ARWU (Shanghain ranking) — mitä se on ja miten yliopistot sijoittuvat
Academic Ranking of World Universities (ARWU), jota kutsutaan yleisesti Shanghain rankingiksi, on Shanghain Jiao Tongin yliopiston laatima luettelo maailman parhaista yliopistoista. Rankingia on tehty vuodesta 2003 lähtien, ja sitä päivitetään vuosittain. Vuodesta 2012 lähtien Harvardin yliopisto on edelleen kärjessä. Kiinalaiset käyttävät rankingia vertaillessaan muita korkeakouluja ja yliopistoja omiin yliopistoihinsa.
Miten ARWU laskee sijoitukset
ARWU perustuu useisiin kvantitatiivisiin indikaattoreihin, jotka painottavat erityisesti tieteellistä vaikuttavuutta ja huippusaavutuksia. Keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa:
- Nobel-palkinnot ja Fieldsin palkinnot alumnien ja henkilökunnan joukossa (osoitus korkeasta tieteellisestä tasosta ja vaikuttavuudesta),
- Highly Cited Researchers -tutkijoiden määrä (kansainvälisesti usein siteerattuja tutkijoita),
- julkaisut arvostetuissa lehdissä — erityisesti artikkeleita lehdissä Nature ja Science,
- kokonaisjulkaisut tieteellisen kirjallisuustietokannan (Science Citation Index-Expanded ja Social Sciences Citation Index) mukaan,
- yliopiston tulosten suhteutettuna henkilöstöön eli per capita -mittari, joka huomioi yliopiston koon.
ARWU normalisoi kunkin indikaattorin niin, että parhaalle yksikölle annetaan arvosana 100 ja muut suhteutetaan siihen. Indikaattoreille on määritelty painoarvot, joiden ansiosta tutkimus ja korkean tason tieteellinen tuotos vaikuttavat kokonaisuuteen enemmän kuin esimerkiksi opetuksen laatuun tai opintojen suorittamiseen liittyvät tekijät.
Mitä listaus kattaa
ARWU arvioi yli tuhat yliopistoa vuosittain ja julkaisee laajasti sijoituksia, joista tunnetuin on vuosittainen TOP-lista. Lista on erityisen arvostettu tutkimusintensiivisissä tiedekunnissa ja luonnontieteissä, ja se tarjoaa vertailukelpoista tietoa yliopistojen tutkimusvaikuttavuudesta sekä näkyvyydestä maailmanlaajuisesti.
Kritiikki ja rajoitukset
ARWU:a on kritisoitu muun muassa seuraavista syistä:
- Tieteiden vinouma: painotus luonnontieteisiin ja lääketieteeseen sekä suuri merkitys Nature- ja Science-julkaisuilla voi suosia näitä aloja.
- Historiallinen ja kokoon perustuva etu: Nobel- ja Fields-palkintojen huomioiminen suosii vanhoja, pitkään toimineita ja suuria instituutioita.
- Kielibias: englanninkielinen julkaisukäytäntö ja tieteellisten julkaisujen maantieteellinen keskittyminen voivat suosia länsimaisia yliopistoja.
- Opetuksen arvioinnin puute: ARWU mittaa pääasiassa tutkimuksen laatua eikä suoraan arvioi opetuksen laatua, opiskelijakokemusta tai työllistymistä.
Kuinka käyttää ARWU-tuloksia
ARWU on hyödyllinen työkalu, kun haluat vertailla yliopistojen tutkimusvaikuttavuutta ja kansainvälistä näkyvyyttä. Kuitenkin järkevää käyttöä varten kannattaa:
- vertailla ARWU:tä muihin ranking-järjestelmiin (esim. QS, THE) saadaksesi laajemman kuvan,
- tarkastella myös ohjelma- ja tiedekuntakohtaisia tietoja, koska yliopiston kokonaisasema ei aina kerro yksittäisen koulutusohjelman laadusta,
- huomioida opetuksen, opiskelijatuen, kustannusten ja työllistymisen kaltaiset tekijät päätöksenteossa.
Yhteenvetona ARWU tarjoaa vankan, tutkimukseen painottuvan vertailun yliopistoista, mutta sen tuloksia kannattaa käyttää yhdessä muiden mittareiden ja oman tarpeen mukaisen tiedon kanssa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on maailman yliopistojen akateeminen ranking?
V: Academic Ranking of World Universities (ARWU), jota kutsutaan yleisesti Shanghain rankingiksi, on Shanghain Jiao Tongin yliopiston laatima luettelo maailman parhaista yliopistoista.
K: Kuinka kauan rankingia on tehty ja kuinka usein sitä päivitetään?
V: Rankingia on tehty vuodesta 2003 lähtien, ja sitä päivitetään joka vuosi.
K: Mikä on listan paras yliopisto vuonna 2012?
V: Harvardin yliopisto on edelleen kärjessä vuodesta 2012 lähtien.
K: Kuka käyttää tätä rankingia ja miksi?
V: Kiinalaiset käyttävät rankingia vertaillessaan muita korkeakouluja ja yliopistoja omiin yliopistoihinsa.
K: Millaista kaavaa ranking käyttää yliopistojen sijoitusten määrittämiseen?
V: Ranking käyttää erityistä kaavaa yliopistojen sijoittamisen määrittämiseen.
K: Mitä parametreja kaava käyttää yliopistojen sijoittamisessa paremmuusjärjestykseen?
V: Se käyttää muun muassa sitä, kuinka monta Nobel-palkintoa yliopistojen työntekijät ovat voittaneet ja kuinka monta artikkelia yliopistojen tutkijat ovat julkaisseet Science- ja Nature-lehdissä.
K: Kuinka monta yliopistoa on tällä hetkellä listalla?
V: Yli 1 200 yliopistoa on listalla.
