Muistinmenetys (amnesia): määritelmä, tyypit, syyt ja oireet
Muistinmenetys (amnesia): selkeä opas — määritelmä, anterogradinen & takautuva muisti, yleisimmät syyt, oireet ja hoitovinkit
Muistinmenetys (amnesia) on termi, jota lääkärit käyttävät kuvaamaan muistin menetystä tai häiriötä. Siinä henkilö ei pysty muistamaan tiettyjä tietoja tai tapahtumia tai muodostamaan uusia muistikuvia normaalisti. Aivovaurio, sairaudet, myrkytykset, hapenpuute tai vakava psyykkinen stressi voivat kaikki aiheuttaa muistinmenetystä.
Päätyyppejä on kaksi:
- Anterogradinen muistinmenetys: Lyhytkestoinen muisti ei enää siirry pitkäkestoiseen muistiin. Tämä tarkoittaa, että henkilö ei pysty oppimaan tai muistamaan uusia tapahtumia tai tietoja sen jälkeen, kun muistinmenetys on alkanut; muistijäljet eivät tallennu kunnolla.
- Takautuva muistinmenetys: Henkilö ei enää muista tietoja, jotka ovat tapahtuneet ennen tiettyä päivämäärää. Päiväys on yleensä onnettomuus- tai leikkauspäivä. Tällöin menettely on mennyttä aikaa koskevan tiedon unohtamista, ja unohtamisen laajuus voi vaihdella pienistä aukkoista laajempiin muistikatkoihin.
Lisätyyppejä ja erityismuodot
- Transitorinen globaalinen amnesia (TGA): äkillinen, lyhytaikainen (usein muutamasta tunnista vuorokauteen) muistikatko, jossa henkilö voi olla hämmentynyt ja toistaa samaa kysymystä uudelleen mutta on muuten terve.
- Dissosiatiivinen (psyykogeeninen) muistinmenetys: liittyy usein traumaattiseen tai stressaavaan tapahtumaan, ja muistikatkokset voivat koskea henkilön identiteettiä tai elämänvaiheita.
- Etenevä muistinmenetys: esimerkiksi Alzheimerin tauti ja muut dementiat aiheuttavat asteittain pahenevaa muistihäiriötä ja muita kognitiivisia vaikeuksia.
Yleiset syyt
- Aivovammat ja aivoverenvuodot
- Aivoinfarktit (aivohalvaus)
- Neurodegeneratiiviset sairaudet (esim. Alzheimerin tauti)
- Infektiot (esim. enkefaliitti)
- Epileptiset kohtaukset
- Myrkytystilat ja lääkeaineet (esim. liiallinen alkoholi tai bentsodiazepiinit)
- Hapenpuute tai vakavat aineenvaihduntahäiriöt
- Traumaattinen psyykkinen stressi tai vakava mielenterveyden häiriö (dissosiatiiviset tilat)
Oireet
- Muistikatkot (muistamattomuus menneistä tapahtumista)
- Vaikeus muodostaa uusia muistoja (anterogradinen amnesia)
- Toisteleva kysely tai samojen asioiden kertominen (konfabulaatio voi esiintyä)
- Orientaatiohäiriö — ajan, paikan tai henkilöllisyyden hämärtyminen
- Persoonallisuuden muutokset tai tunne-elämän häiriöt, jos aivoalueet ovat vaurioituneet
Diagnoosi
Muistinmenetyksen syyn selvittämiseksi tehdään yleensä:
- Neurologinen tutkimus ja lääkärin haastattelu
- Neuropsykologinen testaus muistitoimintojen tarkentamiseksi
- Kuvantamistutkimukset kuten CT tai MRI aivovaurioiden tai poikkeavuuksien havaitsemiseksi
- Verikokeet infektion, aineenvaihdunnan tai myrkytystilan arvioimiseksi
- Tarvittaessa EEG (sähköencefalografia) epileptisten muutosten havaitsemiseksi
Hoito ja ennuste
Hoito riippuu pitkälti syystä:
- Jos muistinmenetys johtuu hoidettavasta tilasta (esim. infektiosta, aineenvaihduntahäiriöstä tai lääkkeen sivuvaikutuksesta), tilan korjaaminen voi palauttaa muistia osittain tai kokonaan.
- Traumaattisten ja psykologisten syiden kohdalla psykoterapia, traumaterapia ja tukitoimet voivat auttaa.
- Dementioissa ja neurodegeneratiivisissa sairauksissa ei yleensä ole parantavaa hoitoa, mutta lääkkeet ja kuntoutus (mm. kognitiivinen kuntoutus, muisti- ja toimintaterapia) voivat hidastaa oireiden pahenemista ja parantaa toimintakykyä.
- Yleistä tukea: muistitekniikat, kalenterit, muistiinpanot ja ympäristön yksinkertaistaminen auttavat arjessa.
Lapsuusiän muistinmenetys
Sitä, että aikuiset eivät yleensä muista varhaislapsuudessa tapahtuneita asioita, kutsutaan usein "lapsuusiän muistinmenetykseksi" eli childhood amnesia. Tämä liittyy aivojen kehitykseen, kielellisten ja episodisten muistirakenteiden kypsymiseen, eikä sitä yleensä pidetä samanlaisena patologisena muistinmenetyksenä kuin edellä kuvatut tilat.
