Patrick Geddesin Tel Avivin yleissuunnitelma 1925–1929 — historia ja merkitys
Tutustu Patrick Geddesin 1925–1929 Tel Avivin yleissuunnitelman historiaan, vaikutukseen ja merkitykseen kaupungin kehitykselle.
Tel Avivin Geddes-suunnitelma oli Tel Avivin ensimmäinen yleissuunnitelma. Sen suunnitteli vuosina 1925–1929 skotlantilainen kaupunkisuunnittelija Sir Patrick Geddes. Suunnitelma koski erityisesti Tel Avivin keskustaa ja aluetta, joka tunnetaan nykyään nimellä "Old North" (vanha pohjoinen), ja se antoi kaupungille ensimmäisen laajemman rakenteellisen rungon sekä yleisen kehityssuunnan.
Geddes sai tehtäväkseen laatia kaupungin yleissuunnitelman vuonna 1925, ja hänen työnsä hyväksyttiin virallisesti vuonna 1929. Suunnitelma toteutettiin poikkeuksellisen laajassa määrin verrattuna moniin muihin Geddesin ehdotuksiin maailmalla, ja Tel Avivia pidetään yhtenä merkittävänä esimerkkinä varhaisesta, tarkoituksellisesti suunnitellusta modernista kaupungista. Geddesin suunnittelema alue kattaa nykyisistä kunnallisista rajoista noin 7,5 prosenttia ja se suunniteltiin etelässä sijaitsevan vanhemman arabialaisen satamakaupungin Jaffan jatkeeksi sekä nopeasti lisääntyvälle juutalaiselle siirtokunnalle, josta monet muuttajat tulivat pääasiassa Itä-Euroopasta.
Geddesin suunnittelufilosofia
Patrick Geddes toi suunnitelmaan kokonaisvaltaisen, ihmislähtöisen lähestymistavan. Hän korosti käytännön tutkimusta ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta ennen varsinaista suunnittelua — lähestymistapaa, jota hän kuvasi usein sanoilla "survey before plan" (tutkimus ennen suunnitelmaa). Geddes yhdisti biologian, sosiologian ja kaupunkisuunnittelun ajatuksia; hän piti kaupunkia elävänä järjestelmänä, jossa sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät piti ottaa huomioon yhtä aikaa.
Suunnitelman keskeiset piirteet
- Rakennekokonaisuus: Geddes esitti selkeän rungon kaupungin laajentumiselle, jossa eri alueilla oli omat toimintonsa — keskusta, asuinalueet ja puistot — mutta ne yhdistettiin toisiinsa selkeillä kulkuyhteyksillä.
- Katuverkko ja torit: suunnitelmassa oli ortogonaalinen ruutukaava, jota leimasivat leveät, puistopuut reunustamat bulevardit sekä kapeammat sivukadut. Tämä luo ilmavan, selkeän rakenteen ja helpottaa liikennettä ja julkisten tilojen syntymistä.
- Vihreät alueet ja sisäpihat: Geddes korosti puistojen ja sisäpihojen merkitystä ilmastollisena ja sosiaalisena tekijänä. Korttelit suunniteltiin usein siten, että niitä lävisti puutarhamaisia yhteistiloja, mikä vähensi tiiviyden haittoja ja paransi viihtyisyyttä.
- Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys: suunnitelmassa otettiin huomioon tarve kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle nopeasti kasvavalle väestölle sekä kaupungin infrastruktuurin kehittämiselle (vesihuolto, jätehuolto, liikenneyhteydet).
- Yhteys Jaffaan: Geddes suunnitteli Tel Avivin jatkumoksi Jaffan satamakaupungille mutta piti huolta siitä, että uusi kaupunkirakenne säilyttäisi oman identiteettinsä ja toimivuutensa.
Merkitys ja perintö
Geddesin suunnitelma oli merkittävä sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Paikallisesti se tarjosi toimivan rungon Tel Avivin nopealle kasvulle ja majoitti suuren määrän muuttajia sekä mahdollisti kaupungin modernin kehityksen. Suunnitelman rakenteet — ruutukaava, puistokadut ja korttelipihat — ovat yhä nähtävissä monin paikoin vanhassa pohjoisessa ja keskustassa.
