Autoimmuniteetti – määritelmä, syyt ja vaikutukset
Autoimmuniteetti on tila, jossa elimistön immuunijärjestelmä tunnistaa ja hyökkää omia kudoksia tai soluja vastaan. Usein puhutaan siitä, että immuunijärjestelmä reagoi omia molekyylejä vastaan, jotka se virheellisesti luokittelee antigeeneiksi. Tämä voi johtaa tulehdukseen ja kudosvaurioon, mutta autoimmuniteetin ilmenemismuoto vaihtelee: joskus reaktio on vähäistä ja kohdistuu lähinnä solunsisäisiin autoantigeeneihin, jotka eivät päädy kiertäviin vasta-aineisiin tai lymfosyyteille näkyväksi, jolloin kliinisiä oireita ei välttämättä synny.
Miten autoimmuniteetti syntyy?
Autoimmuniteetin taustalla on immuunijärjestelmän toleranssin pettäminen. Toleranssi tarkoittaa mekanismeja, jotka estävät immuunisoluja reagoimasta kehon omia antigeenejä vastaan. Keskeisiä mekanismeja ovat:
- Keskeinen toleranssi: sikiö- ja varhaiseliminaation aikana syntyvien autoreaktiivisten solujen karsiutuminen elimistöstä.
- Pinta- ja ääreistoleranssi: säätelysolujen (esim. Treg-solujen) ja muita estomekanismeja ylläpitävä toiminta.
Kun nämä mekanismit pettävät, autoimmuunireaktio voi käynnistyä. Usein mukana on useita tekijöitä: geneettinen alttius (esim. tietyt HLA-alleelit), ympäristötekijät, infektiot ja hormonaaliset vaikutukset.
Yleisimmät syyt ja laukaisijat
- Molekyylinen peilikuva (molecular mimicry): infektiot voivat synnyttää vasta-aineita tai T-soluvastetta, joka ristikytkeytyy itseaiheuttajiin.
- Geneettinen predispositio: tietyt geenimuodot lisäävät riskiä kehittää autoimmuniteettia.
- Ympäristötekijät: virus- ja bakteeri-infektiot, lääkkeet, kemikaalit, auringonvalo ja tupakointi voivat laukaista tai pahentaa autoimmuunireaktiota.
- Hormonit: useat autoimmuunitaudit ovat yleisempiä naisilla, mikä viittaa hormonien vaikutukseen.
- Suoliston mikrobiomi: suoliston bakteerikannan muutokset voivat vaikuttaa immuunijärjestelmän säätelyyn.
Kuinka autoimmuniteetti aiheuttaa sairauksia?
Autoimmuunireaktio voi vaurioittaa kudosta useilla tavoilla:
- Vasta-aineiden aiheuttama suora soluvaurio tai toiminnan häiriö (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta Hashimoton taudissa).
- Immuunikompleksien muodostuminen ja kertymä verisuoniin tai kudoksiin, mikä johtaa tulehdukseen ja vaurioon (esim. systeminen lupus erythematosus).
- Syöttösolujen ja sytotoksisten T-solujen välittämä solukuolema (esim. tyypin 1 diabetes, jossa haiman beetasolut tuhoutuvat).
Näiden mekanismien seurauksena syntyy erilaisia autoimmuunisairauksia, jotka voivat olla paikallisia (esim. kilpirauhasen tai suoliston sairaudet) tai systeemisiä ja monielinvaikutteisia.
Tyypillisiä esimerkkejä autoimmuunitaudeista
- Tyypin 1 diabetes
- Reumaattiset sairaudet, kuten nivelreuma
- Autoimmuuni hypertyreoosi ja hypotyreoosi (Gravesin tauti, Hashimoto)
- Systeminen lupus erythematosus (SLE)
- Psoriaasi ja tulehdukselliset suolistosairaudet (Crohnin tauti, haavainen paksusuolentulehdus)
- Multippeliskleroosi (MS)
Diagnoosi
Autoimmuunisairauksien diagnostiikka perustuu potilaan oireisiin, kliiniseen tutkimukseen ja laboratoriokokeisiin. Tavallisia tutkimuksia ovat:
- Spesifiset auto-vasta-aineet (esim. ANA, anti-TPO, reumatekijä)
- Veriarvot ja tulehdusarvot (CRP, S-ESR)
- Kuvantamistutkimukset ja kudosnäytteet (biopsiat), jos tarvitaan
- Toimintakokeet elimen toiminnan arvioimiseksi (esim. insuliinieritys, kilpirauhasarvot)
Autoimmuniteetti voi olla myös subkliinistä: vasta-aineita voi löytyä ennen kuin näkyviä oireita ilmenee.
