Käsitteellinen metafora (kognitiivinen metafora): määritelmä ja esimerkit
Käsitteellinen (kognitiivinen) metafora — selkeä määritelmä ja havainnolliset esimerkit. Ymmärrä, miten ajattelu rakentuu metaforien kautta. Lue lisää!
Käsitteellinen metafora tai kognitiivinen metafora on metafora, jossa viitataan yhteen alueeseen (idearyhmään) toisen alueen termein. Esimerkiksi määrän käsitteleminen suunnan termein:
- Hinnat nousevat.
- Hyökkäsin hänen argumenttinsa jokaiseen heikkoon kohtaan. (Argumentti on pikemminkin sota kuin tutkimus tai totuuden etsintä).
- Elämä on matka.
- Rakkaudesta puhutaan ikään kuin se olisi sotaa tai kilpailua.
- Ajasta puhutaan ikään kuin se olisi polku avaruuden läpi tai määrä, jonka voi säästää, käyttää tai tuhlata.
Ajatus käsitteellisestä metaforasta juontuu George Lakoffin ja Mark Johnsonin kirjaan vuodelta 1980, Metaphors We Live By. He ehdottivat, että metaforat eivät ole pelkästään kielellisiä koristeita vaan perusrakenteita, joiden avulla jäsentämme ja ymmärrämme abstrakteja ilmiöitä. Kognitiivinen metafora yhdistää kahden eri kokemuksellisen alueen käsitteet: kohdealueen (target domain, se asia, jota yritetään ymmärtää) ja lähdealueen (source domain, tuttu konkreettisempi alue, josta lainataan käsitteitä ja sanoja).
Rakenne ja kartoitukset
Tyypillisesti metaforassa tehdään systemaattisia kartoituksia lähdealueen ja kohdealueen välillä. Esimerkiksi metaforassa aika on rahaa voidaan kartuttaa seuraavasti:
- ajankäyttö → rahankäyttö (säästää aikaa, tuhlata aikaa)
- ajankustannukset → rahalliset kustannukset (tunneiksi muutettu arvo)
- aikapula → rahapula (ei ole tarpeeksi aikaa = ei ole varaa käyttää sitä)
Näistä kartoituksista seuraa entailmentteja eli johtopäätöksiä, jotka tuntuvat luontevilta metaforan sisällä (esim. "voit säästää aikaa" tarkoittaa, että ajan hallinta voidaan ymmärtää rahankäytön tavoin).
Tyypillisiä käsitteellisiä metaforia (valikoima)
- Argumentti on sota — argumentointisanasto: hyökätä, puolustaa, voittaa
- Elämä on matka — polku, päämäärä, käännöskohtaus
- Aika on rahaa — säästäminen, tuhlaaminen, kulut
- Mieli on kone — korjaus, ohjelmointi, toimintahäiriö
- Yhteiskunta on organismi — järjestäytyminen, sairaudet, kasvaminen
- Tunteet ovat lämpöä — viileä, lämmin, kuuma viha
Kielen ja ajattelun suhde
Kognitiivisen metaforan keskeinen väite on, että monet arkipäiväiset kielelliset ilmaisut heijastavat syvempiä ajattelumalleja. Erotetaan usein kaksi tasoa:
- Kielellinen metafora — yksittäiset ilmaisut lauseessa (esim. "hän torjui syytökset").
- Käsitteellinen metafora — laajempi malli, joka tuottaa monia kielellisiä ilmauksia (esim. ARGUMENT IS WAR tuottaa koko joukon sotaan liittyviä ilmaisuja argumentoinnissa).
Merkitys ja sovellukset
Käsitteelliset metaforat vaikuttavat siihen, miten ihmiset hahmottavat ongelmia, tekevät päätöksiä ja kommunikoivat. Niillä on merkitystä muun muassa:
- politiikassa ja retoriikassa (framing: miten ilmiö kehyksitteään, esim. "veronalennus" vs. "palvelujen leikkaus"),
- opetuksessa ja tiedon jäsentämisessä (abstraktien käsitteiden konkretisointi),
- psykoterapiassa (kuvaukset auttavat jäsentämään kokemuksia),
- tekoälyn ja kieliteknologian tutkimuksessa (metaforien tunnistus ja käsittely).
Kulttuurinen vaihtelu ja kritiikki
Käsitteelliset metaforat ovat usein kulttuurisidonnaisia: eri kielet ja kulttuurit voivat käyttää eri lähdealueita saman kohdealueen ymmärtämiseen. Samalla käsitteellisiä metaforia on kritisoitu esimerkiksi seuraavista syistä:
- joidenkin tutkijoiden mukaan kaikki metaforinen ajattelu ei ole systemaattista tai universaalia;
- on eroa runollisten, rekonstruktioiden ja arkipäiväisten metaforien välillä;
- metaforat voivat myös piilottaa vaihtoehtoisia tapoja jäsentää maailmaa ja vaikuttaa siten poliittisesti tai ideologisesti.
