James Wilson Marshall – Kullan löytäjä ja Kalifornian kultakuumeen käynnistäjä
James Wilson Marshall (8. lokakuuta 1810 - 10. elokuuta 1885) oli yhdysvaltalainen kirvesmies ja sahatyömies. Hän ilmoitti löytäneensä kultaa Colomasta American-joen varrella Kaliforniassa 24. tammikuuta 1848. Tämä käynnisti Kalifornian kultakuumeen. Myllyn omisti John Sutter, ja Marshall oli palkattu auttamaan sen rakentamisessa.
Varhainen elämä ja muutto länteen
Marshall syntyi New Jerseyn Hope Townshipissa ja oppi nuorena sekä maatilan- että käsityöläistaitoja. 1830-luvulla hän muutti länteen Missouriin ja jatkoi sieltä 1840-luvun puolivälissä edelleen Oregonin kautta Kaliforniaan. Kaliforniassa hän pestautui John Sutterin palvelukseen Sutterin linnoituksella (Sutter’s Fort). Sutter tarvitsi rakennuspuuta kasvavan siirtokunnan tarpeisiin, joten Marshall johti uuden vesivoimalla toimivan sahalaitoksen – Sutterin sahan – rakentamista Colomaan, South Fork of the American Riverin varteen.
Kullan löytyminen Sutterin sahalla
Varhain 24. tammikuuta 1848 Marshall tarkasti sahan vesiuomaa (tailrace), jota oli syvennetty yön aikana. Vedenpinnan laskiessa hän huomasi uomassa kiiltäviä hiutaleita. Marshall testasi metallia yksinkertaisilla keinoilla: hän yritti taivuttaa ja litistää palasta kivellä – kulta muotoutui murtumatta, kuten puhdas kulta tekee. Hän vei löydön välittömästi Sutterille, joka teki lisää kokeita ja piti Marshallin arviota uskottavana. Aluksi asiasta pyrittiin vaikenemaan, jotta sahan rakennustyöt saataisiin valmiiksi, mutta tieto alkoi levitä nopeasti kaivosmiesten ja kauppiaiden kautta. Keväällä 1848 sanoma saavutti San Franciscon, ja loppuvuonna Yhdysvaltain presidentti James K. Polk vahvisti kongressille raportit kullan löytymisestä Kaliforniassa.
Kultakuumeen seuraukset
- Väestöräjähdys ja siirtolaisuus: Satojentuhansien ihmisten muutto eri puolilta maailmaa muutti Kalifornian väestörakennetta pysyvästi. San Franciscon kaltaisista pikkukylistä kasvoi vilkkaita satamakaupunkeja.
- Talous ja infrastruktuuri: Kauppa, laivaliikenne ja pankkitoiminta kehittyivät ripeästi. Teitä, siltoja, kaivoksia ja varusteliikkeitä syntyi joka puolelle kultamaita.
- Lainsäädäntö ja valtiollinen asema: Nopeasti kasvanut väestö vauhditti Kalifornian valtiollistumista, ja osavaltiosta tuli Yhdysvaltojen jäsen vuonna 1850.
- Teknologinen kehitys kaivoksilla: Pannulla huuhtomisesta siirryttiin laitteisiin, kuten keinuvaaka, long tom ja vesikourut; myöhemmin yleistyi myös hydraulinen kaivuu, jolla oli suuria ympäristövaikutuksia.
- Ympäristö ja alkuperäiskansat: Jokiuomien muokkaus, metsien hakkuut ja kaivosjätteet vaurioittivat luontoa. Alkuperäiskansat joutuivat väistymään, kokivat väkivaltaa ja menettivät elinalueitaan.
- Sosiaaliset jännitteet: Kaivosalueilla syntyi kiistoja kaivosoikeuksista, ja ulkomaalaisiin kaivajiin kohdistettiin veroja ja syrjintää, mikä lisäsi levottomuuksia.
Marshallin myöhempi elämä
Vaikka Marshallin löytö käynnisti valtavan vaurauden virtauksen Kaliforniaan, hän itse hyötyi siitä vain vähän. Sutterin saha jäi keskeneräiseksi, ja alueelle tulvineet kaivajat ja riidat maanomistuksesta tekivät hänen omista suunnitelmistaan vaikeita. Marshall yritti myöhemmin maanviljelyä, viininviljelyä ja erilaisia käsityöammatteja El Doradon piirikunnassa, mutta taloudelliset vaikeudet seurasivat toisiaan. Vuosikymmeniä myöhemmin Kalifornian osavaltio myönsi hänelle pienen eläkkeen tunnustuksena historiallisesta teosta. Marshall kuoli 10. elokuuta 1885 Kelseyssä, Kaliforniassa. Hänen hautansa ja muistomerkkinsä sijaitsevat Colomassa, nykyisessä Marshall Gold Discovery State Historic Parkissa, jossa on myös sahan rekonstruktio ja näyttelyitä löydön historiasta.
Perintö ja merkitys
Marshallin nimi yhdistetään pysyvästi Kalifornian kultakuumeeseen – tapahtumaan, joka kiihdytti Yhdysvaltojen lännen asuttamista, muutti maailmanlaajuisia muuttoliikkeitä ja vaikutti syvästi talouteen, ympäristöön ja kulttuuriin. Coloman historiallisessa puistossa järjestetään tänäkin päivänä opastuksia ja tapahtumia, jotka kertovat löydön tarinan, kaivosmenetelmistä sekä siitä, miten yksittäinen löytö voi muuttaa kokonaisen alueen kohtalon.
- Nopea tietoisku: löytö 24.1.1848 Colomassa; käynnisti valtavan muuttoliikkeen; Marshall ei itse rikastunut, mutta hänen muistonsa elää Kalifornian historiassa.
Kultalöytö
Tammikuun 24. päivän aamuna vuonna 1848 Marshall oli hakemassa vettä uuteen vesivoimalla toimivaan sahalaitokseensa joen rannalla, kun hän yhtäkkiä näki vedessä kultahiutaleita. Myöhemmin hän sanoi:
| " | Poimin yhden tai kaksi kappaletta ja tutkin niitä tarkkaan, ja koska minulla oli jonkin verran yleistietoa mineraaleista, en muistanut kuin kaksi kappaletta, jotka muistuttivat millään tavoin tätä: rautarikkiä, joka oli hyvin kirkas ja hauras, ja kultaa, joka oli kirkasta mutta muokattavaa. Sitten kokeilin sitä kahden kiven välissä ja huomasin, että se voitiin hakata eri muotoon, mutta ei rikkoa. Keräsin sitten neljä tai viisi kappaletta ja menin herra Scottin luo (joka työskenteli puusepän penkillä tehden myllynpyörää) kappaleet kädessäni ja sanoin: "Olen löytänyt sen." "Mikä se on?" Scott kysyi. | " |
Todellinen paikka, jossa Marshall löysi ensimmäisen kerran kultaa, joka käynnisti Kalifornian kultakuumeen.
