Opetussuunnitelma – mitä se on, rakenne ja vaikutus opetukseen
Opetussuunnitelma – selkeä opas: mitä se on, miten se rakentuu ja miten se muuttaa opetusta käytännössä ja teoriassa.
Opetussuunnitelma (monikko: curricula) on opinto-ohjelma. Sitä käytetään opetuksen tai koulutuksen suunnitteluun. Siinä kerrotaan yksityiskohdat, jotta muut tietävät, mitä tapahtuu:
- mitä oppiaineita opetetaan
- missä järjestyksessä ne opetetaan
- usein, kuinka paljon aikaa kuluu kuhunkin aiheeseen.
- se liittyy usein aikatauluun ja muihin organisaatiota koskeviin yksityiskohtiin, joissa se järjestetään.
- se on usein julkisen tai yksityisen tutkintolautakunnan hyväksymä, ja sitä käytetään kokeiden järjestämisen perustana.
Nykyään sillä tarkoitetaan yleensä kursseja, niiden sisältöä ja koulun tai yliopiston tarjoamia opintojaksoja. Usein opetussuunnitelmien taustalla on jonkinlainen teoria tai aikomus muuttaa sitä, mitä aiemmin on tehty. Opetussuunnitelmien taustalla voi olla oppikirjoja ja opettajien kouluttamiseen tarkoitettuja kursseja. Opetussuunnitelmien opiskelu on osa useimpia opettajien pätevyysvaatimuksia.
Samankaltainen sana on syllabus, joka tarkoittaa yhteenvetoa aiheista, joita käsitellään akateemisen kurssin, kirjan tai luennon aikana. Toinen termi on tieteenala, joka tässä merkityksessä tarkoittaa akateemista oppiainetta.
Mihin opetussuunnitelma vastaa?
Opetussuunnitelma määrittelee opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppimisen arvioinnin periaatteet sekä ne pedagogiset tai organisatoriset käytännöt, joilla tavoitteisiin pyritään. Se toimii sekä opettajille että oppijoille ja muille sidosryhmille ennakoitavana rakenteena: mitä opitaan, miksi ja millä tavalla. Lisäksi opetussuunnitelma voi sisältää arvo- ja toimintalinjauksia, kuten inkluusion, tasa-arvon ja kestävän kehityksen periaatteet.
Opetussuunnitelman rakenne
Tyypillisesti opetussuunnitelma sisältää ainakin seuraavat osat:
- Tavoitteet: yleiset ja ainekohtaiset oppimistavoitteet.
- Keskeiset sisällöt: mitä aiheita ja taitoja käsitellään.
- Opetusmenetelmät ja työtavat: suositukset oppimistehtävistä, projektityöstä, ryhmätöistä ja digitaalisista välineistä.
- Arviointi: arvioinnin muodot, kriteerit ja arvioinnin ajoitus (formatiivinen ja summatiivinen arviointi).
- Oppimateriaalit ja resurssit: kirjallisuus, digitaaliset oppimisympäristöt ja muut tukimateriaalit.
- Aikataulu ja opetuksen laajuus: kurssien kestot, tuntijako ja mahdolliset moduulit.
- Erityisen tuen ja eriyttämisen ohjeet: opetuksen mukauttaminen erilaisille oppijoille.
Tasoja ja hyväksyntää
Opetussuunnitelmia on useilla tasoilla. Esimerkkejä:
- Valtakunnallinen / kansallinen opetussuunnitelma: määrittelee yleiset periaatteet ja tavoitteet (esimerkiksi peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteet Suomessa).
- Paikallinen tai kuntakohtainen opetussuunnitelma: kunnat tai koulut voivat tarkentaa valtakunnallisia linjauksia oman toimintaympäristönsä mukaan.
- Koulukohtainen opetussuunnitelma: koulut laativat käytännön suunnitelman opetuksesta, joka ottaa huomioon oppilaiden tarpeet ja koulun resurssit.
- Kurssi- tai moduulikohtainen syllabus: yksityiskohtainen aikataulu ja sisältö opetettavalle kurssille.
Vaikutus opetukseen
Opetussuunnitelma vaikuttaa käytännön opetukseen monin tavoin:
- Se ohjaa opettajan suunnittelua ja tuntien rakennetta.
- Se määrittelee, millä perusteilla oppimista arvioidaan ja miten oppilaiden edistymistä seurataan.
- Se vaikuttaa oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen valintaan sekä opetuksen painotuksiin (esim. projektityöt, ilmiöpohjaisuus, digitaaliset välineet).
- Se edistää opetuksen yhdenmukaisuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa: saman koulutusasteen oppijoilla on yhteiset tavoitteet ja arviointikriteerit.
Opettajan rooli ja toteutus
Vaikka opetussuunnitelma antaa raamit, opettajilla on usein valtaa konkretisoida sitä käytännössä. Opettajat suunnittelevat oppitunnit, valitsevat työtavat ja mukauttavat sisältöä oppilaiden tarpeiden mukaan. Yhteissuunnittelu, työnohjaus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen tukevat opetussuunnitelman toteuttamista.
Suunnitteluprosessi ja sidosryhmät
Opetussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tyypillisesti ministeriöt tai muu ohjaava taho, koulutuksen järjestäjät, opettajat, oppilaat, vanhemmat sekä työelämän edustajat. Prosessissa voidaan käyttää tutkimustietoa, opetusharjoituksia ja kokeiluja. Uudistuksia tehdään säännöllisesti, jotta opetussuunnitelma vastaa muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän vaatimuksia.
