Armenian valtakunta (Mets Hayk): historia ja dynastiat 321 eaa.–428 jKr.

Tutustu Mets Haykin (Armenian valtakunta) kiehtovaan historiaan ja dynastioihin 321 eaa.–428 jKr.: Orontidit, Artaxiadit ja Arsacidit — muinaisen Armenian vallan ja kulttuurin tarina.

Armenian kuningaskunta (armenia: Մեծ Հայք, latinaksi: Mets Hayk; latinaksi: Armenia Maior) oli Armenian kuningaskunta, joka hallitsi muinaisessa Lähi-idässä vuodesta 321 eaa. vuoteen 428 jKr. asti. Sitä kutsutaan joskus Armenian valtakunnaksi. Sen historia jakautuu kolmen kuninkaallisen dynastian hallituskausiin: Orontidit (321 eaa. - 200 eaa.), Artaxiadit (190 eaa. - 12 jKr.) ja Arsacidit (52 jKr. - 428 jKr.).

Tiivistelmä ja maantiede

Armenian kuningaskunta, usein erotettuna Mets Hayk (”Suuri Armenia”) ja Voch Hayk (”Pieni Armenia”), kattoi alueita, jotka nykyisin kuuluvat pääosin Armenialle, Kaakkois-Turkin, Luoteis-Iranin ja pohjoisen Irakin alueille. Valtakunta sijaitsi strategisesti merkittävällä risteyksellä Rooman/Itä-Rooman, Parthian ja myöhemmin Sasaniidien vaikutuspiirien välillä, mikä muokkasi sen poliittisia suhteita ja sisäistä kehitystä.

Historia ja tärkeät vaiheet

• Orontidien kausi (noin 6.–3. vuosisata eaa.); Orontidit (myös Yervandunien nimellä tunnettu dynastia) ovat varhaisimpia historiallisia hallitsijoita, jotka yhdistetään armenialaiseen kuningaskuntaan. Heidän hallintonsa ajoittuvat persialaisen achemenidien vallan ja hellenistisen aikakauden välimaastoon.
• Artaxiadien kausi (noin 190–12 eaa./jKr.); Seleukidien heiketessä Artaxiadit vakiinnuttivat itsenäisyyden. Artaxias I perusti uuden hallinnon ja kaupungin Artaxata (Artashat), ja myöhemmin Tigranes II Suuri (95–55 eaa.) laajensi valtaansa merkittävästi: Tigranoksen valtakunta ulottui laajoille alueille Sisiliasta itään Persian rajoille asti ja hän perusti uuden pääkaupungin Tigranokertan.
• Välivaiheet ja roomalais–parthialaiset vaikutukset; Rooman ja Parthian (myöhemmin Sasaniidien) taisteluilla oli suora vaikutus Armenian politiikkaan. Usein Armenia oli välitulppana suurvaltojen välillä ja vaihteli niiden vaikutuspiirien välillä.
• Arsacidien (Arshakuni) kausi (noin 52 jKr. – 428 jKr.); Arsacidi-sukua, joka oli alun perin parthialaista alkuperää, hallitsi Armeniaa vuosisatojen ajan. Tänä aikana Armenia tuli ensimmäisten valtioiden joukkoon, jotka omaksuivat kristinuskon valtionuskonnokseen.
• Kristinuskon virallinen omaksuminen (noin 301 jKr.); Kuningas Tiridates III:n ja pyhä Gregorius Valaistuneen myötä Armenia tunnustettiin perinteisesti maailman ensimmäiseksi kristityksi valtioksi, kun kristinusko tehtiin valtionuskonnoksi noin vuonna 301. Tapahtuma on keskeinen osa armenialaista kansallista identiteettiä.
• Armenian jakautuminen ja valtion loppu; Vuonna 387 valtakunta jakautui Rooman/Itä-Rooman ja Sasanidisen Persian vaikutusalueisiin. Lopullinen käänne tapahtui vuonna 428, kun Sasanidit lakkauttivat kuningaskunnan ja Armeniasta tehtiin alueellinen hallinto (marzpanatit), mikä merkitsi perinteisen kuningaskunnan loppua.

Hallinto, kulttuuri ja uskonto

Armenian kuningaskunta oli kulttuurisesti monimuotoinen: se sulatti perinteisiä armenialaisia käytäntöjä, hellenistisiä vaikutteita ja itäisiä perinteitä. Hallinnollisesti kuningaskunta nojasi kuninkaallisiin säätyihin, paikallisiin aatelissukuun sekä kaupunkeihin, jotka toimivat hallinnon keskuksina.

Kirjakieli ja kristillinen kirkko: Armenialaisten kristillinen kirkko (Apostolinen kirkko) kehittyi voimakkaasti. Mesrop Mashtotsin keksimä armenialainen aakkosto noin vuonna 405 mahdollisti oman kirjallisuuden ja kirkollisen elämän kukoistuksen; kirjallinen perinne vahvisti kansallista identiteettiä ja uskonnollista yhtenäisyyttä.

Tärkeitä hallitsijoita ja henkilöitä

• Artaxias I (Artashes) – Artaxiadien perustaja, perusti Artaxatan ja vakiinnutti kuningaskunnan.
• Tigranes II Suuri (Tigran L الكبير) – laajensi Armenian merkittäväksi alueelliseksi suureksi vallaksi 1. vuosisadalla eaa.
• Tiridates III – kristinuskon hyväksyminen valtionuskonnoksi (noin 301) yhteydessä Gregorius Valaistuneen kanssa.
• Mesrop Mashtots – aakkosten luoja (n. 405), avainhenkilö armenialaisen kirjallisuuden ja kirkollisuuden synnyssä.

