Musa ibn Jafar (Al-Qazim) — seitsemäs shiiamuslimien imaami, elämä ja merkitys
Musa ibn Jafar (Al-Qazim) — seitsemäs shiia-imaami: elämä, opetukset ja merkitys islamin historiassa. Tutustu hänen perintöönsä ja vaikutukseensa.
Musa ibn Jafar, joka tunnettiin myös nimellä Al-Qazim (se, joka hallitsee vihansa), oli isänsä Jafar ibn Muhammadin jälkeen seitsemäs shiiamuslimi. Häntä arvostetaan suuresti myös sunnien keskuudessa, jotka pitävät häntä tunnettuna oppineena. Shiiojen keskuudessa esiintyi erimielisyyttä imamaattia koskevasta kysymyksestä. Ismailiitit katsoivat, että Jafar ibn Muhammadin vanhimman pojan Ismail ibn Jafarin ibn Jafarin ibn Jafarin olisi oltava seuraava imaami, kun taas suurempi ryhmä jafareita (tai kaksoiskolmikoita) piti Musa ibn Jafaria seuraavana imaamina.
Elämä ja sukutausta
Musa ibn Jafar syntyi noin v. 745 ja oli yksi Jafar ibn Muhammadin (Ja'far al-Sadiq) lapsista. Hänen sukujuurensa yhdistävät hänet Profeetta Muhammadin perheeseen, mikä on keskeistä shiialaisessa imaamiperinteessä. Musa tunnettiin hurskaudestaan, itsekontrollistaan ja oppineisuudestaan, minkä vuoksi hänelle annettiin arvonimi Al-Qazim, "vihaansa hillitsevä". Hänen seuraajakseen nousi myöhemmin poika Ali ar-Ridha (Ali al-Ridha), joka tunnustetaan kahdeksantena imaamina.
Imamaatti ja erimielisyydet
Musa ibn Jafaria pidetään shiialaisessa perinteessä seitsemäntenä imaamina. Imamaatin ketju on shiialaisuuden keskeinen osa, ja Jafarin seuraajaksi noussut Musa vahvisti tätä jatkumoa suurimman osan shiiojen, erityisesti niin kutsuttujen jafareiden (tai kaksoiskolmikoiden), piirissä. Ismaili-haara kuitenkin hyväksyi jatkajaksi Ismailin linjan, mistä syntyi merkittävä jakautuma shiialaisuuden sisällä.
Suhde Abbasideihin ja kuolema
Musan elinajat sijoittuivat Abbasidi-dynastian aikaan, jolloin poliittinen ilmapiiri oli usein epäluuloinen ja levoton. Perinteiden mukaan Musa vietti useita kertoja pidätettynä tai talletettuna eri hallitsijoiden toimesta, ja hänen kerrotaan kärsineen pitkistä vankeusjaksoista Bagdadin seudulla. Hän kuoli v. 799 (183 AH). Monien lähteiden mukaan hänen kuolemansa taustalla oli myrkytys, ja perimätiedon mukaan siihen liittyy mahdollinen Abbasid-hallitsijan vastuu — tästä on historiallista keskustelua ja erilaisia näkemyksiä.
Oppineisuus, opetukset ja merkitys
Musa ibn Jafar tunnettiin laajasti oppineena ja hadithien välittäjänä. Hänen ympärillään oli opiskelijoita ja seuraajia sekä shiia- että sunnalaisista piireistä, ja häneltä välitettyjä kertomuksia ja kannanottoja on käytetty myöhemmässä teologiassa ja oikeustieteessä. Hänen persoonansa korostaa shiialaisessa perinteessä kärsivällisyyttä, oikeudentuntoa ja hengellistä auktoriteettia.
Perintö ja pyhiinvaelluskohde
Musa ibn Jafarin hauta sijaitsee Bagdadissa alueella, joka tunnetaan nimellä Kadhimayn (al-Kazimayn), ja sinne on muodostunut merkittävä pyhiinvaelluskohde shiialaisille. Kadhimaynin mausoleumi on historiallisesti ja uskonnollisesti tärkeä paikka, ja se symboloi hänen asemaansa imaamina ja yhteisönmuokkaajana. Musa al-Kadhimin elämä ja perintö vaikuttavat yhä shiialaisen identiteetin, teologian ja hartauden muotoihin.
Vaikka monet yksityiskohdat hänen elämästään ovat peräisin myöhemmistä lähteistä ja perimätiedosta, Musa ibn Jafarin asema seitsemäntenä imaamina ja hänen maineensa oppineena ovat kiistattomia osia islamin historiassa.
Etsiä