Erot syllabusin ja opetussuunnitelman välillä
Termit voivat joskus sekoittua. Lyhyesti:
- Opetussuunnitelma on laajempi ohjelma tai suunnitelma, joka kattaa tavoitteet, sisällöt, arvioinnin ja käytännöt koulutusohjelman tasolla.
- Syllabus on yleensä suppeampi, kurssikohtainen yhteenveto siitä, mitä kyseisellä kurssilla käsitellään (aiheet, kirjallisuus, arviointitavat ja aikataulu).
Nykyiset kehityssuunnat
Viime vuosina opetussuunnitelmissa korostetaan muun muassa:
- lähtökohtia oppijalähtöisyyteen ja elinikäiseen oppimiseen,
- digitaalisten taitojen ja mediakasvatuksen integrointia,
- poikkitieteellisyyttä ja ilmiöpohjaista oppimista,
- kestävän kehityksen ja kansainvälisyyden huomioimista,
- arvioinnin kehittämistä kohti osaamisperusteisuutta.
Hyvin laadittu opetussuunnitelma yhdistää teorian ja käytännön: se on sekä ohjeistus että työkalu, jonka avulla opetuksen laatu, tarkoituksenmukaisuus ja oppimistulokset voidaan parhaiten turvata. Opettajien koulutus ja jatkuva ammatillinen kehitys ovat keskeisiä tekijöitä, jotta opetussuunnitelma muuttuu aidosti toimivaksi arjen opetukseksi.
Historiallinen kehitys
Historiallisesti opetussuunnitelmat ovat tehneet muutakin kuin toimineet opetussuunnitelmien ja kokeiden taustana. Niissä on keskusteltu opetuksen perustasta ottamalla huomioon:
- lasten, erityisesti nuorempien lasten psykologia.
- yhteiskunnan tarpeet, myös työnantajien tarpeet.
- tiedon lisääntyminen esimerkiksi tieteessä
- koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen tasapaino
- koulutuksen oikeudellinen asema, esimerkiksi se, onko koulutus vapaaehtoista vai pakollista.
Tylorin johdannossaan esittämiä neljää kysymystä pidetään yleisesti perustavanlaatuisina:
- Mihin koulutustarkoituksiin koulun tulisi pyrkiä?
- Miten voidaan valita oppimiskokemuksia, jotka ovat hyödyllisiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi?
- Miten oppimiskokemukset voidaan järjestää tehokkaan opetuksen varmistamiseksi?
- Miten oppimiskokemusten tehokkuutta voidaan arvioida?
Näihin kysymyksiin vastaamiseen ei ole olemassa tiukkoja sääntöjä. Aina on ollut erilaisia kasvatusteorioita, jotka perustuvat erilaisiin asenteisiin kasvatusta ja elämää kohtaan. Karkeasti sanottuna näillä teorioilla on kaksi vastakkaista päätä. Toisessa päässä on lapsikeskeinen kasvatus. Siinä pyritään mukauttamaan opetus yksittäisten lasten tarpeisiin ja kehitykseen, ja sitä käytetään eniten päiväkoti- ja perusopetuksessa. Toinen pää on yhteiskuntakeskeinen. Sen tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunta saa tasaisesti nuoria aikuisia, jotka pystyvät täyttämään yhteiskunnan tarvitsemat työpaikat ja roolit. Joissakin maissa lähestymistapa olisi enemmän uskontokeskeinen. Tavoitteena on tuottaa nuoria aikuisia, joiden päätavoitteena on elää tietyn uskonnon periaatteiden (uskomusten ja käytäntöjen) mukaisesti.
Piilotettu opetussuunnitelma
Termi, jota käytetään joskus kuvaamaan sitä, mitä kriitikon mielestä koulutusjärjestelmässä todella tapahtuu. Sillä tarkoitetaan oppilaitoksen sanattomia uskomuksia ja arvoja, implisiittisiä käyttäytymis- ja kunnioitusvaatimuksia. Koulussa opetetaan oppiaineita, mutta siellä tapahtuu paljon muutakin.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on opetussuunnitelma?
A: Opetussuunnitelma on opinto-ohjelma, jota käytetään opetuksen tai koulutuksen suunnitteluun.
K: Mitä tietoja opetussuunnitelma yleensä sisältää?
A: Opetussuunnitelmassa kerrotaan yksityiskohtia, kuten mitä aiheita opetetaan, missä järjestyksessä ja kuinka paljon aikaa kuhunkin aiheeseen käytetään.
K: Miten opetussuunnitelma liittyy usein aikatauluun?
A: Opetussuunnitelma liittyy usein aikatauluun, jossa ilmoitetaan, milloin kutakin aihetta opetetaan.
K: Kuka usein hyväksyy opetussuunnitelman?
A: Opetussuunnitelman hyväksyy usein julkinen tai yksityinen tutkintolautakunta.
K: Mihin kokeiden asettaminen perustuu?
A: Opetussuunnitelmaa käytetään usein kokeiden asettamisen perustana.
K: Mitä tarkoittaa termi opetussuunnitelma?
V: Termi opetussuunnitelma tarkoittaa yhteenvetoa aiheista, jotka käsitellään akateemisen kurssin, kirjan tai luennon aikana.
K: Mitä termi kuri tarkoittaa koulutuksen yhteydessä?
V: Koulutuksen yhteydessä termi "oppiaine" tarkoittaa akateemista oppiainetta.
Etsiä