Ruudun repeäminen: syyt, vaikutukset ja korjaukset (VSync, FreeSync, G-Sync)

Ruudun repeäminen: tunnista syyt, vaikutukset ja korjaukset. Opas VSync-, FreeSync- ja G-Sync-asetuksiin parempaan pelikokemukseen ja häiriöttömään kuvaan.

Ruudun repeäminen on eräänlainen videovirhe. Se voi tapahtua, kun tietokoneen näytöllä näytetään useita videokuvia samanaikaisesti. Kuvat näkyvät kukin eri puolilla näyttöä, ja ne voivat jättää vaakasuoria viivoja, jos kuvat ovat eri kohdassa.

Ruudun repeäminen voidaan estää synkronoimalla ruudulle tulevat kehykset. Vertikaalinen synkronointi eli VSync on yksi suosittu tapa. Toinen tapa on FreeSync tai G-Sync, mutta nämä vaihtoehdot toimivat vain tiettyjen näytönohjainten ja näyttöjen kanssa.

Mikä aiheuttaa ruudun repeämistä?

Ruudun repeäminen (tearing) syntyy, kun näytön virkistystaajuus (esim. 60 Hz, 144 Hz) ja grafiikkapiirin tuottamien kuvakehysten (FPS) nopeus eivät ole synkronissa. Näyttö päivittyy vaakariveittäin (scanout) ja jos uusi kehys saapuu kesken tämän prosessin, osa näytöstä piirtää vanhan ja osa uuden kehyksen — tuloksena näkyvä vaakasuora katkoviiva tai "repeämä". Tämä on tyypillistä erityisesti peleissä ja nopeissa liikkeissä.

Kuinka tunnistaa repeäminen?

• Havaittava vaakasuora viiva tai selkeät "katkokset" liikkeessä, erityisesti kun kamera kääntyy nopeasti.
• Repeäminen näkyy paremmin suuremmilla FPS-arvoilla tai kun FPS ei ole jaollinen näytön virkistystaajuudella.
• Testaaminen: siirrä ikkuna nopeasti tai käytä selainpohjaisia testikuvioita — usein repeäminen on selkeästi nähtävissä.

Ratkaisut ja synkronointimenetelmät

Perusperiaatteena on synkronoida kehysten lähetys näytön päivitysjaksoon. Tunnetuimmat menetelmät:

• VSync (Vertical Sync) — Pakottaa grafiikkapiirin odottamaan näytön päivitystä ennen uuden kehyksen lähettämistä. Estää repeämisen, mutta voi lisätä syöttöviivettä (input lag) ja aiheuttaa nykimistä, jos FPS laskee alle virkistystaajuuden.
• Triple buffering — Kolmen puskurin käyttö mahdollistaa tasaisemman kuvavirran VSync:n kanssa ja vähentää nykimistä, mutta käyttää enemmän muistia ja voi lisätä viivettä jonkin verran.
• Adaptive / Fast / Enhanced Sync — GPU-valmistajilla on omia parannettuja muotoja VSync:lle (esim. NVIDIA Fast Sync, AMD Enhanced Sync), jotka pyrkivät vähentämään viivettä ja nykimistä tilanteissa, joissa FPS vaihtelee.
• VRR (Variable Refresh Rate) — Dynaaminen virkistystaajuuden säätö; tunnetuimmat kaupalliset toteutukset ovat FreeSync (AMD) ja G-Sync (NVIDIA). Nämä pitävät näytön virkistystaajuuden GPU:n tuottaman FPS:n kanssa synkassa ilman perinteistä VSync:n aiheuttamaa viivettä tai nykimistä.

FreeSync vs. G-Sync — erot ja vaatimukset

• FreeSync on AMD:n VRR-ratkaisu, joka hyödyntää DisplayPort- tai HDMI-standardeja. Se on usein edullisempi ja avoimempi toteutus.
• G-Sync on NVIDIA:n ratkaisu; aiemmin se vaati erillisen laitteistomodulin näytössä, mutta nykyään on myös "G-Sync Compatible" -näyttöjä, jotka tukevat VRR:ää ilman moduulia.
• Molemmat vaativat yhteensopivan näytön ja grafiikkasuorittimen sekä yleensä oikeanlaisen kaapelin (DisplayPort suositeltava; HDMI 2.0/2.1 tukee myös VRR:tä tietyissä laitteissa).
• Osa näytöistä tukee Low Framerate Compensation (LFC), joka parantaa kokemusta, kun FPS laskee alle näytön tukeman VRR-alueen.

Edut ja haitat

• VSync päällä: ei repeämistä, mutta mahdollinen syöttöviive ja nykiminen alhaisilla FPS-arvoilla.
• VSync pois: pienempi syöttöviive, mutta repeäminen voi näkyä.
• VRR (FreeSync/G-Sync): paras kompromissi useimmissa peleissä — poistaa repeämisen ilman suurempaa viivettä, kun laitteet ovat yhteensopivia.
• Triple buffering: vähentää nykimistä VSync:in kanssa, mutta vaatii lisäresursseja.

Käytännön vinkkejä

• Jos näytölläsi ja grafiikkakortillasi on tuki VRR:lle, käytä FreeSync tai G-Sync -toimintoa äärimmäisen sujuvan kokemuksen saamiseksi. Ota VRR ensin käyttöön näytön OSD-valikosta ja sen jälkeen GPU-ajurin asetuksista.
• Jos VRR ei ole saatavilla, kokeile VSync:ää ja tarvittaessa triple buffering:ia tai aseta FPS-raja (esim. 1–2 FPS alle näytön virkistystaajuuden) estämään GPU:n ylituotannon, joka aiheuttaa repeämistä.
• Päivitä näytönohjaimen ajurit ja varmista, että käytät sopivaa kaapelia (DisplayPort suositeltava VRR:lle).
• Konsoleilla: uudemmat konsolit (esim. Xbox Series X/S ja PS5) tukevat VRR:ää tietyissä peleissä ja näytöissä — varmista sekä konsolin että näytön asetukset.
• Videoiden editoinnissa ja toistossa repimättömyys on usein tärkeämpi kuin pieni viive — VSync tai sujuvat toistotekniikat ovat suositeltavia.

Vianetsintä

• Tarkista, ilmeneekö repeäminen kaikissa sovelluksissa vai vain tietyissä peleissä — joskus pelin rajapinnan tai ajurin asetukset aiheuttavat ongelman.
• Kokeile rajoittaa ruudunpäivityksiä pelin sisäisellä FPS-rajoituksella tai ulkoisilla työkaluilla (RTSS/Afterburner), jotta GPU ei tuota liikaa kuvia.
• Varmista näytön ja GPU:n yhteensopivuus: jotkut näytöt tarvitsevat erillisen asetuksen (esim. G-Sync -tuki käytössä), jotta VRR toimii oikein.

Yhteenveto

Ruudun repeäminen on yleinen ilmiö, joka johtuu epäsynkronoidusta kuvantuotosta ja näytön päivityksestä. Paras ratkaisu nykyaikaisessa pelaamisessa on käyttää VRR-tekniikoita (FreeSync, G-Sync), mutta ilman niitä perinteinen VSync tai triple buffering sekä FPS-rajoitus voivat korjata ongelman. Päivitä ajurit, käytä sopivaa kaapelia ja säädä asetuksia tilanteen mukaan — näillä toimenpiteillä saat yleensä parhaan mahdollisen tasapainon repeämisen estämiseksi ja viiveen minimoimiseksi.

Hae kirjaimella