Ibn Majah: persialainen hadith-oppinut ja Sunan ibn Majah -kokoelma

Ibn Majah — persialainen hadith-oppinut ja Sunan ibn Majah -kokoelma: selkeä esittely, kokoelman merkitys islamin hadith-perinteessä ja sen historiallinen vaikutus.

Abu Abdillah Muhammad ibn Yazid ibn Majah (arabia: ابو عبد الله محمد بن يزيد بن ماجه), yleisesti Ibn Majah, oli persialainen hadith-oppinut. Hänen hadith-kokoelmansa Sunan ibn Majah on yksi kuudesta suuresta hadith-kokoelmasta.

Biografia

Ibn Majah syntyi ja vaikutti 800–900-luvuilla, eli pääosin 9. vuosisadalla, ja hänen elinaikansa sijoittuu Persiaan ja lähiympäristöön. Hän tuli tunnetuksi hadith-opettajana ja -kerääjänä. Ibn Majah matkusti oppimaan ja keräämään haditheja eri oppilaitoksissa ja kaupungeissa, kuten Rayyssä, Bagdadissa ja muissa oppimisen keskuksissa. Hänen taustansa ja koulutuksensa tekivät hänestä arvostetun mutta samalla eräänlaisen itsenäisen hahmon hadith-kirjallisuudessa.

Sunan ibn Majah -kokoelman luonne ja sisältö

Sunan ibn Majah on järjestetty tavalla, joka muistuttaa muita sunan-tyyppisiä kokoelmia: se kattaa käytännön laki- ja seurakuntakäytänteitä koskevia haditheja eri aihealueittain. Kokoelma sisältää arviolta noin 4 000–4 300 hadithia, riippuen laskutavasta ja editoidusta painoksesta. Teos täydentää muita kuuden suuren kokoelman joukkoon kuuluvia teoksia, koska se sisältää myös sellaisia haditheja, joita ei esiinny Bukhariin, Muslmiin tai muihin viitekokonaisuuksiin kuuluvissa kokoelmissa.

Kokoelma on jaettu kirjoihin (kutub) ja niiden alajaksoihin (abwab), ja sen sisältö painottuu käytännön lain (fiqh) ja rukouselämän seikkoihin, mutta mukana on myös historiallisia ja eettisiä kertomuksia. Ibn Majahin kokoelma oli suunnattu sekä opiskelijoille että opettajille, ja se pyrkii kattamaan laajasti muslimiyhteisön arkielämään liittyviä kysymyksiä.

Metodologia ja tieteellinen arviointi

Ibn Majah keräsi haditheja perinteisellä tavalla: hän tallensi kertomukset ja niiden ketjut (isnad) ja sijoitti ne aihekohtaisesti. Toisin kuin esimerkiksi al-Bukhari, Ibn Majah ei aina käyttänyt tiukinta mahdollista hyväksymiskriteeriä, ja siksi hänen kokoelmastaan löytyy myös paljon sellaisia haditheja, joita myöhemmät hadith-tutkijat ovat arvioineet heikoiksi (da'if).

Myöhemmät hadith-tutkijat ovat suhtautuneet Sunan ibn Majah -kokoelmaan eri tavoin: osa piti sitä arvokkaana ja lisäarvoa antavana, koska se täydensi muita kokoelmia, kun taas toiset kritisoivat kriteerien löyheyttä ja sisällön epätasaisuutta. Tästä syystä Sunan ibn Majah luetaan toisinaan kuuden suuren teoksen joukkoon, mutta sen haditheja tarkastellaan aina yksilöllisesti kriittisin menetelmin.

Vaikutus ja perintö

Sunan ibn Majah on vaikuttanut islamilaiseen lainsäädäntöön ja hadith-tutkimukseen siten, että se on tarjonnut aineistoa oikeudellisille ja teologisille keskusteluille. Kokoelman asema on vakiintunut monissa perinteissä osaksi laajempaa hadith-kanonia, vaikka sen käyttöön liittyvä varovaisuus säilyy tutkijoiden ja juristien keskuudessa.

Kokoelmaa on tutkittu, editointiin liittyviä painoksia on julkaistu eri puolilla islamilaista maailmaa, ja se on käännetty useille kielille. Modernit tutkimukset tarkastelevat sekä Ibn Majahin elämäntyötä että yksittäisten hadithien auktoriteettia ja tekstihistoriaa.

Yhteenveto

Ibn Majah on merkittävä hadith-oppinut, jonka Sunan ibn Majah täydentää islamilaisten perinteiden hadith-kirjallisuutta. Vaikka kokoelmaa arvostellaan osittain sisällön auktoriteetin vuoksi, sen asema kuuden suuren kokoelman joukossa sekä sen tarjoama aineisto tekevät siitä tärkeän lähteen hadith-tutkimukselle ja islamilaiselle oikeudelliselle perinteelle.

Hae kirjaimella