväksyi perustuslakiluonnoksen 135 äänellä puolesta kolmen pidättyessä äänestämästä. Perustuslaki tuli voimaan 14. elokuuta 1973, ja Zulfikar Ali Bhutto valittiin pääministeriksi kansalliskokouksessa 12. elokuuta.
Keskeiset piirteet
- Valtiomuoto ja hallintojärjestelmä: Pakistan määritellään islamilaiseksi liittotasavallaksi, ja maahan palautettiin parlamentaarinen järjestelmä. Pääministeri on hallituksen päämies ja valitaan eduskunnan enemmistöstä.
- Islamin asema: Islam määritellään valtion uskonnoksi, ja perustuslaki korostaa islamin erityisasemaa. Lisäksi sekä presidentin että pääministerin tuli olla muslimeja.
- Perusoikeudet: Kaikki perusoikeudet taataan, mutta niihin voidaan asettaa laissa säädettyjä kohtuullisia rajoituksia esimerkiksi yleisen järjestyksen tai turvallisuuden takia.
- Oikeusvalvonta: Korkeimmalle oikeudelle (Supreme Court) ja alueellisille korkeimmille tuomioistuimille annettiin valtuudet valvoa perusoikeuksien noudattamista ja harjoittaa oikeudellista valvontaa (judicial review).
- Presidennin ja pääministerin suhde: Presidentti toimii pääosin pääministerin ja hallituksen pätevän neuvonannon mukaisesti. Presidentin määräykset ja asetukset edellyttävät yleensä hallituksen hyväksynnän tai vastuunjaon mukaisen menettelyn.
- Senaatti ja maakuntien edustus: Ylähuone (Senaatti) valitaan pääosin maakuntien lainsäädäntöelinten kautta, mikä takaa maakuntien edustuksen liittovaltion päätöksenteossa. Senaattia ei saa hajottaa edes hätätiloissa, jotta sen jäsenet säilyttävät asemansa pitkällä aikavälillä.
- Hätätilat: Hätätilanteissa liittovaltion hallitus voi antaa lainsäädäntöä laajasti ja poikkeusoloissa perusoikeuksien käyttö voidaan väliaikaisesti rajoittaa. Tällaiset valtuudet ovat kuitenkin olleet perustuslain tulkinnan ja myöhemmän muutoksen kohteena.
- Kielipolitiikka: Urdu määriteltiin kansalliseksi ja viralliseksi kieleksi. Englannin kieli sai siirtymäajan, jonka aikana sen käyttö julkisissa tehtävissä oli sallittua (perustuslaissa sovittu siirtymäkausi oli alun perin noin 15 vuotta).
- Uskonnollinen opetus: Koraanin ja islamin opetuksen opetus tehtiin pakolliseksi muslimioppilaille kouluissa sen mukaisesti kuin lakiteksti määräsi.
- Liittovalta ja maakunnat: Perustuslaki vahvisti liittovaltiollisen rakenteen siten, että monet valtaoikeudet jätettiin maakunnille, ja keskushallinnon toimivaltaa rajoitettiin verrattuna aikaisempaan yksikköjärjestelmään.
- Perustuslain muuttaminen: Perustuslain muutokseen vaadittiin tiukempi enemmistö: alahuoneessa kahden kolmasosan enemmistö ja ylähuoneessa enemmistö.
Merkitys ja vaikutukset
Vuoden 1973 perustuslaki merkitsi paluuta parlamentaariseen demokratiaan sen jälkeen, kun vuoden 1962 perustuslaissa oli kokeiltu vahvempaa presidenttivaltaa. Se pyrki tasapainottamaan keskushallinnon ja maakuntien valtaoikeudet ja antoi maakunnille paremman edustuksen poliittisessa järjestelmässä. Lisäksi perustuslailla pyrittiin yhdistämään kansallinen identiteetti ja islamilainen perusta: se tunnusti islamin näkyväksi osaksi valtion perusrakennetta mutta säilytti myös laillisen kehikon perusoikeuksille ja oikeusvalvonnalle.
Perustuslaki sai erityistä painoarvoa myös siksi, että se oli laadittu ja hyväksytty edustuksellisesti valitun kansalliskokouksen toimesta, mikä lisäsi sen legitiimiyttä verrattuna aiempiin järjestelyihin. Kuitenkin perustuslakia on sen voimaantulon jälkeen muutettu useita kertoja, ja se on ollut väliaikaisesti keskeytyksen kohteena poikkeustilanteissa, kuten 1977 alkaneen sotilasvallan aikana. Sittemmin perustuslaki palautettiin ja sitä on muokattu useilla lisäyksillä (amendmenteilla), jotka ovat vaikuttaneet erityisesti presidentin ja pääministerin vallanjakoon.
Nykyinen asema
Perustuslaki vuodelta 1973 on edelleen Pakistanin perustuslain perusta, mutta sen alkuperäinen muoto on kokenut merkittäviä muutoksia eri aikakausina. Useat muutokset ovat muuttaneet vallanjakoa ja instituutioiden toimivuutta, joten 1973 perustuslain käytännön merkitys on kehittynyt historian myötä. Sen perusajatukset parlamentaarisesta hallinnosta, liittovaltiollisuudesta ja islamilaisesta identiteetistä kuitenkin muodostavat edelleen keskeisen kehyksen Pakistanin oikeudelliselle ja poliittiselle järjestelmälle.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli yksi uuden hallituksen kiireellisimmistä tehtävistä?
A: Yksi uuden hallituksen kiireellisimmistä tehtävistä oli uuden perustuslain laatiminen.
K: Milloin sotatila kumottiin?
V: Sotatila kumottiin lopulta huhtikuussa 1972.
K: Miten edustajakokous kokoontui?
V: Edustajakokous kutsuttiin koolle huhtikuussa 1972 entisen Länsi-Pakistanin alueen vuoden 1970 vaalituloksen perusteella.
K: Kuka muodosti perustuslakikomitean?
V: Perustuslakivaliokunta koostui eri puolueita edustavista poliitikoista.
K: Mitä erimielisyyksiä komiteassa oli?
V: Komitean sisällä oli erimielisyyksiä siitä, pitäisikö ottaa käyttöön parlamentaarinen vai presidentillinen hallintojärjestelmä, ja maakuntien autonomiasta.
K: Kuinka kauan kesti, ennen kuin valiokunta antoi mietintönsä?
V: Kesti kahdeksan kuukautta, ennen kuin he jättivät mietintönsä 10. huhtikuuta 1973.
K: Milloin he toimittivat raporttinsa?
V: He toimittivat raporttinsa 10. huhtikuuta 1973.
Etsiä