Virtavesiterassi (fluviaalinen terassi) — muodostuminen ja tyypit

Virtavesiterassi: mitä fluviaaliset terassit ovat, miten ne muodostuvat ja eroavat (kiviterassi, soraterassi, tektoninen & ilmastoterassi) — selkeä ja ytimekäs selitys.

Fluviaalinen terassi on hylätty tulvatasanne, jossa on pitkät, kapeat portaat, jotka ovat muodostuneet, kun joki virtasi nykyistä korkeammalla tasolla. Virtavesiterassi koostuu kahdesta osasta: astinlaudasta, joka on tasainen pinta virtavesiterassin yläpuolella, ja jyrkänteestä, joka on jyrkkä rinne, joka yhdistää astinlaudan ja alajuoksun. Virtavesiterassi jaetaan kiviterassiin ja soraterassiin rakennemateriaalien mukaan, ja se luokitellaan myös tektoniseen terassiin ja ilmastoterassiin muodostumisen syiden mukaan.

Muodostuminen

Virtavesiterassit syntyvät, kun jokiuoma syöpyy tai kohoaa suhteessa ympäröivään maisemaan niin, että aiempi tulva-alue jää pysyvästi nykyisen uoman yläpuolelle. Tämän taustalla voivat olla useat prosessit:

• Uoman syventyminen (incision) — esimerkiksi kun jokin syvemmälle purkautuva virtaus alkaa kuluttaa uoman pohjaa tehokkaammin.
• Base level -muutokset — merenpinnan tai alempien jokien pinnan muutokset vaikuttavat joen kulutukseen ja johtavat terassien muodostumiseen.
• Tektoninen kohoaminen tai lasku — maan liikkeet voivat nostaa tai laskea jokilaaksoa suhteessa veden pinnan tasoon.
• Ilmastolliset vaihtelut — muuttunut tulvarunsaus, jäätiköitymiset tai kuivemmat kaudet muuttavat jokien sedimenttikuormaa ja energiatasoa.
• Sedimenttitarjonnan muutokset — lisääntynyt tai vähentynyt soran ja hiekan syöttö yläjuoksulta.

Rakenteet ja tyypit

Virtavesiterassit luokitellaan sekä materiaalin että muodostumissyyn mukaan:

• Kiviterassi — koostuu karkeista kiviaineksista, kuten siirteistä ja pöytäkivistä, usein stabiloituneena korkeammilla virtausenergian vaiheilla.
• Soraterassi — hienompaa lajittunutta ainesta, typillisesti soran ja hiekan seoksia, syntyy, kun virtaus on laskenut riittävästi lajitteluun.
• Tektoninen terassi — pääasiallisena syynä on maankuoren kohoaminen tai lasku, joka hylkää aiemman jokitasanteen.
• Ilmastoterassi — muodostuu ilmastollisten vaihteluiden seurauksena, esimerkiksi jääkausien ja lämpimien kausien muuttaman tulva- ja sedimentaatiokäytöksen takia.

Usein terassit esiintyvät sarjoina (terassiketjuina), joissa eritasoiset astinlaudat kertovat jokilaakson pitkän aikavälin kehityksestä.

Tunnuspiirteet ja ajoitus

• Astinlauta (tread) — laakea, ajoittain moreenipeitteinen tai sorakerroksin peittyvä pinta, jota käytetään usein ulkoisesti terassin ikään ja muodostumiseen viittaavina merkkeinä.
• Jyrkänne (riser) — terassin reunassa oleva rinteen osa, josta näkyy terassin korkeus nykyiseen uomaan nähden.
• Kerrostuneisuus — terassien sisällä voi olla useita sedimenttikerroksia, joiden perusteella voidaan tulkita virtaushistorian vaiheita.
• Ajoitusmenetelmät — terassien iän selvittämiseen käytetään muun muassa stratigrafiaa, radiokarbonaattidatointia, optisesti stimuloitua luminesenssiä (OSL) ja kosmogeenisten nuolien mittauksia (esim. 10Be).

Merkitys ja käyttö

Virtavesiterasseilla on sekä tieteellistä että käytännön arvoa:

• Paleoympäristön rekonstruktio — terassit kertovat ilmaston, tulvorunsaudet ja jokien dynamiikan muutoksista menneisyydessä.
• Arkeologia — tasaiset terassipinnat ovat usein hyviä asuin- ja viljelypaikkoja menneille kulttuureille, jolloin terassikerrostumat voivat sisältää arkeologista materiaalia.
• Maiseman ja infrastruktuurin suunnittelu — terassit vaikuttavat rakentamiseen, pohjaveden saatavuuteen ja maankäyttörajoituksiin.
• Luonnon monimuotoisuus — terassialueet voivat muodostaa erilaisia elinympäristöjä ja toimia reittinä eliöille.

Säilyttäminen ja uhat

Terassit voivat olla herkkiä ihmisen toiminnalle: täytöt, kaivaukset, joen kanavointi ja maanmuokkaus muuttavat tai tuhoavat terassikerrostumia. Myös tuleva ilmastonmuutos voi muuttaa jokien käyttäytymistä ja siten terassien säilyvyyttä. Tutkimus ja maankäytön ohjaus auttavat turvaamaan tärkeät geomorfologiset ja kulttuuriset arvot.

Yhteenvetona: virtavesiterassi on monipuolinen geomorfologinen kokonaisuus, jonka muoto, materiaali ja sijainti kertovat jokilaakson dynaamisesta historiasta. Terassien tutkimus yhdistää geologian, hydrologian, arkeologian ja ympäristösuunnittelun näkökulmia.

Luokitus

Virtavesiterasseja kutsutaan joko eroosio- tai depositioterasseiksi.

Eroosioterassi

Eroosioterassi on terassi, jonka kulutuspinta on muodostunut pääasiassa sivueroosion seurauksena. Matalan vedenkorkeuden aikana kerrostuu hienojakoista sedimenttiä ja normaalivirtauksen aikana karkeaa sedimenttiä korkean vedenkorkeuden päätteeksi. Kun joki saavuttaa korkeimman vedenkorkeutensa, se vie mukanaan kaiken kanavan sedimentin ja rapauttaa alapuolisen kallioperän, ennen kuin karkeaa detritiittiä laskeutuu jälleen kanavan pohjalle.

Laskeumaterassi

Laskeumaterassi on terassi, jonka kulutuspinta edustaa laakson täytön pintaa. Laakson täyttyminen tapahtuu, kun altaassa syntyvän sedimentin määrä ylittää sen määrän, jonka jokijärjestelmä voi kuljettaa pois. Sen laukaisee yleensä jäätikön huuhtoutuma, ilmastonmuutos tai vedenpinnan nousun aiheuttama pohjan tason, kaltevuuden tai kuormituksen muutos. Laskeutuva terassi on ilmasto-ohjattu, kun taas eroosioterassi on tektonisesti ohjattu.

 
Fluviaalisen terassin poikkileikkaus  

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on virtaava terassi?

K: Mitkä ovat tulvaterassin kaksi osaa?

Kysymys: Miten jokiterassi luokitellaan sen rakennemateriaalien mukaan?

K: Miten jokiterassi luokitellaan sen muodostumisen syiden mukaan?

Kysymys: Mikä on juoksutason määritelmä virtavesiterassissa?

Kysymys: Mikä on jyrkänteen määritelmä jokiterassissa?

Kysymys: Mikä on tektonisen terassin muodostumisen syy fluviaaliselle terassille?

Hae kirjaimella