Crazy Horse (n. 1838–1877) – Oglala‑sioux‑päällikkö ja sotapäällikkö
Crazy Horse (n.1838–1877) — legendaarinen oglala‑sioux‑päällikkö ja soturi, Little Bighornin sankari. Tarina johtajuudesta, vastarinnasta ja traagisesta lopusta.
Crazy Horse (Lakotan kielellä Tȟašúŋke Witkó, s. noin 1838 – kuoli 5. syyskuuta 1877) oli oglala‑lakota (oglala‑sioux) -päällikkö, sotapäällikkö ja vastarinnan symboli. Hänestä on myöhemmin veistetty suuri muistomerkki Etelä‑Dakotassa sijaitsevaan Crazy Horse Memorial -vuoreen; teos on edelleen osittain keskeneräinen ja sen toteutus on kiistanalainen sekä kunnianosoituksen että yksityisen rahoituksen vuoksi.
Nuoruus ja näkynsä
Crazy Horsen syntymästä ja lapsuudesta on useita kertomuksia. Hänen alkuperäisestä nimestään ja lempinimestään esiintyy vaihtelevia tietoja: joissain lähteissä nuorena hänet mainitaan nimellä "Curly", mutta kuukausi- ja nimimuistomerkit vaihtelevat suullisen perinteen vuoksi. Nuorena hän kävi perinteisen näynetsinnän (vision quest) ja sai näkyn, joka vaikutti syvästi hänen elämäänsä ja asemaansa yhteisössä. Näkyyn liitetään hevosen ilmestyminen, mikä myöhemmin antoi hänelle nimen, joka usein käännetään suomeksi Crazy Horse (suora käännös lakotan nimelle on suunnilleen "Hevonen, jonka käytös on hullu" tai "Hevonen, joka on villi").
Sotapäällikkönä ja Little Bighorn
Crazy Horse nousi merkittävään asemaan urheutensa, johtajuutensa ja taistelukykyjensä ansiosta. Hän oli yksi niistä lakota‑johtajista, jotka vastustivat Yhdysvaltain intiaanpolitiikkaa ja uudisasutusta erityisesti Black Hillsin (Heard Hills) alueella. Vuonna 1876 hän johti joukkonsa taisteluun kenraali George Armstrong Custerin yksiköitä vastaan Little Bighornin taistelussa (25.–26. kesäkuuta 1876), jossa sioux‑, cheyenne‑ ja muut aliantit liittyivät yhteen ja saavuttivat merkittävän voiton.
Biisonien katoaminen, nälänhätä ja antautuminen
Seuraavina vuosina suuria metsästysalueita ja biisoni‑kantoja ajettiin ahtaalle, minkä seurauksena elinkeinot kärsivät ja nälänhätä lisääntyi. Black Hillsin menetykseen ja biisonikannan romahtamiseen liittyvät paineet pakottivat monet ryhmät antautumaan tai siirtymään reservaatteihin saadakseen ruokaa ja huoltoa. Crazy Horse kieltäytyi pitkään antautumasta, mutta lopulta keväällä 1877 hän antoi periksi kansalaistensa hyvinvoinnin tähden ja hänet siirrettiin reservaatille. Tilanne oli hänelle raskas, koska antautuminen merkitsi perinteisten elämäntapojen menettämistä ja aseiden sekä hevosten luovuttamista.
Pidätys ja kuolema Fort Robinsonissa
Syksyllä 1877 Crazy Horse oli Fort Robinsonissa (Nebraska), kun hänet pidätettiin osana Yhdysvaltain viranomaisten järjestelyjä. Tapahtumista Fort Robinsonin vankitilanteessa on useita versioita: virallinen kertomus kertoo, että häntä yritettiin pidättää ja hänen väitettiin yrittäneen paeta; pidätystilanteessa hän sai vakavan pistovamman rintaan tai vatsaan, jonka aiheuttaja oli joko aseellinen sotilasvartio tai intiaaniportturi (lähteet vaihtelevat). Hän kuoli saamiinsa vammoihin samana yönä 5. syyskuuta 1877. Tapaus päätti käytännössä suuren osan avointa sotaa Oglala‑sekä sitä seuranneen kapinavaiheen osalta.
Perintö ja merkitys
Crazy Horse on jäänyt historiaan vastarinnan ja oman kulttuurin puolustamisen symbolina. Hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän vältti valokuvattavana olemista; ainoa mahdollisesti hänen kuvansa, jota jotkut tutkijat pitävät totena, on kiistanalainen. Hänen nimensä on yhä voimakas symboli Lakotan ja muiden intiaaniväestöjen oikeuksien, maaoikeuksien ja kulttuurisen itsemääräämisoikeuden kamppailussa.
