Taivaanpallo
Tähtitieteessä ja navigoinnissa taivaanpallo on kuvitteellinen pallo, jonka koko on hyvin suuri ja määrittelemätön. Maalla ja pallolla on sama keskus: ne ovat keskipisteen suuntaisia. Ne myös pyörivät saman akselin ympäri. Kaikkien taivaan kohteiden voidaan ajatella heijastuvan (piirtyvän, kirjoitettavan) taivaankehälle. Tämä kuvitteellinen pallo on hyvin käytännöllinen väline tähtitieteen paikannuksessa.
Maa pyörii suhteellisen pienen halkaisijaltaan maan keskipisteenä olevalla taivaankappaleella. Kuvassa ovat tähdet (valkoinen), ekliptika (punainen) ja ekvatoriaalikoordinaatiston oikaisu- ja deklinaatiolinjat (vihreä).
Taivaanpallo on jaettu taivaan päiväntasaajalla.
Taivaanpuoliskot
Päiväntasaaja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Vastaavasti taivaanpallo jaetaan heijastamalla päiväntasaaja avaruuteen. Tämä jakaa pallon pohjoiseen ja eteläiseen taivaanpuoliskoon. Lisäksi voidaan paikantaa taivaallinen kääntöpiiri (Cancer Tropic), taivaallinen kääntöpiiri (Capricorn Tropic), pohjoinen taivaallinen napa (North Celestial Pole) ja eteläinen taivaallinen napa (South Celestial Pole).
Auringonlaskun aika
Maapallo pyörii lännestä itään akselinsa ympäri hieman alle 24 tunnissa. Taivaanpallo ja kaikki sen päällä olevat kohteet näyttävät pyörivän idästä länteen taivaan napojen ympäri samassa ajassa. Tämä on vuorokausiliike (päivittäinen liike). Tämän vuoksi tähdet nousevat idässä ja laskevat lännessä (ellei tähti ole kiertotähti). Seuraavana yönä tietty tähti nousee jälleen, mutta kun normaalit kellomme käyvät 24 tunnin 0 minuutin sykliä, se nousee hieman alle 4 minuuttia aikaisemmin. Seuraavana yönä ero on 8 minuuttia, ja niin edelleen jokaisena seuraavana yönä (tai päivänä).
Tämä johtuu siitä, että aurinko ei seiso paikallaan taivaankappaleella, ja tähdet seisovat paikallaan (lukuun ottamatta pientä omaa liikettä). Aurinko liikkuu noin 1° vuorokaudessa itään ekliptikaksi kutsutulla suurella ympyrällä (joka on 360° eli täysi ympyrä vuodessa, eli auringon vuotuinen liike). Koska 1°:n kulma vastaa 4 minuuttia ajassa (360° = 24 tuntia), tarvitsemme siis neljä ylimääräistä minuuttia vuorokausiliikkeitä, jotta aurinko palaa takaisin samalle meridiaanille, joten yhden kierroksen kesto on tasan 24 tuntia (keskimäärin, ilman pieniä vuodenaikavaihteluita, ks. ajan yhtälö).
Normaalit kellot näyttävät siis aurinkoaikaa. Tähtitieteilijät, jotka tutkivat tähtien liikkeitä, saattavat haluta kelloja, jotka osoittavat sidereaalista aikaa, joka kiertää kerran 23h56m (aurinkoajan yksiköt).
Tähtipallo
Taivaanpallolla voidaan viitata myös taivaanpallon fyysiseen malliin tai taivaanpalloon. Tällaiset pallot kartoittavat tähtikuviot pallon ulkopinnalle, jolloin ne ovat peilikuvia tähdistöistä Maasta katsottuna. Vanhin säilynyt esimerkki tällaisesta esineestä on Farnesen Atlas-veistoksen maapallo, joka on 2. vuosisadan kopio vanhemmasta (hellenistiseltä ajalta, noin 120 eaa.) teoksesta.
Jost Bürgin tekemä taivaanpallo (1594)
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on taivaankehä tähtitieteessä ja navigoinnissa?
A: Taivaanpallo on kuvitteellinen, hyvin suuri, määrittelemättömän kokoinen pallo, jota käytetään tähtitieteessä ja navigoinnissa.
Q: Miten taivaanpallo liittyy Maahan?
V: Maalla ja taivaankehällä on sama keskus ja ne ovat samankeskisiä. Ne myös pyörivät saman akselin ympäri.
K: Mikä on taivaanpallon tarkoitus?
V: Taivaanpallo on hyvin käytännöllinen apuväline paikannustähtitieteessä, sillä kaikkien taivaan kohteiden voidaan ajatella heijastuvan siihen.
K: Onko taivaanpallo fyysinen esine?
V: Ei, taivaanpallo on kuvitteellinen pallo.
K: Mitä kohteita voidaan ajatella heijastettavaksi taivaankehään?
V: Kaikkien taivaalla olevien kohteiden voidaan ajatella heijastuvan taivaankehään.
K: Miten taivaanpallosta on hyötyä navigoinnissa?
V: Taivaankehän avulla voidaan määrittää taivaankappaleiden sijainti havaitsijaan nähden, mikä voi auttaa navigoinnissa.
K: Mikä on taivaanpallon koko?
V: Taivaanpallon kokoa ei ole määritelty, ja se on luonteeltaan kuvitteellinen.