Hoito ja hoidon tavoitteet
Autoimmuunisairauksien hoidon tavoitteena on vähentää tulehdusta, hidastaa taudin etenemistä, suojata vaurioitunutta elintä ja lievittää oireita. Hoitovaihtoehtoja ovat:
- Kortikosteroidit ja muut tulehdusta estävät lääkkeet
- Taudinmuutosta estävät lääkkeet (DMARDs) kuten metotreksaatti
- Biologiset lääkkeet, jotka kohdistuvat tiettyihin immuunikomponentteihin (esim. anti-TNF, anti-CD20)
- Plasmapereesi tai immuunivasteen modulaatio vaikeissa tapauksissa
- Elinkohtaisten haittavaikutusten hoito (esim. insuliini tyypin 1 diabeteksessa)
- Kuntoutus ja oireenmukainen hoito, kuten kipu- ja fysioterapia
Tutkimus painottuu myös toleranssin palauttamiseen ja ennakoiviin hoitoihin, joilla pyritään estämään taudin puhkeaminen riskiryhmillä.
Ennaltaehkäisy ja ennuste
Täydellistä ennaltaehkäisyä ei useimmiten ole, mutta riskitekijöiden hallinta (esim. tupakoinnin lopetus, tartuntojen hoito) ja varhainen diagnoosi parantavat ennustetta. Ennuste vaihtelee sairauskohtaisesti: jotkin autoimmuunitaudit ovat hoidettavissa hyvin ja potilaiden elämänlaatu voidaan säilyttää hyvänä; toiset voivat johtaa pysyviin kudosvaurioihin ja elinvaurioihin.
On tärkeää huomata, että elimistössä esiintyy myös luonnollisia, matala-affiniteettisia luonnollisia vasta-aineita, jotka eivät välttämättä aiheuta tautia. Autoimmuniteetin ja autoimmuunitaudin välinen ero onkin se, aiheuttaako immuunireaktio merkittävää kudosvauriota ja kliinisiä oireita vai pysyykö se vasteena ilman terveydellistä haittaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on autoimmuniteetti?
V: Autoimmuniteetti on sairaus, jossa henkilön immuunijärjestelmä hyökkää henkilön omaa kehoa vastaan.
K: Mitä terve immuunijärjestelmä tekee?
A: Terve immuunijärjestelmä tunnistaa virukset, bakteerit ja muut taudinaiheuttajat ja torjuu ne.
K: Miten autoimmuniteetti toimii?
V: Kun henkilöllä on autoimmuniteetti, hänen immuunijärjestelmänsä hyökkää omaa kehoaan vastaan. Se tunnistaa kehon terveet solut ja kudokset antigeeneiksi ja reagoi hyökkäämällä niitä vastaan.
K: Mitkä ovat autoimmuniteetin oireet?
V: Joskus tämä reaktio aiheuttaa vakavan tulehduksen, joka voi olla kivulias ja jopa vaarallinen. Joskus reaktio ei ole vaarallinen ja aiheuttaa hyvin vähän oireita.
K: Miksi kutsutaan autoimmuniteetin aiheuttamia sairauksia?
V: Autoimmuniteetin aiheuttamia sairauksia kutsutaan autoimmuunisairauksiksi.
K: Voiko ihminen saada autoimmuunisairauden yhtäkkiä?
V: Kyllä, henkilö voi sairastua yhtäkkiä autoimmuunisairauteen.
K: Voivatko tiedemiehet aiheuttaa ihmisissä autoimmuniteettia?
V: Kyllä, tutkijat voivat aiheuttaa autoimmuniteettia ruiskuttamalla ihmisiin autoantigeenejä (terveitä soluja, joita vastaan immuunijärjestelmä hyökkää).