Crazy Horse -muistomerkki Etelä‑Dakotassa on yksi näkyvimmistä kunnianosoituksista, mutta sen toteutus ja komersialismi aiheuttavat myös keskustelua Native American -yhteisöissä. Muistomerkki ei ole valtion rakentama, vaan sen takana on yksityinen säätiö ja hanke, jonka perusti kuvanveistäjä Korczak Ziolkowski 1940‑luvulla.
Nimi, suku ja perhe
Frederick Hoxien teoksen mukaan Crazy Horse oli kolmas miehenä samalla nimellä perheessä (Tasunke Witkon polvessa). Latinalisoituja ja eri kielisiä kirjoitusasuja esiintyy runsaasti (esimerkiksi Tasunke Witko). Hoxie mainitsee hänen vanhemmikseen Rattling Blanket Womanin ja Tasunke Witko II:n. Hänen kerrotaan menneen naimisiin kolme kertaa: 1) Black Buffalo Woman, 2) Black Shawl ja 3) Nellie Larrabeen (Laravie). Vain Black Shawlista kerrotaan syntyneen lapsia; lähteissä mainitaan tytär, joka kuoli noin kolmivuotiaana. Näihin yksityiskohtiin liittyy kuitenkin eroja eri lähteiden välillä.
Huomioita ja korjauksia
On tärkeää erottaa perinteiset lakota‑suulliset kertomukset historiankirjoituksesta ja myöhemmistä poliittisista liikkeistä. Tekstissä mainittu ajatus "Siouxien kuninkaallisesta perheestä" ja nykyajan 'kuningas/kuningatar' ‑nimitykset eivät perustu perinteiseen lakota‑yhteiskunnan organisaatioon: lakotat eivät historiallisesti muodostaneet eurooppalaistyyppistä monarkkista järjestelmää. Nykyajan liikkeet, itsenäisyysjulistukset tai yksittäisten henkilöiden ottamat kuninkaalliset tittelit ovat moderneja ilmiöitä ja usein kiistanalaisia sekä eivät saa yleistä tunnustusta.
Alkuperäistekstissä esiintyy lainaus: "Kerran liikuin kuin tuuli. Nyt antaudun teille ja siinä kaikki." Tämä on yleisesti liitetty Geronimoon, apassien päällikköön, eikä se liity suoraan Crazy Horseen. On hyvä varmistaa lainauksien lähteet ennen kuin liittää ne tiettyyn henkilöön.
Crazy Horsen elämästä ja kuolemasta on yhä eriävät tulkinnat. Hänet muistetaan sekä lujana sodankävijänä että johtajana, joka teki vaikeita päätöksiä oman kansansa toimeentulon vuoksi. Hänen tarinansa on keskeinen osa 1800‑luvun loppupuolen intiaanihistoriaa Yhdysvalloissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Crazy Horse?
V: Crazy Horse oli noin vuonna 1838 syntynyt Oglala Sioux -intiaaniheimon päällikkö, joka kuoli 5. syyskuuta 1877.
K: Mikä nimi hänelle annettiin, kun hän syntyi?
V: Kun Crazy Horse syntyi, hänelle annettiin nimi "Curly".
Kysymys: Miten hänen isänsä reagoi, kun hän näki näyn nuorena poikana?
V: Hänen isänsä löysi hänet ja oli hyvin tyytymätön siihen, mitä nuori Curly oli tehnyt.
K: Minkä taistelun johtamisesta Crazy Horse tunnetaan?
V: Crazy Horse johti väkensä Little Bighorn -joelle Pohjois-Montanassa liittyäkseen yhteen muiden sioux-joukkojen, kuten hunkpapa- ja miniconjou-joukkojen, sekä muiden heimojen, kuten cheyennesien ja arapahojen, kanssa. Siellä he taistelivat kenraali George Armstrong Custeria vastaan tappaen ja kukistaen hänet ja hänen lukuisat ratsumiehensä.
Kysymys: Miksi Crazy Horse johti lopulta kansansa reservaattiin?
V: Riista oli vähissä ja biisonit (puhvelit) olivat lähes hävinneet, joten heillä ei ollut tarpeeksi ruokaa, joten hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä Black Hillsistä ja johtaa heidät reservaattiin.
K: Miten Crazy Horse kuoli?
V: Kun hän saapui Fort Robinsoniin, hän joutui luopumaan aseistaan ja hevosistaan, mikä teki hänet hyvin onnettomaksi. Eräänä päivänä, vaikka hänelle myönnettiin aikaa lähteä metsästämään, hänelle valehdeltiin, ja kun hän yritti paeta, häntä puukotettiin maksaan, mikä aiheutti hänen kuolemansa myöhemmin samana yönä.
K: Keitä ovat Crazy Horsen jälkeläiset?
V: Sioux-kuninkaallinen perhe, joka tunnetaan myös nimellä Thasunke Witkon talo, on Crazy Horsen jälkeläisiä.
Etsiä