Milloin hakeutua hoitoon
- Jos äkillinen muistikatko, disorientaatio tai käytöksen muutos ilmenee — hakeudu lääkärin arvioon välittömästi, koska syynä voi olla vakava tila kuten aivovamma tai infektio.
- Jos muistiongelmat ovat uusia, eteneviä tai haittaavat arkea — varaa aika neuvolle tai neurologille.
Muistinmenetys on oire, ei aina itsenäinen sairaus, ja sen selvittäminen vaatii usein monialaista arviointia. Varhainen tutkimus ja hoito parantavat ennustetta silloin, kun syy on hoidettavissa, ja auttavat löytämään sopivan tuen ja kuntoutuksen muistisairauksissa.
Aiheuttaa
Muistisairaus voi tapahtua kolmessa pääluokassa.
- Pään trauma. Tähän kuuluvat kaikki aivovammat, jotka voivat aiheuttaa muistinmenetyksen.
- Traumaattiset tapahtumat. Tämä tapahtuu, kun ihmisen mieli on niin stressaantunut, että se päättää mieluummin unohtaa tapahtuneen kuin käsitellä sitä.
- Fyysiset puutteet. Nämä ovat asioita, jotka tapahtuvat aivoille, mutta ne eroavat päävammoista, koska niissä on kyse lähinnä leikkauksen jälkeisistä komplikaatioista.
Muita erilaisia muistinmenetyksen muotoja ovat:
- [Vamman|trauman], esimerkiksi päävamman, aiheuttama; kutsutaan posttraumaattiseksi muistinmenetykseksi.
- Dissosiatiivinen muistinmenetys: Tässä tapauksessa syy on psykologinen, eikä se yleensä liity aivojen fyysiseen vaurioon. Tähän kuuluvat
- Tukahdutettu muisti (jolloin ei ole mahdollista muistaa tiettyä tapahtumaa) - Muisti on yleensä edelleen olemassa, mutta henkilö estää pääsyn siihen; stressaavat tapahtumat, kuten raiskaus, voivat johtaa dissosiatiiviseen muistinmenetykseen.
- Lapsuuden muistinmenetys - aikuisten kyvyttömyys muistaa tiettyjä osia lapsuudestaan.
- Huumeiden (yleensä [alkoholin]) aiheuttama tajuttomuus - anterogradinen muistinmenetys, joka vaikuttaa lähimenneisyyteen.
Muistisairaus voi olla pysyvä tai tilapäinen. Aivojen vaurioituminen tai tiettyjen [lääkkeiden] käyttö voi aiheuttaa muistinmenetystä. Jotkut näistä lääkkeistä ovat [rauhoittavia]. Toinen tunnettu syy muistinmenetykseen voi olla liiallinen [alkoholin] käyttö. Tällaisia syitä kutsutaan orgaanisiksi, koska ne voidaan suoraan nähdä. Muita syitä ei voida suoraan nähdä, niitä kutsutaan toiminnallisiksi. Ne ovat pikemminkin luonteeltaan [psykologisia|psykologisia]. Ihmiset saattavat esimerkiksi haluta suojata itseään traumaattiselta tapahtumalta, jonka he ovat todistaneet.
Toinen vähäinen muistinmenetyksen syy on "sydänsurut" parisuhteessa. Se voi johtaa traumaan, mutta se ei välttämättä ole traumaattinen.
Hoito
Joskus tietyntyyppiset muistinmenetykset korjaantuvat itsestään ilman hoitoa. On myös olemassa erilaisia hoitomuotoja, jotka työskentelevät aivojen kanssa muistinmenetyksen hoitamiseksi. Ei ole olemassa lääkkeitä, jotka voisivat suoraan auttaa muistinmenetykseen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on muistinmenetys?
V: Muistisairaus on muistin menetys tai häiriö.
K: Mikä aiheuttaa muistinmenetystä?
V: Muistamattomuus voi johtua aivovauriosta, sairaudesta tai stressaavista tapahtumista.
K: Mitkä ovat muistinmenetyksen kaksi päätyyppiä?
V: Muistamattomuuden kaksi päätyyppiä ovat anterogradinen muistinmenetys ja retrogradinen muistinmenetys.
K: Mitä on anterogradinen muistinmenetys?
V: Anterogradesta muistinmenetyksestä on kyse silloin, kun lyhytkestoinen muisti ei enää siirry pitkäkestoiseen muistiin. Ihmiset, joilla on tämäntyyppinen muistinmenetys, eivät pysty muistamaan asioita pitkiä aikoja.
K: Mitä on retrogradinen muistinmenetys?
V: Retrogradisesta muistinmenetyksestä on kyse silloin, kun henkilö ei enää pysty muistamaan tietoja, jotka ovat tapahtuneet ennen tiettyä päivämäärää, joka on yleensä onnettomuuden tai leikkauksen päivämäärä.
K: Mitä on lapsellinen muistinmenetys?
V: Infantiili amnesia tarkoittaa sitä, että aikuiset eivät yleensä muista varhaislapsuudessa tapahtuneita tapahtumia, mikä johtuu aivojen tai lapsen aivojen kehityksestä.
K: Pidetäänkö lapsuusiän muistinmenetystä muistinmenetyksen muotona?
V: Lapsuusiän muistinmenetystä ei pidetä muihin muistinmenetystyyppeihin verrattavana muistinmenetyksen muotona.
Etsiä