Korea Train Express
Korea Train eXpress (KTX) on Etelä-Korean suurnopeusjunajärjestelmä, jota operoi Korail. Etelä-Korean suurnopeusjunien rakentamista koskevien sääntöjen mukaan suurnopeusjuna määritellään junaksi, joka kulkee vähintään 200 km/h nopeudella suurimmalla osuudella ja jonka rakennus- ja liikenneministeri on nimennyt ja ilmoittanut.
Suurnopeusjunan rakentaminen alkoi 30. kesäkuuta 1992, ja KTX-liikenne käynnistyi 1. huhtikuuta 2004, minkä ansiosta Etelä-Korea on Japanin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Kiinan jälkeen maailman viides maa, joka on kehittänyt yli 300 km/h nopean junan. Rautatien kokonaispituus on 410 kilometriä, ja se yhdistää Soulin ja Pusanin. Tärkeimmät asemat näiden kahden kaupungin välillä ovat Gwangmyeong, Cheonan, Asan, Daejeon, Daegu, Gyeongju ja Busan.
Säännöllisesti liikennöivien junien huippunopeus on tällä hetkellä 305 km/h (190 mph), vaikka infrastruktuuri on suunniteltu 350 km/h (217 mph) nopeudelle. Alkuperäinen liikkuva kalusto perustui Alstomin TGV Reseauhun, ja se rakennettiin osittain Koreassa. Kotimaassa kehitetty HSR-350x, joka saavutti testeissä nopeuden 352,4 km/h (219,0 mph), johti toisen suurnopeusjunatyypin, KTX Sancheonin, perustamiseen, jota Korail nykyään liikennöi. Seuraavan sukupolven KTX-juna, HEMU-430X, saavutti 421,4 km/h vuonna 2013, minkä ansiosta Etelä-Korea on Ranskan, Japanin ja Kiinan jälkeen maailman neljäs maa, joka on kehittänyt tavanomaisilla rautateillä kulkevan suurnopeusjunan, jonka nopeus on yli 420 km/h.
Historia
Soul-Busan-akselin varrelle keskittyi 1970-luvulla yli puolet Etelä-Korean väestöstä ja BKT:stä, ja tälle akselille keskittyi myös 70 prosenttia tavaraliikenteestä ja 66 prosenttia matkustajaliikenteestä, mikä aiheutti liikenneruuhkia. Niinpä hallitus näki, että ongelmaan oli löydettävä kiireellinen ratkaisu. Ensimmäinen ehdotus Soulin ja Busanin välisestä toisesta rautatielinjasta tuli Ranskasta ja Japanista, jotka olivat jo mukana Korean suurkaupungin metrotoiminnassa. Sen jälkeen alue- ja liikenneministeriö antoi tutkimuksen tehtäväksi KAIST:lle, joka sitoutui siihen vuosina 1978-1981. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että Seoulin ja Busanin väliselle radalle on rakennettava kaksiraiteinen rautatie ja että uudeksi rautatielle olisi suositeltavaa rakentaa suurnopeusmatkustajarata. Korean viidennessä viisivuotissuunnitelmassa hyväksyttiin suunnitelma suurnopeusradan rakentamisesta Seoul-Daejeon-linjalle.
Suurnopeusjunan rakentamishankkeen käynnistäminen kesti kuitenkin vielä 10 vuotta. Yleinen mielipide oli, että olisi tehtävä useita toteutettavuustutkimuksia, koska hanke vaati paljon rahaa. Lisäksi Soulin olympialaisten valmistelu vuonna 1988 aiheutti hallitukselle resurssien niukkuutta. Yksi presidenttiehdokkaista esitti kuitenkin suurnopeusjunahankkeen vaalilupauksena, ja hanke aloitettiin toden teolla hänen tultuaan presidentiksi. Vuonna 1989 perustettiin instituutiot, jotka hallinnoivat sen valmistelua: Gyeongbun suurnopeussähköisen rautatien ja uuden kansainvälisen lentokentän komitea sekä suurnopeussähköisen rautatien suunnitteluosasto. Vuonna 1991 julistettiin laki Korean suurnopeusjunien rakentamisviranomaisesta, ja hanketta alettiin hallinnoida kyseisen yrityksen toimesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Korea Train eXpress (KTX)?
V: Korea Train eXpress (KTX) on Etelä-Korean suurnopeusjunajärjestelmä, jota operoi Korail.
K: Mikä nopeus määrittelee suurnopeusjunan Etelä-Koreassa?
V: Etelä-Korean suurnopeusjunien rakentamista koskevien sääntöjen mukaan suurnopeusjuna määritellään junaksi, jonka nopeus on vähintään 200 km/h suurimmalla osuudella ja jonka rakennus- ja liikenneministeri on nimennyt ja ilmoittanut.
Kysymys: Milloin KTX-palvelut alkoivat ja mikä teki Etelä-Koreasta viidennen maan, joka kehitti suurnopeusjunia?
V: KTX-palvelut aloitettiin 1. huhtikuuta 2004, ja Etelä-Korea oli Japanin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Kiinan jälkeen maailman viides maa, joka kehitti yli 300 km/h nopean junan.
K: Mitkä kaupungit KTX yhdistää ja mitkä ovat tärkeimmät asemat matkan varrella?
V: KTX yhdistää Soulin ja Pusanin, ja tärkeimmät asemat matkan varrella ovat Gwangmyeong, Cheonan, Asan, Daejeon, Daegu, Gyeongju ja Busan.
K: Mikä on KTX:n säännöllisessä liikenteessä olevien junien suurin nopeus?
V: Säännöllisesti liikennöivien junien huippunopeus on tällä hetkellä 305 km/h (190 mph), vaikka infrastruktuuri on suunniteltu 350 km/h (217 mph) nopeudelle.
Kysymys: Mihin KTX:n alkuperäinen kalusto perustui ja mikä on Korailin nyt käyttämä toinen suurnopeusjunien tyyppi?
V: Alkuperäinen liikkuva kalusto perustui Alstomin TGV Reseauhun, ja se rakennettiin osittain Koreassa. Kotimaassa kehitetyn HSR-350x:n tuloksena syntyi toinen suurnopeusjunatyyppi, jota Korail nyt liikennöi, KTX Sancheon.
Kysymys: Mikä on seuraavan sukupolven KTX-junan nimi ja minä vuonna se saavutti 421,4 km/h nopeuden?
V: Seuraavan sukupolven KTX-junan nimi on HEMU-430X. Se saavutti 421,4 km/h nopeuden vuonna 2013, minkä ansiosta Etelä-Korea on Ranskan, Japanin ja Kiinan jälkeen maailman neljäs maa, joka on kehittänyt tavanomaisilla rautateillä kulkevan suurnopeusjunan, jonka nopeus on yli 420 km/h.
