Ludwig von Brenner (s. Leipzig 19. syyskuuta 1833; kuoli 9. helmikuuta 1902) oli saksalainen kapellimestari ja säveltäjä.
Hän opiskeli Leipzigin konservatoriossa. Hän lähti Pietariin soittamaan Pietarin filharmonisessa orkesterissa. Vuonna 1872 hän palasi Saksaan ja johti Berliinin sinfoniaorkesteria. Sitten hän perusti orkesterin nimeltä Neue Berliner Symphoniekapelle. Vuonna 1882 hänestä tuli uuden orkesterin, Berliinin filharmonisen orkesterin, ensimmäinen kapellimestari, josta tuli pian yksi maailman parhaista orkestereista.
Palattuaan Saksaan Brenner oli aktiivinen orkesterinjohtaja ja konserttijärjestäjä. Hän johti sekä vakituisia konserttisarjoja että erikoisohjelmia, ja hänen toimintansa auttoi vakiinnuttamaan Berliinin asemaa merkittävänä konserttikaupunkina. Perustamansa Neue Berliner Symphoniekapelle toimi osaltaan sillanrakentajana vanhemman klassisen repertuaarin ja aikakauden uusien sävellysten välillä.
Säveltäjänä Brenner työskenteli pääasiassa orkesteri- ja kuoromusiikin parissa; häneltä on säilynyt myös pienimuotoisempaa kamarimusiikkia ja lauluja. Sävellyksissään hän seuraili 1800-luvun myöhäisromanttista tyyliä, ja teoksia esitettiin aikansa konserteissa Saksan konserttikentällä.
Kapellimestarina Brenner tunnettiin järjestelmällisestä työotteestaan ja pyrkimyksestään korkeaan soitinnolliseen laatuun. Hänen ohjelmistonsa kattoi klassista ja romanttista musiikkia, ja hän pyrki yhdistämään konserteissaan sekä tunnettuja mestariteoksia että tuoreempaa materiaalia.
Ludwig von Brennerin perintö liittyy erityisesti siihen, että hän toimi Berliinin filharmonian ensimmäisenä kapellimestarina ja auttoi näin luomaan orkesterin organisaation, soitannollisen tason ja konserttikäytännöt, joiden varaan myöhempi menestys rakentuisi. Hänen kuolemansa vuonna 1902 päätti pitkän uran, mutta hänen vaikutuksensa Saksan orkesterielämään ja Berliinin konserttielämään säilyi seuraavien sukupolvien kapellimestareiden ja muusikoiden työssä.