Eric Allin Cornell – Nobelpalkittu fyysikko, Bose–Einstein-kondensaattien tekijä
Eric Allin Cornell — Nobelpalkittu fyysikko, joka syntetisoi ensimmäisen Bose–Einstein-kondensaation 1995. Tutustu hänen Nobel-työhönsä (2001) ja kvanttilöydöksiinsä.
Eric Allin Cornell (s. 19. joulukuuta 1961) on yhdysvaltalainen fyysikko. Hän syntetisoi yhdessä Carl E. Wiemanin kanssa ensimmäisen Bose-Einsteinin kondensaatin vuonna 1995. Vuonna 2001 Cornell, Wieman ja Wolfgang Ketterle saivat yhdessä Nobelin fysiikan palkinnon työstään.
Ura ja löytö
Cornell työskenteli 1990-luvulla JILA:ssa (Joint Institute for Laboratory Astrophysics), joka on yhteistyöelin National Institute of Standards and Technologyn (NIST) ja University of Colorado Boulderin välillä. Hän ja Carl E. Wieman onnistuivat vuonna 1995 jäähdyttämään harvan kaasun rubidium-87-atomeja niin matalaan lämpötilaan, että suuri osa atomeista siirtyi samaan kvanttitilaan ja muodosti Bose–Einstein-kondensaation. Koe perustui laserjäähdytykseen, magneettiseen ansaan ja erityisesti niin kutsuttuun haihdutuskondensoitumiseen (evaporative cooling), jonka avulla atomien liike-energia saatiin laskettua hyvin lähelle absoluuttista nollapistettä.
Nobelpalkinto 2001
Vuoden 2001 fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin yksimielisesti Cornellille, Wiemanille ja Wolfgang Ketterlelle. Nobel-komitean perustelu kuului muun muassa: palkinto annettiin "Bose–Einsteinin kondensaation saavuttamisesta harvassa kaasussa alkalimetalliatomeja ja kondensaattien ominaisuuksien varhaisesta perustutkimuksesta". Ketterlen ryhmä MIT:ssä tuotti vastaavanlaisen kondensaation natrium-atomeilla ja tutki niihin liittyviä ilmiöitä, kuten aaltoliikkeen koherenttiutta ja superfluideja ominaisuuksia.
Merkitys ja sovellukset
Bose–Einsteinin kondensaatio on kvanttimekaniikan makroskooppinen ilmentymä, jossa suuri joukko hiukkasia käyttäytyy yhtenä yhteisenä aaltotoimena. Tämä avasi uuden tutkimusalueen kylmän atomi- ja kvanttifiysiikan rajapinnassa. BEC–järjestelmät ovat nykyään keskeisiä työkaluja kvanttisimuloinneissa, atomilaserien kehityksessä, tarkkuusmittauksissa ja perusfysiikan ilmiöiden, kuten topologisten eksitointien ja kvanttikohesion, tutkimuksessa.
Myöhempi työ ja vaikutus
Cornell on jatkanut työtään kylmään atomifysiikkaan liittyvissä kysymyksissä, opettanut ja ohjannut opiskelijoita sekä osallistunut tiedeyhteisön työhön Yhdysvalloissa. Hänen ja työtovereidensa löydökset ovat vaikuttaneet laajasti sekä teoreettiseen että kokeelliseen fysiikkaan ja inspiroineet useita seuraavan sukupolven kokeita ja sovelluksia kvanttitieteissä.
Palkinnot ja tunnustukset
Nobelin lisäksi Cornell on saanut useita muita tunnustuksia ja palkintoja uransa aikana, ja hänen työnsä mainitaan usein esimerkkinä kokeellisesta läpimurrosta, joka toteuttaa teoreettisen ennustuksen (Bosen ja Einsteinin työ 1920-luvulta) laboratoriossa.
Etsiä