Italian tasavallan ansioritarikunta — asteet, nauhat ja myöntäminen
Italian tasavallan ansioritarikunta – selkeä opas asteista, nauhoista ja myöntämiskäytännöistä: vaatimukset, ikärajat ja ritarikunnan arvokkaat merkitykset.
Vuonna 2001 muutetussa tunnuksessa on etupuolella kansallisvaakunaa ympäröivä teksti Al Merito della Repubblica ja kääntöpuolella Italia Turritan päätä ympäröivät latinankieliset sanat Patriæ Unitati (maan liiton puolesta) ja Civium Libertati (kansalaisten vapauden puolesta). Kuusi astetta ja niitä vastaavat nauhat ovat seuraavat (numerot 2. kesäkuuta 2020 asti):
Asteet ja nauhat
Ritarikunnassa on yhteensä kuusi astetta, jotka voidaan yleisesti esittää ylimmästä alimpaan seuraavasti:
- Kaulaketju (Collare) – erityisluokka, jota käytetään pääasiassa valtionpäämiesten ja muiden vastaavien arvohenkilöiden kohdalla.
- Suurristi (Cavaliere di Gran Croce) – suurin tavallinen arvo, jonka kantaja käyttää tunnusta usein nauhana olkapään yli (sash) sekä rintatasossa olleena ritariristinä.
- Grand Ufficiale (Grande Ufficiale) – suuri virallinen arvo, jonka tunnus yleensä kiinnitetään rintaan.
- Commendatore (Komentajaa vastaava) – komentaja-aste, jonka merkki yleensä kannetaan kaulassa tai rinnan yläosassa tilanteesta riippuen.
- Ufficiale (Upseeri/virallinen) – arvonimi, jonka tunnuksessa on usein pientä eroa esimerkiksi rusetin muodossa.
- Cavaliere (Ritari) – ritarin arvo, joka on tyypillinen ensimmäinen myönnettävä aste.
Nauhojen ja tunnusten tarkat asennustavat ja pienet muotoerot vaihtelevat asteen mukaan: osa käytetään kaulassa, osa solmi- tai rintanauhassa ja osa olkanauhana. Lisäksi ylin, Collare-luokka koostuu metallisesta kaulaketjusta (kaulaketju on varattu lähinnä valtionpäämiehille ja erityisvieraille).
Myöntäminen ja menettely
Ritarikunta myönnetään Italian tasavallan presidentin asetuksella, joka on ritarikuntien päällikkö, ministerineuvoston puheenjohtajan suosituksesta. Poikkeustapauksia lukuun ottamatta kenellekään ei voida myöntää ensimmäistä kertaa korkeampaa arvoa kuin ritari. Vähimmäisikävaatimus on yleensä 35 vuotta.
Myönnökset tehdään sekä italialaisille kansalaisille että ulkomaisille henkilöille, ja ne perustuvat yleensä palvelukseen, tiettyihin ansioihin taiteissa, tieteissä, talouselämässä, hyväntekeväisyydessä, julkisessa hallinnossa tai muissa yhteiskunnallisissa teoissa. Myöntöesityksiä voi tehdä hallituksen ministeriöt, paikallisviranomaiset tai muut viralliset elimet, ja ne käyvät läpi hallinnollisen käsittelyn ennen presidentin asetusta.
Monet myönnöt julkistetaan tai ajoitetaan Italian kansallispäivään, Festa della Repubblica -päivään 2. kesäkuuta, jolloin usein julkaistaan vuosittainen määräys ritarikunnan myönnöistä.
Erityistapaukset ja rajoitukset
Ritarin suurristi kauluksella myönnetään vain valtionpäämiehille. Lisäksi korkeampien arvojen myöntämiselle on yleensä edellytyksiä, kuten aikaisempi palvelusaika väljemmissä arvoissa tai erityiset ansiot. Tietyissä tapauksissa voidaan myöntää arvonimi myös poikkeuksellisesti, esimerkiksi ulkomaiselle valtionpäämiehelle diplomatian ja valtiollisten siteiden vahvistamisen yhteydessä.
Käyttö, symboliikka ja merkitys
Ritarikunnan tunnukset ja nauhat kantavat vahvaa kansallista symboliikkaa: ristin, kansallisen vaakunan ja latinankielisten iskulauseiden kautta korostetaan valtion ja kansalaisten välisiä arvoja. Tunnuksen muotoilu ja värit noudattavat Italian perinteitä ja virallista käytäntöä, ja tunnuksia käytetään erityisissä seremonioissa, virallisissa tilaisuuksissa sekä joskus virallisissa valokuvauspainatuksissa ansiotodistuksen yhteydessä.
Ritarikunnan arvostus näkyy sekä kotimaassa että kansainvälisissä suhteissa: se on virallinen tapa tunnustaa yksilön ansioita ja samalla osoittaa Italian tasavallan arvostusta kyseistä henkilöä kohtaan.
Lyhyt historiallinen tausta
Ritarikunta perustettiin republikaanisen Italian aikaan korvaamaan tai yhdistämään aiempia kunniamerkkiperinteitä, ja se on kehittynyt ajan myötä lainsäädännöllisin muutoksin. Vuoden 2001 tunnusmuutokset olivat osa tätä kehitystä, jolloin tunnuksen yksityiskohtia päivitettiin ja selvennettiin nykyiseen muotoonsa. Kunniamerkin myöntämis- ja käyttöperiaatteita on sen jälkeenkin hiottu käytännön tarpeiden ja protokollan mukaan.
Etsiä