John Mayow (1641–1679) – hengityksen ja ilman kemian uranuurtaja

John Mayow (1641–1679) — ilmakemian pioneeri, joka selvitti hengityksen ja palamisen kemian; hänen tutkimuksensa muovasivat modernia fysiologiaa ja kemiaa.

Tekijä: Leandro Alegsa

John Mayow FRS (1641-1679) oli kemisti, lääkäri ja fysiologi, joka tunnetaan nykyään hengityksen ja ilman luonteen tutkimisesta. Mayow työskenteli alalla, jota joskus kutsutaan ilmakemiaksi.

 

Elämä ja toiminta

Mayow kuului 1600-luvun tieteelliseen ympäristöön, jossa ilmaan, palamiseen ja biologisiin prosesseihin pyrittiin löytämään luonnollisia selityksiä kokeellisin keinoin. Hän oli sekä lääketieteen että luonnonfilosofian parissa toimiva tutkija, ja hänen havaintonsa esitettiin usein Royal Societylle. Mayow'n työ yhdisti kliinisen kokemuksen ja huolelliset kokeet, minkä ansiosta hän pystyi esittämään poikkeuksellisen täsmällisiä väitteitä ilman ja hengityksen toiminnasta verrattain varhaisessa vaiheessa kemian kehitystä.

Tutkimukset ja kokeet

Mayow teki sarjan kokeita, joissa hän sulki eläimiä ja palavien esineiden ympärille määrättyjä ilmamääriä (esimerkiksi lasikammioissa) ja seurasi, miten nopeasti ilma menetti palamis- ja hengityskykyään. Hän havaitsi, että palaminen ja eläinten hengitys kumpikin kuluttivat ilmaa tavalla, joka ei ollut yhdenmukainen koko ilman alentumisen kanssa: vain osa ilmasta osallistui näihin prosesseihin. Tästä hän päätteli, että ilmassa on erityinen, palamiseen ja hengitykseen liittyvä komponentti.

Mayow käytti termiä spiritus nitro-aereus kuvaamaan tätä ilmakehän osaa, joka yhdistyy palavien aineiden kanssa ja on välttämätön myös hengityksessä. Hän yhdisti myös lihasten toiminnan ja lämmöntuotannon tähän samaan ilmakehän komponenttiin: kun tätä osaa on vähän, eläimet käyvät heikoiksi ja kylmiksi. Lisäksi Mayow osoitti, että metallien ruostuminen eli kalkkiintuminen kuluttaa samaa ilmankomponenttia kuin palaminen ja hengitys.

Erityisen merkittävä oli Mayow'n laadullis‑kvantitatiivinen havainto: hän arvioi, että hengityksessä ja palamisessa kulutettava osuus ilmasta on vain murto‑osa kokonaissuuresta (hänen arviotaan on myöhemmin verrattu noin viidesosaan ilmaa). Vaikka hän ei pystynyt eristämään tätä komponenttia puhtaana aineena, hänen kokeensa ennakoivat voimakkaasti myöhempiä löytöjä, jotka johtivat happie-n käsitteeseen.

Merkitys ja perintö

Mayow'ta pidetään yhtenä hengityksen ja pneumaattisen kemian uranuurtajista. Hänen ajatuksensa, että palaminen ja hengitys perustuvat samaan ilmakehän ainesosaan, oli tärkeä askel kohti modernia käsitystä hapesta. Vaikka Mayow'n työt eivät heti johtaneet uuteen nimeen tai aineen eristämiseen, ne vaikuttivat myöhempiin tutkijoihin ja osoittivat, miten kokeellinen lähestymistapa voi selvittää luonnon ilmiöitä.

Yhteenvetona: John Mayow oli 1600‑luvun kokeellinen ajattelija, joka yhdisti lääketieteen, fysiologian ja kemian havaintojaan osoittaen, että ilma ei ole homogeeninen vaan sisältää erityisen osan, joka ylläpitää palamista, ruumiinlämpöä ja hengitystä. Hänen työnsä on tärkeä esivaihe 1700–1800‑lukujen happitutkimuksille ja modernille hengitysfysiologialle.



Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3