Astarte (Ashtoreth) – kanaanilainen taivaan, sodan ja rakkauden jumalatar
Astarte (hepreaksi usein kirjoitettuna Ashtoreth, myös muodot Athtart, Ashtart ja muutkin esiintyvät) on yksi muinaisen Lähi-idän voimakkaimmista jumalattarista. Hänet yhdistetään taivaaseen, rakkauteen, hedelmällisyyteen ja usein myös sotaan. Astartea palvottiin laajasti kanaanilaisessa kulttuuripiirissä ja hänen kulttinsa levisi Egyptiin, Ugaritiin, heettiläisten alueille sekä Välimeren rannikon kaupunkeihin, kuten Tyroseen, Siidoniin ja Elatiin.
Nimet ja yhteydet muihin jumalattariin
Astarten nimi esiintyy monissa muodoissa ja kielissä: akkadiksi vastaava jumalatar on Ištar (myös mesopotamialainen Inanna/Ištar), syyrialais-aramealainen muoto on joskus yhdistetty jumalattareen Atargatis. Antiikin kreikkalais-roomalaisessa tulkinnassa Astarte rinnastettiin usein Aphroditen piirteisiin (rakkaus ja hedelmällisyys), mutta hänessä oli myös sotaisia ja tähtiin liittyviä piirteitä, joten yhteyksiä on tehty myös taivasta tai metsästystä edustaviin jumalattariin. Egyptissä Astarten jumalankuvaa on sekoitettu Isis- ja Hathor-kultteihin.
Ominaisuudet ja roolit
- Rakkaus ja hedelmällisyys: Astarte on usein liitetty seksuaaliseen vetovoimaan, lisääntymiseen ja maan hedelmällisyyteen.
- Sota ja voima: monissa teksteissä ja kuvauksissa hänellä on myös sotaisia piirteitä; hän voi toimia sotajumalattarena tai voiman lähteenä sotureille.
- Tähdet ja taivas: Astarte on toisinaan yhteydessä Venus-planeettaan ja taivaankappaleisiin, mikä yhdistää hänet muinaisiin taivaiden jumalattariin.
Kultti ja uskonnolliset käytännöt
Arkeologinen ja tekstuaalinen aineisto — esimerkiksi ugaritilaiset kirjoitukset ja temppelinlöydöt Välimeren kaupungeista — osoittavat, että Astarten kulttiin kuului uhrilahjojen antamista, patsas- tai figuriinipalvontaa ja juhlia. Raamatun teksteissä hänen palvontansa tuodaan usein esiin varoittavana esimerkkinä jumalanpalveluksesta, joka oli heprealaisten näkökulmasta vierasta ja moraalisesti tuomittavaa. Raamatussa esiintyvä muoto Ashtoreth on heprealaisessa kontekstissa usein sidottu pilkkaavaan sanaan boshet (“häpeä”), ja muotojen monikkomuoto Ashtaroth tai Astartoth tuli yleiseksi termiksi, jolla viitattiin»järjestelmälliseen pakanuuteen».
Raamatullinen kritiikki ja historia
Heprealaisessa Raamatussa Astarten palvontaa mainitaan toistuvasti: esimerkiksi kuninkaiden ja profeettojen kertomuksissa hänestä puhutaan samalla kun tuomitaan israelilaisten vieraan palvonnan harjoitukset (ks. esim. Jeremian kuvaukset Judassa ja egyptiläisten palvonnasta). Tutkijat ovat huomauttaneet, että heprealaisten kirjoituksissa nimi Ashtoreth on usein tarkoituksellinen liitos kreikkalaiseen tai kanaanilaiseen nimeen ja heprealaiseen sanaan, joka ilmaisee halveksuntaa.
Kuvakieli ja esineistö
Astarten esityksissä näkyvät erilaiset ikonografiset piirteet: hänen kuvissaan voi esiintyä eläimiä (kuten leijonia tai hevosiin liittyviä elementtejä), aseita ja stereotyyppisiä feminiinisiä symboleja. Temppeliesineisiin ja figuriineihin on tallentunut sekä lisääntymiseen liittyviä että sotaisia attribuutteja. Ugaritin kirjallisuudesta ja palatseista löytyneet tekstit kuvaavat Astarten roolia jumalattarena, joka liittoutuu muihin kanaanilaisiin jumaliin, kuten Baaliin, Eliin ja Anathiin.
