Kehonkuva – määritelmä, vaikutukset ja kulttuuriset erot

Kehonkuva tarkoittaa ajatuksia, tunteita ja havaintoja, joita ihmisellä on omasta kehostaan — miten hän näkee, kokee ja arvottaa oman kehon muodon, koon ja ulkonäön. Positiivinen kehonkuva tukee yleensä itsetuntoa, kun taas kielteinen kehonkuva voi heikentää hyvinvointia ja lisätä psyykkisiä ongelmia.

Miten kehonkuva muodostuu?

Kehonkuva rakentuu monista lähteistä. Tärkeimpiä tekijöitä ovat:

• Perhe ja lähipiiri — vanhempien ja ystävien asenteet, kommentit ja käyttäytyminen vaikuttavat lapsen ja nuoren käsityksiin omasta kehosta.
• Media ja mainonta — televisio, elokuvat, lehdet ja erityisesti sosiaalinen media tarjoavat usein kapeita ihanteita (esimerkiksi hyvin hoikka tai erittäin lihaksikas vartalo), joita vertailemalla syntyy paineita.
• Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset normit — eri yhteiskunnissa arvostetaan eri tavoin tietynlaista kehoa tai ulkonäköä.
• Persoonallisuus ja kokemukset — esimerkiksi perfektionismi, kiusaaminen tai trauma voivat tehdä kehonkuvasta haavoittuvamman.

Epärealiset ihanteet opitaan usein ympäristöstä: vanhemmilta, ystäviltä ja tiedotusvälineistä.

Vaikutukset ja seuraukset

Kielteinen kehonkuva voi näkyä monin tavoin:

• Alhainen itsetunto ja tyytymättömyys itseä kohtaan.
• Psyykkiset oireet, kuten ahdistus, masennus ja sosiaalinen vetäytyminen.
• Ruokailuongelmat ja syömishäiriöt (esim. anoreksia, bulimia, ahmimishäiriö).
• Toistuvat dieetit, liiallinen liikunta tai riskialtis käyttäytyminen (esim. steroidien käyttö tai perustelemattomat leikkaukset).
• Kehohäiriöihin liittyvät kliiniset tilat, kuten kehon dysmorfinen häiriö, jossa pieniä tai kuvitteellisia virheitä koetaan vakavina.

Tutkimuksissa on havaittu, että länsimaissa suurimmalla osalla naisista ja tytöistä on jonkinasteinen kielteinen kehonkuva. American Psychological Associationin vuonna 2007 julkaisemassa raportissa todettiin myös, että tyttöjen seksualisoituminen koko kulttuurin tasolla lisää naisten kehonkuvaan liittyvää ahdistusta; lisäksi tutkimuksissa on yleisesti todettu, että naiset ovat miehiä enemmän huolissaan kehonkuvastaan.

Miehillä ja pojilla korostuu usein lihaksikkuuden ja voimakkuuden ihannointi, mikä voi johtaa liialliseen treenaamiseen, kehonrakennukseen tai esimerkiksi alkoholi- ja steroidikäyttöön.

Kulttuuriset erot

Kehonkuvan merkitys ja ihanteet vaihtelevat suuresti kulttuurien välillä:

• Joissakin ei-länsimaisissa kulttuureissa ihminen nähdään enemmän osana ryhmää kuin yksilönä, ja ulkonäön korostaminen ei ole yhtä keskeistä.
• Paikoissa, joissa ruoan saatavuus on epävarmaa, pidetään usein täyteläisempää vartaloa terveellisenä ja vaurauden merkkinä — hoikkuutta saatetaan pitää epäterveellisenä tai heikkoutena.
• Globalisaatio ja kulttuurien länsimaistuminen ovat kuitenkin levittäneet länsimaisia ihanteita laajemmalle, mikä on osaltaan vähentänyt myönteistä kehonkuvaa monissa maissa.

Miten kehonkuvaa voi parantaa?

Monia keinoja on tukea myönteisempää suhdetta omaan kehoon. Käytännön vinkkejä ja lähestymistapoja:

• Medianlukutaito: opeta itseä ja nuoria tunnistamaan muokattujen kuvien ja mainonnan keinot sekä kysymään, kenen intressejä ne palvelevat.
• Roolimallit ja puhe: vanhempien ja opettajien asenteet ja kommentit vaikuttavat paljon — kehu toiminnasta ja kyvyistä, älä pelkästään ulkonäöstä.
• Keskittyminen kehon toiminnallisuuteen: arvosta kehoa siitä, mitä se pystyy tekemään (liikkuminen, lepääminen, ruoan sulatus) eikä ainoastaan miltä se näyttää.
• Rajoita sosiaalisen median kuormaa: seuraa monimuotoisuutta ja realismia edustavia tilejä, pidä taukoja ja vertailusta vapaata aikaa.
• Terveelliset elämäntavat: tasapainoinen ravinto, monipuolinen liikunta ja riittävä uni tukevat kehon ja mielen hyvinvointia ilman äärimmäisiä rajoituksia.
• Terapeuttiset menetelmät: kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), hyväksymis- ja omistautumisterapia (ACT) sekä kehotyöskentely voivat auttaa muuttamaan haitallisia ajatuksia ja käyttäytymistä.

Milloin hakea apua?

Jos kehonkuva aiheuttaa jatkuvaa ahdistusta, vaikuttaa päivittäiseen toimintaan (koulu, työ, sosiaaliset suhteet) tai johtaa vaarallisiin ruokailu- tai liikuntatottumuksiin, kannattaa hakea apua. Ensimmäinen yhteydenotto voi olla terveyskeskuslääkärille, kouluterveydenhoitajalle tai suoraan psykologille/erikoistuneelle hoitopalvelulle. Aiemmin mainitut syömishäiriöt ja kehon dysmorfinen häiriö ovat hoidettavissa, mutta vaativat usein ammatillista tukea.

Päätelmä

Kehonkuva on monisyinen ilmiö, joka muodostuu kulttuurin, median, läheisten ja oman kokemuksen yhteisvaikutuksesta. Vaikka negatiiviset vaikutukset ovat yleisiä etenkin länsimaisessa ympäristössä, kehonkuvaa voi muokata myönteisemmäksi sekä yksilö- että yhteisötasolla — esimerkiksi edistämällä monimuotoisempia kauneusihanteita, kehittämällä media- ja itsetunto-oppia sekä tarjoamalla ammatillista apua tarvittaessa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on kehonkuva?

K: Miten myönteinen kehonkuva vaikuttaa itsetuntoon?

K: Mikä on amerikkalainen ihannevartalo?

K: Miten ihmiset oppivat epärealistisia ihanteita kehostaan?

K: Millä tavoin kulttuurien länsimaistuminen vaikuttaa globaaliin kehonkuvaan?

K: Mitä American Psychological Associationin vuonna 2007 julkaisemassa raportissa todettiin kehonkuvaan liittyvästä naisten ahdistuksesta?

K: Ovatko naiset enemmän huolissaan kehostaan kuin miehet?

Hae kirjaimella