"Uusin kielitieteellinen lähestymistapa kirjallisuuteen on kognitiivinen metafora, jonka mukaan metafora ei ole kielen vaan ajattelun tapa". Donald Freeman.
Käsitteelliset metaforat kirjoitetaan usein pienin kirjaimin esityksissä kuten "aika on rahaa", jolloin tyypillisesti ensimmäinen termi edustaa kohdealuetta (esim. aika) ja jälkimmäinen lähdealuetta (esim. raha). Tällaiset mallit auttavat ymmärtämään, miksi tietyt kielelliset ilmaukset ovat niin yleisiä ja miten ne ohjaavat ajatteluamme arjessa ja yhteiskunnassa.
Lisätutkimus jatkuu: kognitiivinen kielitiede, psykolingvistiikka ja neurotiede tuottavat yhä enemmän empiiristä näyttöä metaforien roolista ihmismielen toiminnassa, mutta kysymyksiä kulttuurieroista ja metaforan rajoista tutkitaan edelleen aktiivisesti.
Poliittiset metaforat
- eminence grise: kirjaimellisesti "harmaa mies", ranskasta. Yleiskielessä valta-asemassa oleva. Presidenttiä tai monarkkia lähellä oleva virkamies, jolla on niin paljon valtaa kulissien takana, että hän voi olla monarkki tai toimia monarkkina.
- keulakuva: johtaja, jonka valta on täysin symbolinen, kuten perustuslaillinen monarkki.
- Marionettihallitus: Hallitus, jota vieras valtio manipuloi omien etujensa vuoksi.
- tähtikamari: hallituksen sisällä toimiva salainen neuvosto tai muu ryhmä, jolla on varsinainen valta, riippumatta hallituksen avoimesta muodosta.
- luonnetappo: (yleensä) keksittyjen tarinoiden levittäminen ehdokkaasta tarkoituksenaan tuhota hänen maineensa yleisön silmissä.
- murskavoitto: valtavan suuri voitto yhdelle puolelle.
- "coattails riding": paikallisten tai osavaltioiden poliitikkojen voitot, jotka johtuvat vaikutusvaltaisempien poliitikkojen suosiosta.
- ruohonjuuritason: poliittinen liike, jota yhteisön äänestäjät vetävät.
- astroturfing: Politiikan ja mainonnan suhdetoimintakampanjat, joilla pyritään luomaan vaikutelma spontaanista, ruohonjuuritason toiminnasta.
- olkinukke: käytäntö, jossa kiistetään argumentti, joka on heikompi kuin mitä vastustaja itse asiassa esittää tai jota hän ei yksinkertaisesti ole esittänyt lainkaan. Eräänlainen looginen harhaluulo.
- spin (suhdetoiminta): voimakkaasti puolueellinen kuvaus tapahtumasta tai tilanteesta.
- noitavaino: poliittisten vihollisten hysteerinen jahtaaminen.
- leipä ja sirkus: väestön pinnallisten tai välittömien toiveiden tyydyttäminen hyvän politiikan kustannuksella; myös kansalaisvelvollisuuden ja julkisen elämän rapautuminen väestössä.
On paljon muitakin, ja ne riittävät osoittamaan metaforan merkityksen elämässämme.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on käsitteellinen metafora?
A: Käsitteellinen metafora on metafora, joka viittaa yhteen alueeseen toisen alueen termein.
K: Mikä on esimerkki käsitteellisestä metaforasta?
A: Esimerkki käsitteellisestä metaforasta on määrän käsitteleminen suunnan suhteen, kuten sanomalla "hinnat nousevat".
K: Mistä käsitteellisen metaforan idea on peräisin?
V: Ajatus käsitteellisestä metaforasta on peräisin George Lakoffin ja Mark Johnsonin vuonna 1980 ilmestyneestä kirjasta "Metaphors we live by".
K: Mitä tarkoittaa käytäntö, jonka mukaan käsitteelliset metaforat kirjoitetaan pienillä isoilla kirjaimilla?
V: Käsitteellisten metaforien kirjoittaminen pienillä isoilla kirjaimilla tarkoittaa ensin kohdealuetta ja sen jälkeen lähdealuetta.
K: Mikä on Donald Freemanin mukaan kielitieteellinen lähestymistapa kirjallisuuteen?
V: Donald Freemanin mukaan uusin kielitieteellinen lähestymistapa kirjallisuuteen on kognitiivinen metafora, jossa väitetään, että metafora ei ole kielen vaan ajattelun tapa.
K: Mitkä ovat esimerkkejä käsitteellisistä metaforista arkikielessä?
V: Esimerkkejä käsitteellisistä metaforista arkikielessä ovat esimerkiksi rakkaudesta puhuminen ikään kuin se olisi sotaa tai kilpailua ja ajasta puhuminen ikään kuin se olisi polku avaruudessa.
K: Voiko käsitteellistä metaforaa käyttää kuvaamaan ideoita tai käsitteitä?
V: Kyllä, käsitteellistä metaforaa voidaan käyttää kuvaamaan ideoita tai käsitteitä viittaamalla niihin jonkin toisen alueen termein.
Etsiä