Kansainvälisesti Geddesin työ Tel Avivissa havainnollistaa aikakauden kaupunkisuunnittelun siirtymää kohti systemaattisempaa, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti huomioon ottavaa suunnittelua. Geddesin menetelmät, kuten paikallisen tilanteen analysointi ennen suurten muutosten ehdottamista, ovat vaikuttaneet myöhempään kaupunkisuunnittelukäytäntöön.
Lisäksi Geddesin antama kaupunkirakenne loi puitteet 1920–1930-lukujen arkkitehtuurin kehitykselle Tel Avivissa, muun muassa niin kutsutulle "White City" -alueelle, jossa liitettiin modernistisia rakennustyylejä Geddesin antamaan kaupunkiinfrastuktuuriin. Vaikka osa Geddesin ideoista muokkautui ajan myötä tai täydentyi myöhemmissä kaavoissa, hänen panoksensa kaupungin identiteetin ja toimivuuden luomisessa on kiistaton.
Nykytilanne ja suojelu
Nykyään Geddesin suunnitteluperintöä arvostetaan sekä kaupunkitutkimuksessa että paikallisessa kaupunkisuunnittelussa. Osa alueista on suojeltuja ja monia Geddesin periaatteita sovelletaan edelleen kaupungin kehittämisessä. Vanhan pohjoisen ja keskustan kaupunkirakenne on myös osa Tel Avivin identiteettiä, ja se kiinnostaa niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoitakin.
Yhteenvetona, Patrick Geddesin Tel Avivin yleissuunnitelma 1925–1929 oli suunnitelmallinen ja ihmislähtöinen ratkaisu nopeasti kasvavan kaupungin järjestämiseksi. Sen periaatteet – tutkimukseen perustuva suunnittelu, vihreiden tilojen korostaminen ja selkeä katuverkko – ovat säilyttäneet merkityksensä ja vaikuttaneet Tel Avivin kehitykseen pitkällä aikavälillä.
Tel Avivin Geddesin suunnitelma - 1925
Geddesin suunnitelman ominaisuudet ja periaatteet
Geddes, joka oli alun perin biologi ja sosiologi, sai tehtäväkseen suunnitella uuden Tel Avivin kaupungin, joka rakennettaisiin Jaffan muinaisen satamakaupungin viereen. Hänen kaupunkia varten käyttämänsä periaatteet olivat hämmästyttävän samankaltaisia kuin ne, jotka nykyään tunnetaan nimellä New Urbanism -suunnittelun ajatukset: jalankulkijoita painotettiin autoliikenteen sijasta, yhteisöllisyyttä ja kansalaiselämää edistettiin aukioiden avulla, ja runsas viherkasvien istuttaminen tähtäsi merkittävästi mahdollisimman vähäiseen ympäristöjalanjälkeen. Yksityisautoilu minimoitiin ja kaupunki suunniteltiin jalankulkijoiden mittakaavassa. Tämä naapuruston identiteetti on ollut ratkaisevan tärkeää Tel Avivin menestykselle kaupunkina.
Geddesin suunnitelman toinen tärkeä piirre oli "superkorttelin" käyttö, joka oli suosittua 1900-luvun alussa ja puolivälissä ja joka sai alkunsa modernistisesta liikkeestä. Sen pääperiaatteena oli luoda erittäin suuria kortteleita, joita reunustivat pikemminkin pää- kuin pikkutiet, ja niiden välissä oli kapeita yksisuuntaisia katuja, jotka oli suunniteltu siten, että läpikulkuliikennettä ei syntyisi. Näiden superkortteleiden tavoitteena oli edistää yhteisöllisyyttä ja kansalaistunnetta. Tämän saavuttamiseksi jokaisen korttelin keskelle suunniteltiin keskeinen julkinen tila (puutarha tai julkinen rakennus). Todellisuudessa kaupalliset tekijät johtivat siihen, että vain harvat näistä keskeisistä aukioista saatiin julkiseen käyttöön.
Gardens
Geddes sai osan inspiraatiostaan Ebenezer Howardin kehittämästä Garden City -liikkeestä, ja hän halusi varmistaa, että viheralueet olivat olennainen osa Tel Avivin maisemaa. Tätä varten hänen suunnitelmansa mukaan rakennukset saivat viedä enintään vain kolmanneksen tietystä tontista, ja näiden rajoitusten tarkoituksena oli varmistaa, että rehevillä viheralueilla varustetuilla asuinalueilla oli mahdollisimman paljon mahdollisuuksia.
