Ansible — Le Guinin fiktiivinen valoa nopeampi tähtienvälinen viestilaite
Ansible — Ursula K. Le Guinin fiktiivinen, valoa nopeampi tähtienvälinen viestilaite: sen alkuperä, toiminta ja vaikutus scifiin.
Ansible on scifi-kirjallisuudesta tuttu kuvitteellinen viestilaite tai teknologia, jolla voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä ilman havaittavaa viivettä riippumatta etäisyydestä tai esteistä — jopa tähtijärjestelmien välillä. Ansiblen perusidea on välitön, näennäisesti valoa nopeampi yhteys kahden tai useamman vastaavan laitteen välillä, mikä poistaa perinteisen avaruusviestinnän etäisyyksistä johtuvat viiveet.
Sana esiintyi ensimmäisen kerran Ursula K. Le Guinin vuonna 1966 ilmestyneessä romaanissa Rocannon's World. Le Guin selitti sanan syntyneen englanninkielisestä sanasta "answerable" ja käytti ansiblea myöhemmissäkin teoksissaan, erityisesti Hainish-sarjassa, jossa se on keskeinen tekninen käsite.
Tyypilliset ominaisuudet fiktiivisessä käytössä
- Välitön viestintä: viestejä ei hidasta laina- tai kulkuaika etäisyyksistä riippumatta.
- Riippuvuus laitteista: ansible yleensä edellyttää yhteensopivia laitteita molemmissa päissä.
- Käyttötarkoitus: taktinen ja strateginen viestintä, hallinnointi, välittömät hätäviestit ja nopea tiedonvaihto eri tähtijärjestelmien välillä.
- Fiktion sääntöjen vaihtelu: eri teoksissa ansiblen toimintaa ja rajoja määritellään eri tavoin — osa kirjoittajista antaa sille lisärajoituksia tai kustannuksia, osa käyttää sitä lähes rajattomana kätevänä juonikeinona.
Tieteellinen näkökulma ja vaikutus
Ansible on selvästi fiktiivinen ratkaisu, eikä nykytietämyksen mukaan ole mahdollista välittää informaatiota valonnopeutta nopeammin siten, että siitä seuraisi havaittava informaation siirto (relativistisen fysiikan ja tunnetun kvanttimekaniikan perusteella). Sci-fi-kirjailijat käyttävät usein analogioita, kuten kvanttienkittiä (entanglement), selittääkseen ansiblen kaltaista ilmiötä, mutta todellisessa fysiikassa kvanttienkistys ei mahdollista informaation siirtoa yli valonnopeuden.
Kulttuurivaikutus
Le Guinin terminologia on levinnyt laajasti science fictionin ja fanikulttuurin vakiokäsitteisiin: "ansible" on monien kirjailijoiden ja pelintekijöiden käyttämä yleisnimi välittömälle tähtienväliselle viestinnälle. Nimi on myös omaksuttu muihin yhteyksiin, kuten fanzineihin ja ohjelmistoihin, jolloin se toimii viittauksena nopeaan ja automaattiseen viestintään tai hallintaan.
Fiktiivisenä käsitteenä ansible toimii usein kätevänä juonivälineenä: se mahdollistaa laajojen galaktisten narratiivien, poliittisten juonittelujen ja sotilaallisten toimien seuraamisen ilman, että etäisyyksistä aiheutuvat viiveet hidastavat toimintaa tai estävät realistisen sisäisen dialogin.
Le Guinin teoksissa
- Le Guinin vuonna 1974 ilmestynyt Hainish-syklin romaani The Dispossessed kertoo ansiblen keksimisestä.
- Kirjassaan The Word for World Is Forest Le Guin selittää, että jotta kaksi ansiblia voisi kommunikoida keskenään, ainakin toisen "on oltava suuren massan kappaleessa", mutta toinen voi olla missä tahansa.