Tiede ja kiistat
Joistain Astarten kultin piirteistä on käyty kiistaa: esimerkiksi käsitys ns. „pyhistä prostituutiosta” — jossa temppelien yhteydessä olisi harjoitettu seksuaalipalveluita uskonnollisina rituaaleina — on ollut pitkään arvostelun kohteena ja on nykytutkimuksissa nähty monimutkaisemmin. Osa tutkijoista katsoo, että termit ja lähteet on ymmärretty väärin ja käytännöt vaihtelivat alueittain ja ajanjaksoittain. Arkeologinen aineisto on lisännyt ymmärrystä, mutta monia yksityiskohtia ei voida varmuudella yleistää koko Astarten kulttiin.
Synkretismi ja perintö
Astarten kultti muovautui ja sekoittui moniin paikallisiin uskonnollisiin traditioihin: syyrialaiset, mesopotamialaiset ja egyptiläiset jumalattaret vaikuttivat toisiinsa, ja kreikkalais-roomalainen maailmankuva rinnasti Astarten usein Aphroditelle tai osittain Artemikselle ja roomalaisessa perinteessä Junolle. Aramealaisessa-peräisessä perinteessä syntyi myös jumalatar Atargatis, jonka yhteydet Astarteen osoittavat kulttien ja nimenvaihdosten moninaisuutta.
Yhteenveto: Astarte on monipuolinen ja laajalle levinnyt jumalatar, jonka palvonta yhdisti rakkauden, hedelmällisyyden, taivaan ja sotaisuuden teemoja. Hänen kulttinsa vaikutti syvästi muinaisen Lähi-idän uskonnolliseen maisemaan ja myöhempiin mytologisiin synteeseihin. Astarte on pohjois-seemiläisten ja kanaanilaisten tarustojen merkittävä hahmo — ja häntä on toisinaan yhdistetty tai rinnastettu egyptiläiseen Isis-jumalattareen.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka on Astarte?
V: Astarte on taivaan kuningatar, sodan ja seksuaalisen rakkauden jumalatar ja muinaisen Lähi-idän suuri jumalatar.
K: Oliko Astartella sisar?
V: Kyllä, Astartella oli sisar nimeltä Anath.
K: Pidettiinkö Astartea ja Anathia alun perin yhtenä jumaluutena?
V: Se on mahdollista, sillä heillä oli niin paljon yhteisiä ominaisuuksia, että aramean jumalatar Atargatis perustuu heidän yhteisiin nimiinsä.
K: Mitä merkitystä on sillä, että Astarte oli tiettyjen Välimeren merisatamien pääjumala?
V: Astarte oli näiden merisatamien tärkeä jumalatar, minkä vuoksi hänen kulttinsa levisi laajalle, kun ihmiset tulivat siihen kosketuksiin kaupan ja matkustamisen kautta.
K: Miten heprealaiset oppineet tulkitsivat Raamatussa mainitun Ashtorethin merkityksen?
V: He uskovat, että Ashtoreth on tarkoituksellinen yhdistelmä kreikankielisestä nimestä Astarte ja hepreankielisestä sanasta "boshet", joka tarkoittaa "häpeää", mikä osoittaa heprealaisten halveksuntaa hänen kulttiansa kohtaan.
K: Mitä termi "Ashtaroth" tarkoittaa hepreaksi?
V: Ashtaroth on jumalatar-nimen monikkomuoto hepreaksi, ja siitä tuli yleinen jumalattaria ja pakanuutta tarkoittava termi.
Kysymys: Mihin jumaluuksiin Astarte rinnastettiin kreikkalais-roomalaisessa maailmassa?
V: Astarte rinnastettiin Afroditeen, Artemikseen ja Junoon kreikkalais-roomalaisessa maailmassa.