Arkkitehtuuri
Geddes ei määrännyt alueelle tiettyä arkkitehtonista tyyliä, sillä perinteisesti brittiläisen Garden City Movement -liikkeen mukaisesti suunnitellussa kaupungissa olisi pyritty alueen perinteiseen tyyliin perustuvaan arkkitehtoniseen tyyliin. Geddes ymmärsi, että suurin osa väestöstä, jolle hän suunnitteli kaupunkia, olisi siirtolaisia Euroopasta ja muualta maailmasta. Hän kannusti kehittämään selvästi "juutalaista tyyliä". Mielenkiintoista on, että Geddes antoi suunnitteluraportissaan vain vähän muita tyylisuosituksia.
Rappeutuminen ja kehitys
Geddesin suunnitelman toteuttamisen jälkeen alue alkoi rappeutua, ja julkisuudessa valitettiin ja oltiin tyytymättömiä kaupungin rappeutumiseen. Tätä rappeutumista käytettiin myöhemmin perusteena alueen nopealle saneeraukselle 1950-luvulla. Huomattiin kuitenkin, että paheksunta kaupungin rappeutumista kohtaan vaihtui nopeasti nostalgiaan, kun vanhoja rakennuksia alettiin purkaa uuden kehityksen tieltä. Tämän seurauksena Geddesin suunnittelemien historiallisten kaupunginosien säilyttämiseksi tehtiin merkittäviä ponnisteluja, ja vuonna 1984 perustettiin Council for the Preservation of buildings and Sites -järjestö suojelemaan niitä.
Kritiikki
Tel Avivin ulkoasun arvostelijat ovat väittäneet, ettei se ole kaunis kaupunki klassisessa mielessä. Rakentamisen ja asuntojen (kerrostalojen) alhaisesta tasosta on syytetty suurelta osin sitä, että rakennetut rakennukset olivat rumia ja muistuttivat pakkauslaatikkopinoja, joiden parvekkeet olivat kenkälaatikoita.
Lisäksi on kritisoitu sitä, että kaupunki ei ole selviytynyt hyvin kasvavasta väestömäärästä ja yksityisautoliikenteestä, jota Geddes ei tuolloin osannut odottaa. Huonoa rakennusten rakentamista ja kunnollisen kunnossapidon puutetta on arvosteltu myös varhaisen kaupunkisuunnittelun yhteydessä.
Vaikka Geddesin Tel Avivin suunnittelua kritisoitiinkin, Tel Avivia pidetään laajalti menestyksekkäänä kaupunkina ja nyky-Israelin symbolina, vaikka se ei olekaan immuuni nykyaikaisille liikenne- ja kehitysongelmille, joita kaikki kaupungit nykyään kohtaavat.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Geddesin suunnitelma?
V: Geddes-suunnitelma on Sir Patrick Geddesin vuosina 1925-1929 suunnittelema Tel Avivin ensimmäinen yleissuunnitelma.
K: Kuka suunnitteli Geddesin suunnitelman?
V: Geddes-suunnitelman suunnitteli skotlantilainen kaupunkisuunnittelija Sir Patrick Geddes.
K: Milloin Geddesin suunnitelma hyväksyttiin?
V: Geddesin suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1929.
K: Minkä alueen Tel Avivista Geddes alun perin suunnitteli?
V: Geddesin alun perin suunnittelema Tel Avivin alue muodostaa noin 7,5 prosenttia nykyisestä Tel Avivin kunnasta, ja se tunnetaan nykyään Tel Avivin "vanhana pohjoisena alueena".
K: Miksi Geddesin suunnitelma laadittiin?
V: Geddesin suunnitelma suunniteltiin etelässä sijaitsevan paljon vanhemman arabialaisen satamakaupungin Jaffan jatkeeksi ja kodiksi muualta maailmasta (pääasiassa Itä-Euroopasta) muuttaville juutalaisille, joiden määrä kasvoi.
Kysymys: Onko Tel Aviv hyvä esimerkki varhain suunnitellusta kaupungista?
V: Kyllä, Tel Aviv on hyvä esimerkki varhaisesta suunnitellusta kaupungista.
K: Toteutettiinko Geddesin suunnitelma alkuperäisen suunnitelman mukaisesti?
V: Kyllä, Tel Aviv osoittautui ainoaksi esimerkiksi Geddesin suunnitelmista, joka rakennettiin pitkälti hänen suunnitelmiensa mukaisesti.
Etsiä