- Le Guin kirjoitti The Left Hand of Darkness -kirjassaan, että ansibeli ei käytä radiota, vaan se muistuttaa painovoimaa.
Mikä tahansa ansible voi kommunikoida minkä tahansa toisen ansiblen kautta asettamalla sen koordinaatit vastaanottavan ansiblen koordinaatteihin. Niiden kaistanleveys on rajallinen, joten ne voivat välittää enintään muutaman sata merkkiä tekstiä missä tahansa dialogiistunnossa, ja ne on liitetty näppäimistöön ja pieneen näyttöön tekstiviestien välittämistä varten.
Muut kirjoittajat
Monilla muillakin kirjailijoilla on fiktiossaan ansiblejä. Esimerkkejä ovat mm:
- Neal Asher Polity-romaanisarjassaan, johon kuuluu myös Gridlinked (2001), jossa runcible, joka on nimetty kunnianosoituksena ansiblelle, on tähtienvälinen madonreikägeneraattori/teleportteri.
- Becky Chambers, vuonna 2014 ilmestyneessä romaanissa Pitkä matka pienelle, vihaiselle planeetalle (The Long Way to a Small, Angry Planet).
- L.A. Graf vuonna 1996 ilmestyneessä Star Trek: Deep Space Nine -romaanissa Ajan vihollinen.
- Jason Jones vuonna 1995 ilmestyneessä tietokonepelissä Marathon 2: Durandal.
- Joe M. McDermott, vuonna 2017 ilmestyneessä romaanissa The Fortress at the End of Time (Linnoitus ajan lopussa)
- Elizabeth Moon, vuonna 1995 ilmestyneessä romaanissa Winning Colors (Voittovärit)
- Remigiusz Mróz, vuoden 2014 avaruusoopperassa Unohdettujen äänten kuoro (Chór zapomnianych głosów).
- Philip Pullmanin vuonna 2000 ilmestyneessä romaanissa The Amber Spyglass (Meripihkan vakoilulasi), joka on osa His Dark Materials -trilogiaa.
- Kim Stanley Robinsonin vuonna 2012 ilmestyneessä romaanissa 2312
- Dan Simmons, vuonna 2003 ilmestyneessä romaanissa Ilium
- Vernor Vinge, novellissa "The Blabber" vuodelta 1988.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on ansible?
A: Ansible on fiktiivinen laite tai teknologia, joka pystyy kommunikoimaan valoa nopeammin.
K: Mitä ansible voi tehdä?
V: Ansible voi lähettää ja vastaanottaa viestejä vastaavaan laitteeseen ja vastaavasta laitteesta minkä tahansa etäisyyden tai esteen yli ilman viivettä, jopa tähtijärjestelmien välillä.
K: Mistä termi "ansible" on peräisin?
V: Termi "ansible" esiintyi ensimmäisen kerran Ursula K. Le Guinin vuonna 1966 ilmestyneessä romaanissa Rocannon's World. Se oli lyhennetty sanasta "answerable".
K: Mikä oli ansiblen tarkoitus romaanissa Rocannon's World?
V: Rocannon's World -romaanissa ansiblen avulla käyttäjät saivat nopeasti vastauksia viesteihinsä, jopa tähtienvälisten etäisyyksien yli.
K: Onko ansible todellinen laite tai teknologia?
V: Ei, ansible on fiktiivinen laite tai teknologia.
K: Miten ansible eroaa muista viestintämuodoista?
V: Ansible voi viestiä valoa nopeammin, mikä tarkoittaa, ettei sillä ole viivettä edes tähtienvälisten etäisyyksien yli. Muissa viestintämuodoissa on jonkin verran viivettä, joka johtuu valon nopeudesta.
K: Voiko ansible kommunikoida minkä tahansa laitteen kanssa?
V: Kyllä, ansible voi lähettää ja vastaanottaa viestejä vastaavaan laitteeseen ja vastaavasta laitteesta millä tahansa etäisyydellä tai minkä tahansa esteen yli.
Etsiä