A.I. (2001) – Spielbergin tieteiselokuva "Artificial Intelligence"
A.I. (2001) – Spielbergin koskettava tieteiselokuva: futuristinen tarina lapsenomaisesta androidi Davidista, rakkaudesta, identiteetistä ja ihmiskunnan tulevaisuudesta.
A.I. Artificial Intelligence, eli A.I. , on Steven Spielbergin ohjaama yhdysvaltalainen tieteisdraamaelokuva vuodelta 2001. Spielbergin käsikirjoitus perustuu Brian Aldissin vuonna 1969 kirjoittamaan novelliin "Supertoys Last All Summer Long".
Elokuvan tuottivat Kathleen Kennedy, Spielberg ja Bonnie Curtis. Sen pääosissa nähdään Haley Joel Osment, Jude Law, Frances O'Connor, Brendan Gleeson ja William Hurt. Se sijoittuu futuristiseen ilmastonmuutoksen jälkeiseen yhteiskuntaan. A.I. kertoo tarinan Davidista (Osment), lapsenomaisesta androidista, joka on ohjelmoitu ainutlaatuisella tavalla rakastamaan.
Juoni lyhyesti
Elokuva kertoo Davidista, keinotekoisesta lapsesta, joka on suunniteltu tarjoamaan vanhemmille korviketunteita. David saa ihmisperheen ja kehittää syvän kiintymyksen äitiinsä Monicaan (Frances O'Connor). Kun perheen dynamiikka muuttuu ja David joutuu hylätyksi, hän lähtee etsimään tapaa tulla "oikeaksi pojaksi" — hänen toiveensa kumpuaa suoraan Pinocchio-myytistä. Matkalla hän tapaa Gigolo Joen (Jude Law), toisen androidin, ja joutuu kohtaamaan ihmisten pelot, ennakkoluulot ja oman identiteettinsä ristiriidat. Elokuvan loppukohtaus sijoittuu kauas tulevaisuuteen, jossa kehittyneet keinobiologiset olennot kohtaavat Davidin ja hänen toiveensa tavoitellaan hyvin erilaisella ja emotionaalisesti latautuneella tavalla.
Tuotanto ja tausta
Elokuvan kehitys juontaa juurensa pitkältä ajalta: Stanley Kubrick oli kiinnostunut Brian Aldissin novellista jo 1970-luvulla ja kehitti pitkään elokuvaversion ideaa. Kubrick työsti projektia vuosia, ja lopulta hän pyysi Spielbergia ohjaajaksi; Kubrick kuoli vuonna 1999 ja Spielberg otti projektin haltuunsa. Spielbergin versio yhdistää Kubrickin tummempia visioita ja Spielbergin empaattista, tunnekeskeistä kerrontaa.
Elokuvan kuvaajana toimi Janusz Kamiński, musiikin sävelsi John Williams, ja visuaalisista tehosteista vastasivat muun muassa Industrial Light & Magic sekä Stan Winston Studiosin käytännön efekteistä vastaava tiimi. Davidin kaltaisten hahmojen toteutuksessa yhdistettiin animatroniikkaa ja tietokonegrafiikkaa.
Teemat ja tulkinnat
A.I. käsittelee useita suuria teemoja: tekoälyä ja sen etiikkaa, vanhemmuuden ja rakkauden luonnetta, identiteettiä, inhimillisyyden merkitystä sekä ihmiskunnan suhdetta teknologiaan ja ympäristöön. Elokuvaa on usein tulkittu modernina versioina Pinocchiosta — David kaipaa ihmiskontakteja ja toisen hyväksyntää ja yrittää "tulla ihmiseksi". Samalla elokuva nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä tekee olennosta elävän: tietoisuus, tunne vai sosiaalinen tunnustus.
Elokuvan vastaanotto on herättänyt keskustelua: jotkut ovat pitäneet Spielbergin lopetusta sentimentaalisena ja erottelevana Kubrickin aiemmasta visioista, toiset ovat arvostaneet elokuvan tunteellisuutta ja visuaalista rikkautta. A.I. on myös herättänyt filosofisia pohdintoja tekoälyn oikeuksista ja tunnekokemusten merkityksestä koneissa.
Visuaalisuus, musiikki ja näyttelijätyö
Elokuva on visuaalisesti rikas: se yhdistää tyyliteltyjä kaupunkikuvauksia, veden valloituksen jälkeisiä maisemia ja futuristisia sisätiloja. Janusz Kamińskin kuvaus, Stan Winstonin fyysiset hahmot ja ILM:n digitaaliset tehosteet loivat yhdessä tunnistettavan ja usein kertojallisesti merkityksellisen maailman. Haley Joel Osmentin roolisuoritus Davidina sai laajasti huomiota ja arvostusta, samoin Jude Lawn karismaattinen kokoelma "gigolo-androidin" piirteitä.
Musiikki on intiimiä ja melodista, ja John Williamsin teemat tukevat elokuvan tunneskaaloja — lapsen kaipuusta laajempaan eksistentiaaliseen pohdintaan.
Vastaanotto ja perintö
Elokuva sai julkaistuaan monipuolisen arvostelukentän: kriitikot ylistivät muun muassa visuaalista toteutusta ja Osmentin roolia, mutta osa katsojista ja arvostelijoista kritisoi elokuvan lopetusta ja sen emotionaalista suuntaa. A.I. on kuitenkin säilyttänyt asemansa keskustelua herättävänä teoksena, joka yhdistää tieteisfiktion, draaman ja mytologiset teemat. Se on myös usein mainittu esimerkkinä elokuvasta, joka syntyi kahden suuren ohjaajan — Kubrickin ja Spielbergin — ideoiden ja eri tyylien kohtaamisesta.
Elokuvan kesto on noin 146 minuuttia, ja se tuotti kaupallisesti menestystä suhteessa budjettiinsa — elokuvan maailmanlaajuinen tuotto oli merkittävä, ja se keräsi useita elokuvapalkintoihin liittyviä ehdokkuuksia sekä tunnustuksia erityistehosteista, lavastuksesta ja näyttelijäntyöstä.
Lisätieto
- Perustuu Brian Aldissin novelliin "Supertoys Last All Summer Long" (1969).
- Päärooleissa: Haley Joel Osment (David), Frances O'Connor (Monica), Brendan Gleeson (Henry Swinton), Jude Law (Gigolo Joe), William Hurt (Professor Hobby).
- Musiikki: John Williams. Kuvaus: Janusz Kamiński. Tuotanto: Kathleen Kennedy, Steven Spielberg, Bonnie Curtis.
Elokuva jatkaa kiinnostusta tekoälyn ja ihmiskokemuksen risteyskohtaan — se on nähty sekä varoitustarinaobjakin että koskettavana kertomuksena rakkauden etsinnästä keinotekoisen olennon näkökulmasta.
Etsiä