Manuae
Manuae on asumaton atolli Cookinsaarten eteläisessä saariryhmässä, 100 kilometriä Aitutakista kaakkoon. Se on hallinnollisesti osa Aitutakia, mutta se ei kuulu mihinkään Aitutakin alueeseen tai tapereihin. Se on kuitenkin osa Arutanga-Reureu-Nikauparan vaalipiiriä.
Manuae on todellinen atolli, joka sijaitsee 4000 metriä merenpohjaan laskeutuvan tulivuoren huipulla. Se koostuu kahdesta hevosenkengän muotoisesta saarekkeesta, Manuae lännessä ja Te Au O Tu idässä, joiden kokonaispinta-ala on 6,17 km² noin 7 km x 4 km:n kokoisen laguunin molemmin puolin. Manuaen pinta-ala on 2,1 km² ja Te Au O TU:n 3,9 km². Laguunin pinta-ala on 13 km², se on matala ja siellä on suuria hiekkapenkereitä. Atollia ympäröi koralliriutta, eikä riutan läpi ole kulkuväylää.
Saari on meripuisto ja tärkeä merilintujen ja merikilpikonnien lisääntymisalue Keski-Tyynenmeren alueella. Manuaen edustan vedet ovat hyviä kalastusalueita.
Kapteeni James Cook havaitsi Manuaen 23. syyskuuta 1773. Se oli ensimmäinen Cookinsaarista, jolle hän matkusti. Alun perin hän nimesi sen Sandwich-saareksi, mutta muutti sen Hervey-saareksi Bristolin 3. jaarlin Augustus Herveyn kunniaksi, joka oli tuolloin amiraliteetin lordi, kun hän päätti sen sijaan antaa nimen "Sandwich-saaret" Havaijin saarille. Myöhemmin tämä nimi muunnettiin Hervey's Islandiksi tai Hervey's Isleksi, ja myöhemmin sitä sovellettiin koko eteläiseen ryhmään nimellä Herveysaaret. Tämä nimi pysyi suosittuna vuoteen 1824 asti, jolloin venäläinen kartografi von Krusenstern nimesi saaret uudelleen Cookinsaariksi vuonna 1779 kuolleen kapteeni Cookin kunniaksi.
Huhti-toukokuussa 1965 väkiluku nousi hetkeksi 120:een, kun saarella vieraili kuusi retkikuntaa (Australiasta, Uudesta-Seelannista, Japanista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdysvalloista ja Neuvostoliitosta) tarkkailemassa 30. toukokuuta 1965 tapahtunutta täydellistä auringonpimennystä.
Norjalainen kirjailija Erlend Loe kirjoittaa vuonna 1999 ilmestyneessä romaanissaan "L" humoristisesti tutkimusmatkasta Manuaan.
Saarella oli aikoinaan pientä koprateollisuutta, ja asutusta perustettiin pienen riuttakäytävän viereen alle kilometrin päähän koilliseen Turakinosta, atollin läntisimmästä pisteestä. Meren sisäänkäynnin kohdalla kulkuväylä on alle 4 metriä leveä, ja se on aallokossa erittäin vaarallinen ilman paikallistuntemusta.
Saarella on lentokenttä, joka on ollut poissa käytöstä useita vuosia. Aitutakin kalastajat järjestävät toisinaan retkiä Manuaeen. Kaikkia Aitutakiin sovellettavia säännöksiä sovelletaan myös Manuaeen.
Vuoden 1956 väestönlaskennan mukaan saarella asui enimmillään 32 ihmistä, mutta kaksikymmentä vuotta myöhemmin saari hylättiin:
Manuae ilmakuvassa
Manuaen kartta
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Missä Manuae sijaitsee?
V: Manuae on asumaton atolli Cookinsaarten eteläryhmässä, 100 kilometriä Aitutakista kaakkoon.
K: Mikä on Manuaen koko?
V: Manuaen kokonaispinta-ala on 6,17 km² noin 7 km x 4 km kokoisen laguunin molemmin puolin. Laguuni on kooltaan 13 km².
K: Kuka antoi saarelle nimen?
V: Kapteeni James Cook havaitsi Manuaen 23. syyskuuta 1773 ja nimesi sen alun perin Sandwich Islandiksi, mutta muutti sen Hervey Islandiksi Bristolin kolmannen jaarlin Augustus Herveyn kunniaksi. Myöhemmin venäläinen kartografi von Krusenstern nimesi saaret uudelleen Cookinsaariksi vuonna 1824 vuonna 1779 kuolleen kapteeni Cookin kunniaksi.
Kysymys: Mitä luonnonvaraisia eläimiä Manuae-saarilla esiintyy?
V: Saari on meripuisto, ja se on tärkeä merilintujen ja merikilpikonnien lisääntymisalue Keski-Tyynenmeren alueella. Sen edustan vedet ovat myös hyviä kalastusalueita.
K: Mitä Manuaessa tapahtui vuoden 1965 aikana?
V: Huhti-toukokuussa 1965 populaatio kasvoi hetkellisesti 120 yksilöön, kun kuusi tutkimusretkikuntaa (Australiasta, Uudesta-Seelannista, Japanista, Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista ja USA:sta) saapui Manuawaan.
