Seuraava sukulainen
Lähin sukulainen (NOK) on henkilön lähin elossa oleva verisukulainen tai lähimmät elossa olevat sukulaiset. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, lähin sukulainen on määritelty laissa. Toisissa maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, "lähimmällä sukulaisella" ei välttämättä ole oikeudellista määritelmää, eikä sillä välttämättä tarkoiteta lainkaan verisukulaisia.
Joissakin oikeusjärjestelmissä perintöoikeudet (jotka edellyttävät päätöksentekokykyä - esimerkiksi lääketieteellisissä hätätilanteissa - jos selkeää testamenttia tai ohjeita ei ole annettu ja jos henkilöllä ei ole puolisoa) siirtyvät lähimmälle sukulaiselle (iästä riippumatta, alaikäisen ollessa alaikäinen nimetään edustaja), yleensä lapselle, vanhemmalle tai sisarukselle. On kuitenkin myös ihmisiä, joilla ei ole yhtään läheistä aikuista sukulaista, ja tällöin päätösvalta siirtyy usein veljentyttärelle tai veljenpojalle, pikkuserkulle, tädille tai sedälle tai isovanhemmalle.
Jos henkilö esimerkiksi kuolee testamentittomana, joidenkin valtioiden lakien mukaan kuolinpesä on jaettava vainajan puolisolle tai lapsille. Jos näitä ei kuitenkaan ole, kuolinpesä voidaan usein jakaa seuraavaksi lähimmälle elossa olevien sukulaisten ryhmälle, olivatpa he sitten vanhempia, isovanhempia, pikkuserkkuja, tätejä ja enoja tai äärimmäisissä tapauksissa pikkuserkkuja. Jos henkilö kuolee ilman testamenttia ilman tunnistettavia lähiomaisia, hänen omaisuutensa siirtyy yleensä valtiolle.
Hätätilanteissa, joissa henkilö on kykenemätön (joko iän tai henkisen vajavuuden vuoksi tai tajuttomuuden vuoksi) tekemään päätöksiä omasta puolestaan eikä hänellä ole puolisoa tai lapsia, lähin omainen voi osallistua hoitohenkilökunnan tekemiin lääketieteellisiin päätöksiin, jollei asianomaisen lainkäyttöalueen erityislainsäädännöstä muuta johdu.
Koska avioliiton ulkopuoliset henkilöt eivät voi tehdä päätöksiä avopuolisonsa hoidosta, monilla lainkäyttöalueilla avopuolisoille on annettu tällaisissa tilanteissa puolisoa vastaavat oikeudet, vaikka useimmat lainkäyttöalueet eivät edelleenkään edellytä, että ei-avopuolisoista tehdään kuolinpesän edunsaajia (useimmilla lainkäyttöalueilla on sopimatonta tehdä puolisosta perinnöttömäksi). Se, että samaa sukupuolta olevilla kumppaneilla ei ole oikeutta saada kumppanin sairaanhoitoon tai hautajaisjärjestelyihin enemmän oikeuksia kuin lähiomaisilla on, on yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi on käyty oikeudenkäyntejä, joissa vaaditaan samaa sukupuolta olevien avioliittoa tai vastaavaa.
Adoptiolapset rinnastetaan lähisukulaisten osalta verisukulaisiin. Avioliiton kautta syntyneitä sukulaisia ei kuitenkaan koskaan pidetä lähisukulaisina.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on henkilön lähin omainen?
A: Henkilön lähin sukulainen (NOK) on henkilön lähin elossa oleva verisukulainen tai - sukulaiset.
K: Onko kaikissa maissa sama määritelmä "lähiomaiselle"?
V: Ei, joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, "lähin sukulainen" on määritelty oikeudellisesti, kun taas toisissa maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ei välttämättä viitata verisukulaisiin lainkaan.
Kysymys: Kenellä on yleensä päätösvalta tapauksissa, joissa ei ole selvää testamenttia tai annettuja ohjeita eikä henkilöllä ole puolisoa?
V: Näissä tapauksissa perintöoikeudet kuuluvat yleensä lähimmälle sukulaiselle (iästä riippumatta), yleensä lapselle, vanhemmalle tai sisarukselle. Jos läheisiä aikuisia sukulaisia ei ole, päätösvalta siirtyy usein veljentyttärelle tai veljenpojalle, ensiserkulle, tädille tai sedälle tai isovanhemmalle.
Kysymys: Mitä tapahtuu, jos henkilö kuolee testamenttina ilman tunnistettavaa lähisukulaista?
V: Vainajan omaisuus siirtyy yleensä valtiolle.
K: Missä olosuhteissa lähin omainen voi osallistua hoitohenkilökunnan tekemiin lääketieteellisiin päätöksiin?
V: Jos henkilö on kykenemätön (iän tai henkisen vajavuuden vuoksi tai jos hän on tajuton) tekemään päätöksiä omasta puolestaan eikä hänellä ole puolisoa tai lapsia, hänen lähiomaisensa voivat osallistua hoitohenkilökunnan tekemiin lääketieteellisiin päätöksiin kyseisen lainkäyttöalueen erityislainsäädännön mukaisesti.
Kysymys: Kohdellaanko adoptiolapsia verisukulaisiin, kun määritetään, ketä pidetään lähisukulaisena?
V: Kyllä, adoptiolapsia kohdellaan verisukulaisina, kun määritetään, ketä pidetään lähiomaisena.
K: Katsotaanko avioliiton kautta syntyneitä sukulaisia koskaan lähisukulaisiksi?
V: Ei, avioliiton kautta syntyneitä sukulaisia ei koskaan pidetä lähiomaisina.