Taloudelliset ja sotilaalliset piirteet

Armenian sijainti kauppareittien risteyksessä teki siitä taloudellisesti tärkeän. Maatalous, karjatalous ja kauppa olivat talouden perusta. Sotilaallisesti Armenia hyödynsi vuoristoista maastoa puolustuksessaan ja muodosti ajoittain liittoutumia suurempien voimien kanssa. Kuningaskunnassa lyötiin myös omia kolikoita, jotka heijastivat vaikutteita sekä kreikkalais-roomalaisesta että itäisestä numismatiikasta.

Perintö ja merkitys

Armenian kuningaskunnan aikakausi on keskeinen armenialaisen kansallisen historian ja identiteetin muodostumisessa. Lisäksi kristinuskon varhainen omaksuminen ja oman aakkoston luominen loi pohjan rikkaalle kirkolliselle ja kirjalliselle perinteelle. Vaikka varsinainen kuningaskunta lakkasi olemasta vuonna 428, sen kulttuurinen ja uskonnollinen perintö säilyi ja vaikutti aluetta hallinneisiin myöhempiin valtoihin sekä kansalliseen muistiin.

Lähteet ja tutkimus

Arkeologiset löydöt, numismaattinen aineisto, klassiset lähteet (roomalaiset ja kreikkalaiset kirjoittajat) sekä varhaiskristilliset tekstit muodostavat pääosan nykyisestä tiedosta. Moderni tutkimus käyttää myös persialaista, armenialaista ja bysanttilaista lähdepohjaa konflikttilanteiden ja dynastisten suhteiden ymmärtämiseksi.

Historia

Orontidien dynastia

Orontidien dynastia, joka tunnettiin myös alkuperäisellä nimellä Eruandid tai Yervanduni, oli armenialainen perinnöllinen dynastia ja Urartun kuningaskunnan seuraajavaltion hallitsijat. Useimmat historioitsijat sanovat Orontidien olevan iranilaista alkuperää. Dynastia hallitsi Armenian kuningaskuntaa vuodesta 321 eaa. vuoteen 200 eaa., hän hallitsi myös Sofeneen ja Kommageneen kuningaskuntia.

Artaxiad-dynastia

Vuoden 200 eaa. tienoilla armenialaisen Artaxiasin aatelissuvun vallankaappaus kaatoi Orontidien (Yervanduni) dynastian. Armenian valtio perustettiin uudelleen vuonna 190 eaa. Artaxias I:n toimesta Zariadresin johtaman Sofenen Armenian kuningaskunnan rinnalle. Artaxias valloitti Jervandashatin, yhdisti Armenian ylängön naapuriheimojen kustannuksella ja perusti uuden kuninkaallisen pääkaupungin Artaxatan lähelle Araxes-jokea. Dynastia oli todennäköisesti iranilaista alkuperää olevan Orontidien (Yervanduni) dynastian haara. Hallitsivat Armenian kuningaskuntaa vuodesta 190 eaa. siihen asti, kunnes roomalaiset kukistivat heidät vuonna 12 jKr. Dynastian kuuluisin jäsen Tigranes Suuri laajensi valtakautensa aikana Armenian kuningaskunnan rajoja Kaspianmereltä Välimerelle. Tigranes Suuren valtakaudella Armenian kuningaskuntaa kutsuttiin "Armenian valtakunnaksi".

Armenian asukkaiden enemmistön tavoin Tigranes oli zarathustralaisuuden kannattaja. Hänellä oli hovissaan kreikkalaisia retorikkoja ja filosofeja, mahdollisesti kuningattarensa Kleopatran vaikutuksesta. Parthialaisten esimerkkiä seuraten Tigranes käytti filhelleenin ("kreikkalaisten ystävä") arvonimeä.

Arsakidien dynastia

Arsakidien dynastia eli Arshakuni hallitsi Armenian kuningaskuntaa vuosina 12-428. Dynastia oli Parthian Arsacid-dynastian haara. Arsakidien kuninkaat hallitsivat ajoittain Artaxiadien dynastian kaatumista seuranneiden kaoottisten vuosien aikana vuoteen 62 asti, jolloin Tiridates I varmisti arsakidien vallan Armeniassa. Hän ei kuitenkaan onnistunut vakiinnuttamaan omaa sukuaan valtaistuimelle, ja eri sukulinjoja edustavat arsakidit hallitsivat, kunnes Vologaasi II nousi valtaistuimelle, ja hän onnistui vakiinnuttamaan oman sukulinjansa Armenian valtaistuimelle. Vuonna 301 armenialainen arsakidikuningas Tiridates III julisti kristinuskon Armenian valtionuskonnoksi, mikä teki Armenian kuningaskunnasta ensimmäisen valtion, joka otti kristinuskon virallisesti omakseen. Sasanidien valtakunta kukisti Arsakidien dynastian vuonna 428, ja tämä merkitsi Armenian kuningaskunnan loppua.

 
Armenian kuningaskunta Orontidien dynastian aikana, 250 eaa.  


Armenian kuningaskunta laajimmillaan Tigranes Suuren aikana.  


Armenian kuningaskunta Arsakidien dynastian aikana, 150 jKr.  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli armenialaisen kuningaskunnan nimi?

K: Miten siihen joskus viitataan?

K: Milloin se hallitsi muinaisessa Lähi-idässä?

K: Kuinka monta kuninkaallista dynastiaa hallitsi sen historian aikana?

K: Kuka oli Armenian ensimmäinen hallitseva dynastia?

K: Kuka oli viimeinen Armeniassa hallitseva dynastia?

K: Mitä kieltä muinaisessa Armeniassa puhuttiin?

Hae kirjaimella