Amnesia

Muistisairaus on lääkärit kutsuvat sitä muistin menettämiseksi tai häiriöksi. Se on muistin menetys, eli henkilö ei muista tiettyjä asioita. Muistinmenetys voi johtua aivovauriosta, sairaudesta tai jostain todella stressaavasta tapahtumasta.

"Päätyyppejä" on kaksi:

Anterogradinen muistinmenetys: Lyhytkestoinen muisti ei enää siirry pitkäkestoiseen muistiin. Tämäntyyppisestä muistinmenetyksestä kärsivät ihmiset eivät muista asioita pitkiä aikoja.
Takautuva muistinmenetys: Henkilö ei enää muista tietoja, jotka ovat tapahtuneet ennen tiettyä päivämäärää. Päiväys on yleensä onnettomuus- tai leikkauspäivä.

Sitä, että aikuiset eivät yleensä muista varhaislapsuudessa tapahtuneita tapahtumia, kutsutaan "lapsuusiän muistinmenetykseksi". Se johtuu aivojen tai lapsen aivojen kehityksestä. Sitä ei pidetä muihin muistinmenetystyyppeihin verrattavana muistinmenetyksen muotona.

Aiheuttaa

Muistisairaus voi tapahtua kolmessa pääluokassa.

Pään trauma. Tähän kuuluvat kaikki aivovammat, jotka voivat aiheuttaa muistinmenetyksen.
Traumaattiset tapahtumat. Tämä tapahtuu, kun ihmisen mieli on niin stressaantunut, että se päättää mieluummin unohtaa tapahtuneen kuin käsitellä sitä.
Fyysiset puutteet. Nämä ovat asioita, jotka tapahtuvat aivoille, mutta ne eroavat päävammoista, koska niissä on kyse lähinnä leikkauksen jälkeisistä komplikaatioista.

Muita erilaisia muistinmenetyksen muotoja ovat:

[Vamman|trauman], esimerkiksi päävamman, aiheuttama; kutsutaan posttraumaattiseksi muistinmenetykseksi.
Dissosiatiivinen muistinmenetys: Tässä tapauksessa syy on psykologinen, eikä se yleensä liity aivojen fyysiseen vaurioon. Tähän kuuluvat

Tukahdutettu muisti (jolloin ei ole mahdollista muistaa tiettyä tapahtumaa) - Muisti on yleensä edelleen olemassa, mutta henkilö estää pääsyn siihen; stressaavat tapahtumat, kuten raiskaus, voivat johtaa dissosiatiiviseen muistinmenetykseen.
Lapsuuden muistinmenetys - aikuisten kyvyttömyys muistaa tiettyjä osia lapsuudestaan.

Huumeiden (yleensä [alkoholin]) aiheuttama tajuttomuus - anterogradinen muistinmenetys, joka vaikuttaa lähimenneisyyteen.

Muistisairaus voi olla pysyvä tai tilapäinen. Aivojen vaurioituminen tai tiettyjen [lääkkeiden] käyttö voi aiheuttaa muistinmenetystä. Jotkut näistä lääkkeistä ovat [rauhoittavia]. Toinen tunnettu syy muistinmenetykseen voi olla liiallinen [alkoholin] käyttö. Tällaisia syitä kutsutaan orgaanisiksi, koska ne voidaan suoraan nähdä. Muita syitä ei voida suoraan nähdä, niitä kutsutaan toiminnallisiksi. Ne ovat pikemminkin luonteeltaan [psykologisia|psykologisia]. Ihmiset saattavat esimerkiksi haluta suojata itseään traumaattiselta tapahtumalta, jonka he ovat todistaneet.

Toinen vähäinen muistinmenetyksen syy on "sydänsurut" parisuhteessa. Se voi johtaa traumaan, mutta se ei välttämättä ole traumaattinen.

Hoito

Joskus tietyntyyppiset muistinmenetykset korjaantuvat itsestään ilman hoitoa. On myös olemassa erilaisia hoitomuotoja, jotka työskentelevät aivojen kanssa muistinmenetyksen hoitamiseksi. Ei ole olemassa lääkkeitä, jotka voisivat suoraan auttaa muistinmenetykseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on muistinmenetys?

V: Muistisairaus on muistin menetys tai häiriö.

K: Mikä aiheuttaa muistinmenetystä?

V: Muistamattomuus voi johtua aivovauriosta, sairaudesta tai stressaavista tapahtumista.

K: Mitkä ovat muistinmenetyksen kaksi päätyyppiä?

V: Muistamattomuuden kaksi päätyyppiä ovat anterogradinen muistinmenetys ja retrogradinen muistinmenetys.

K: Mitä on anterogradinen muistinmenetys?

V: Anterogradesta muistinmenetyksestä on kyse silloin, kun lyhytkestoinen muisti ei enää siirry pitkäkestoiseen muistiin. Ihmiset, joilla on tämäntyyppinen muistinmenetys, eivät pysty muistamaan asioita pitkiä aikoja.

K: Mitä on retrogradinen muistinmenetys?

V: Retrogradisesta muistinmenetyksestä on kyse silloin, kun henkilö ei enää pysty muistamaan tietoja, jotka ovat tapahtuneet ennen tiettyä päivämäärää, joka on yleensä onnettomuuden tai leikkauksen päivämäärä.

K: Mitä on lapsellinen muistinmenetys?

V: Infantiili amnesia tarkoittaa sitä, että aikuiset eivät yleensä muista varhaislapsuudessa tapahtuneita tapahtumia, mikä johtuu aivojen tai lapsen aivojen kehityksestä.

K: Pidetäänkö lapsuusiän muistinmenetystä muistinmenetyksen muotona?

V: Lapsuusiän muistinmenetystä ei pidetä muihin muistinmenetystyyppeihin verrattavana muistinmenetyksen muotona.