Andrea Mia Ghez (s. 16. kesäkuuta 1965) on yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja Los Angelesin Kalifornian yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen professori.
Vuonna 2004 Discover-lehti listasi Ghezin yhdeksi Yhdysvaltojen 20 parhaasta tiedemiehestä. Hän on syntynyt New Yorkissa.
Vuonna 2020 hänelle myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto, josta hän jakoi puolet Reinhard Genzelin kanssa "galaksimme keskustassa sijaitsevan supermassiivisen kompaktin kohteen löytämisestä". Toinen puoli myönnettiin Roger Penroselle.
Ura ja tutkimus
Ghez tunnetaan erityisesti tutkimuksistaan Linnunradan keskusta ympäröivien tähtien liikkeistä. Hän on käyttänyt korkearesoluutioisia infrapunaspektroskopiaa ja -kuvantamista sekä adaptiivista optiikkaa ja speckle-kuvantamista pystyäkseen seuraamaan yksittäisten tähtien ratoja galaksimme keskuksen läheisyydessä. Näiden mittausten avulla hän ja hänen ryhmänsä pystyivät määrittämään keskustan massan tiiviiksi, supermassiiviseksi kohteeksi — nykyisen käsityksen mukaan kyseessä on noin neljän miljoonan Auringon massaa vastaava musta aukko, joka tunnetaan nimellä Sagittarius A* (Sgr A*).
Ghezin ryhmän tulokset olivat itsenäisesti saman suuntaisia kuin saksalaisen Reinhard Genzelin johtaman ryhmän havainnot. Kaksinapainen todistus, kahdesta itsenäisestä tutkimusohjelmasta, vahvisti käsitystä supermassiivisen mustan aukon olemassaolosta Linnunradan keskuksessa ja edisti merkittävästi tutkijoiden ymmärrystä mustien aukkojen ympäristöstä ja tähtien dynamiikasta niiden lähellä.
Koulutus ja akateeminen tausta
Ghez sai fysiikan kandidaatin tutkinnon Massachusetts Institute of Technology (MIT):stä ja väitteli tohtoriksi Kalifornian teknillisestä instituutista (Caltech). Hän on toiminut tutkijana ja opettajana useissa tutkimusyhteisöissä ja liittyi sittemmin UCLA:n tiedekuntaan, missä hän on rakentanut oman tutkimusryhmänsä ja ohjannut lukuisia jatkotutkijoita.
Nobel-palkinto ja merkitys
Vuoden 2020 Nobel-palkinto myönnettiin osin Ghezin ja Reinhard Genzelin työlle, joka tarjosi suoraa ja pitkäaikaista havaintotodisteistoa supermassiivisen, kompaktin kohteen olemassaolosta galaksimme keskustassa. Palkinnon toinen puolikas annettiin Roger Penroselle hänen teoreettisista tutkimuksistaan mustien aukkojen muodostumisesta suhteellisuusteorian puitteissa.
Andrea Ghez on yksi harvoista naisista, jotka ovat voittaneet fysiikan Nobel-palkinnon — hänen voittonsa on merkittävä myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta luonnontieteissä. Nobel-palkinto nosti laajempaan keskusteluun paitsi mustien aukkojen tutkimuksen myös kehittyneiden havaintotekniikoiden, kuten adaptiivisen optiikan, merkityksen nykytähtitieteessä.
Palkinnot ja tunnustukset
Ghez on saanut uransa aikana useita tunnustuksia ja palkintoja sekä arvostusta alan sisällä. Hän on myös profiloitunut tiedeviestijänä ja esitellyt tutkimustensa merkitystä yleisölle ja tiedeyhteisölle.
Vaikutus ja perintö
Ghezin tutkimustyö on muuttanut käsityksiä siitä, miten massiiviset objektit vaikuttavat ympäröivään tähtikenttään ja miten tarkat havaintomenetelmät voidaan yhdistää teoreettiseen fysiikkaan todentamaan fysiikan perustavaa laatua olevia ilmiöitä. Hänen työnsä jatkaa vaikuttamistaan niin havaintotekniikoiden kehittämisessä kuin mustien aukkojen ja galaksikeskusten ymmärtämisessä laajemmin.