Kaksoismonarkia: määritelmä, henkilöunionit ja esimerkit

Tutustu kaksoismonarkian määritelmään, henkilöunioneihin ja historiallisiin esimerkkeihin — selkeä, kattava katsaus kahden kruunun liitoista ja niiden vaikutuksista.

Kaksoismonarkia on kahden monarkian liitto, jossa kummankin monarkian valtaistuimet on yhdistetty. Tyypillinen tapaus on henkilöunioni, jossa erillisten valtakuntien kruunut ovat yhden henkilön hallussa. Seuraavassa on esimerkkejä kaksoismonarkioista, jotka on lueteltu aakkosjärjestyksessä siten, että hallitseva tai hallitseva kansakunta on ensimmäisenä:

Määritelmä ja erot

Kaksoismonarkia tarkoittaa historiallisesti yleensä tilannetta, jossa kaksi erillistä valtakuntaa jakaa saman monarkin mutta säilyttää omat lait, hallintonsa ja usein myös erilliset kansalliset instituutionsa. Termi kattaa sekä puhtaasti henkilöunionit (henkilöunioni), joissa yhteys on pääosin henkilössä — kruunuissa — että tiukemmat muodot, joissa valtioilla on sovittuja yhteisiä toimivaltoja. On tärkeää erottaa kaksoismonarkia henkilöunionista ja yhteisvaltiosta (real union): henkilöunionissa yhteys voi olla vähäisempi ja helpommin purkautuva, kun taas yhteisvalta voi yhdistää osia hallinnosta pysyvämmin.

Tyypilliset piirteet

• Yksi monarkki toimii molempien valtioiden lainsäädännöllisenä ja symbolisena päämiehenä.
• Valtakunnilla voi olla erilliset parlamentet, oikeusjärjestelmät, verotus- ja hallintojärjestelmät.
• Joissakin tapauksissa ulko- ja puolustuspolitiikka sekä yhteinen budjetti ja armeija voivat kuitenkin olla yhdistettyjä — tämä riippuu siitä, kuinka tiukka liitto on.
• Kaksoismonarkiat päättyivät usein kansallisten liikkeiden, kansainvälisten konfliktien tai dynastisista syistä (sukupolvien vaihdos, perimyssäännöt) johtuen.

Esimerkkejä (aakkosjärjestys; hallitseva kansakunta ensin)

• Englanti–Skotlanti (kruununyhdys 1603–1707) — Kun Jaakko VI Skotlannista peri Englannin kruunun 1603, Englanti ja Skotlanti jäivät erillisiksi valtioiksi, mutta monarkki oli sama. Yhdistyminen muodolliseksi yksi-kansakunnaksi tapahtui vuonna 1707 solmitulla unionilailla.
• Espanja–Portugali (Iberian Union 1580–1640) — Habsburgien hallitsijat yhdistivät Espanjan ja Portugalin kruunut ajanlaskun mukaan 1580, mutta maat säilyttivät pääosin omat hallintonsa. Liitto päättyi portugalilaiseen kapinaan ja eroon 1640.
• Iso-Britannia–Hannover (1714–1837) — Hannoverin vaaliruhtinaskunta ja Ison-Britannian (myöhemmin Yhdistyneen kuningaskunnan) kruunu olivat saman hallitsijan alla sotien ja dynastisten linjojen seurauksena, kunnes erilliset perimyssäännöt erosivat vuonna 1837.
• Itävalta–Unkari (Itävalta‑Unkari, 1867–1918) — Klassinen esimerkki kaksoismonarkiasta: kahden erillisen hallinnon (Itävalta ja Unkari) muodostama kaksiosainen valtio, jossa oli yhteisiä toimintoja ulkopolitiikassa, puolustuksessa ja osittain myös talousasioissa, mutta muutoin erilliset parlamentit ja hallinnot.
• Puola–Liettua (henkilöunioni 1386–1569; sen jälkeen yhteisvalta ja yhteinen valtio) — Alkuun Jagiełlon dynastian myötä muodostunut henkilöunioni, joka tiivistyi Union of Lublinissa 1569 yhteisvaltioksi eli Puolan ja Liettuan yhteisvaltioksi (Rzeczpospolita), joka toimi pitkään yhtenä hallinnollisena kokonaisuutena.
• Ruotsi–Norja (1814–1905) — Vuoden 1814 jälkeen Norja ja Ruotsi olivat kruununyhteydessä: sama kuningas, mutta Norjalla oli oma perustuslakinsa ja hallintonsa. Unionin loppu tuli norjalaisten itsenäistymispyrkimysten seurauksena 1905.
• Tanska–Norja (Tanska–Norja, 1524–1814) — Pitkäaikainen liitto, jossa Tanskan kuningas hallitsi Norjaa omana kruunaan liittyneenä valtakuntanaan. Liitto purkautui Napoleoniajan jälkeen vuonna 1814, jolloin Norja pyrki eroon ja siirtyi lyhyeksi aikaa muiden yhteyksien piiriin.

Merkitys ja päättyminen

Kaksoismonarkiat ovat olleet merkittäviä historiallisia järjestelyitä, jotka ovat tarjonneet dynastisille liitoille keinon laajentaa vaikutusvaltaansa ilman täydellistä yhteentymistä. Ne ovat kuitenkin usein olleet epävakaita: erilaiset kielelliset, oikeudelliset ja taloudelliset intressit, kansalliset liikkeet sekä ulkopoliittiset paineet ovat johtaneet monien näiden liittojen purkautumiseen tai muuttumiseen pysyvämmiksi unioniksi tai yhdeksi valtioksi. Nykymaailmassa puhtaita kaksoismonarkioita on harvinaisesti; modernit valtiot ja kansainväliset sopimukset ovat vähentäneet tällaisten dynastisten ratkaisujen merkitystä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on kaksoismonarkia?

K: Miten tyypillinen kaksoismonarkia toimii?

K: Voitteko antaa esimerkin kaksoismonarkiasta?

Kysymys: Ovatko kaksoismonarkiat aina muodostuneet henkilöliitoista?

K: Missä järjestyksessä kaksoismonarkiat on lueteltu?

K: Mitä eroa on kaksoismonarkialla ja liittovaltiolla?

K: Miten valta jaetaan kaksoismonarkiassa?

Hae kirjaimella