Mantsukuo-juan oli Mantsukuon valtakunnassa kesäkuusta 1932 elokuuhun 1945 käytetty raha.
Mantsukuon juanilla sai 24 grammaa hopeaa. Juan oli Kiinan taelin sijasta. Tael oli yleinen ja käytössä Mantšuriassa. Taelilla sai noin 40 grammaa hopeaa.
Historia ja käyttöönotto
Mantsukuo-juan otettiin käyttöön vuonna 1932 Japanin tukeman Mantsukuon (Manchukuo) valtion rahayksiköksi. Valuutan käyttöönoton taustalla oli halu vakiinnuttaa alueen talousjärjestelmä ja eristää se Kiinan tasavaltaa seuranneista rahapoliittisista vaikutteista. Juania liikutti ja valvoi käytännössä Mantsukuon keskuspankki (Central Bank of Manchou), joka laski liikkeelle sekä seteleitä että kolikoita.
Rahayksikkö ja arvo
Mantsukuo-juan oli alun perin sidottu hopeaan: yksi juan vastasi noin 24 grammaa hopeaa. Tämä asema erosi perinteisestä kiinalaisesta tael-yksiköstä, joka Mantšuriassa oli yleisempi ja sisälsi noin 40 grammaa hopeaa. Hopeasidonnaisuus pyrki antamaan valuutalle vakauden, mutta kansainväliset markkinat, sotaolot ja poliittinen tilanne heikensivät tätä vakautta.
Setelit ja kolikot
Valuutta muodostui eri nimellisarvoisista seteleistä ja kolikoista. Juan oli jaettu pienempiin yksiköihin kuten jiao (kymmenesosa) ja fen (sadasosa), joita käytettiin arkipäiväisissä maksutapahtumissa. Setelien ja kolikoiden ulkoasu sisälsi usein alueellisia symboleja, kansallista kuvastoa sekä ajoittain keisari Puyi'n (Pu-yi) kuvaa ja muita propagandistisia elementtejä, jotka korostivat Mantsukuon itsenäisyyttä Japanin vaikutuspiiristä.
Taloudellinen kehitys ja likviditeetti
Alkuvuosina hopeastandardi antoi jonkin verran luottamusta valuutalle, mutta toisen maailmansodan ja siihen liittyvän sotatalouden myötä juanin arvo heikentyi ja inflaatio kasvoi. Sodan loppuvaiheissa rahan arvon vakautta oli vaikea ylläpitää, ja liikkeelle laskettujen setelien määrä sekä sotamenot lisäsivät rahoitusjärjestelmän paineita.
Päättyminen ja jälkeinen tilanne
Mantsukuo-juanin käyttö päättyi elokuussa 1945, kun Mantsukuon valtio romahti Neuvostoliiton hyökkäyksen ja Japanin antautumisen seurauksena. Sodan jälkeen alueen rahajärjestelmät otettiin uudelleen käsittelyyn: paikallinen taloudellinen toiminta siirtyi vaiheittain takaisin Kiinan hallinnon tai miehitysalueiden käytössä olleiden valuuttojen piiriin, ja juan poistui lopullisesti käytöstä.
Merkitys historiallisesti
Mantsukuo-juan toimii nykyhistoriassa esimerkkinä poliittisesti motivoidusta valuutanluomisesta ja siitä, miten sotilaallinen ja poliittinen valta voivat vaikuttaa alueen rahapolitiikkaan. Se on myös kiinnostava kohde numismaatikoille ja taloushistorioitsijoille, jotka tutkivat valuutojen sidonnaisuutta jalometalleihin ja sotatalouden vaikutuksia rahoitusjärjestelmiin.
