Buxarin taistelu 1764 – Itä-Intian komppanian ratkaiseva voitto
Buxarin taistelu 1764: Itä-Intian komppanian ratkaiseva voitto Bengalin rannalla — taistelun kulku, osapuolet ja sen vaikutus Britannian poliittiseen valtaan Intiassa.
Buxarin taistelu käytiin 23. lokakuuta 1764, kun brittiläisiä joukkoja johtanut Major Hector Munro kohtasi Ganges-joen rannalla Buxarissa mogulihallitsijoiden ja alueellisten ruhtinaiden yhdistetyn armeijan. Vastakkain olivat Munron komentamat Brittiläisen Itä-Intian komppanian joukot ja liittoutuneet, joita johti muodollisesti mogulikuningas Shah Alam II yhdessä Bengalin nawab Mir Qasimin sekä Awadhin (Oudh) nawabin Shuja-ud-Daulan kanssa.
Taistelu käytiin Buxarissa, tuolloin Bengalin alueella, noin 130 kilometriä Patnasta länteen. Komppanian armeija oli huomattavasti pienempi mutta paremmin organisoitu: yhteensä noin 10 000 miestä, joista noin 7 000 oli Britannian armeijan miehiä, jotka oli lähetetty Itä-Intian komppanian palvelukseen. Mogulien ja liittolaisten yhdistetyn armeijan vahvuudeksi on arvioitu noin 40 000 miestä.
Taustan syitä ja valmisteluja
Taustalla oli syventynyt jännite Itä-Intian komppanian ja paikallisten hallitsijoiden välillä. Mir Qasim oli noussut nawabiksi, mutta riidat kauppaoikeuksista, tulleista ja hallinnollisista valtuuksista kärjistyivät aseelliseksi yhteenotoksi. Komppania pyrki turvaamaan etunsa ja tulojaan, paikalliset ruhtinaat yrittivät säilyttää perinteiset oikeutensa ja asemansa. Liittoutuneiden joukkojen yhtenäinen toiminta kuitenkin epäonnistui: eri komentajien välillä oli kommunikaatio- ja koordinointiongelmia, mikä heikensi heidän tehokkuuttaan taistelukentällä.
Taistelu ja sen kulku
Munron joukot hyödynsivät koulutettua jalkaväkeä, järjestäytynyttä tykistöä ja taktista kurinalaisuutta. Mogulien armeija oli suurempi mutta koostui eri lähteistä rekrytoiduista yksiköistä ja siihen kuului runsaasti ratsuväkeä sekä perinteistä tykistöä. Raporttien mukaan liittoutuneiden joukkojen heikko yhteistoiminta, huono komentorakenne ja hajaantuminen taistelun aikana olivat ratkaisevia tekijöitä heidän tappiossaan.
Seuraukset ja merkitys
Taistelu oli ratkaiseva voitto Brittiläiselle Itä-Intian komppa-nialle. Buxarin voitto avasi tien laajempaan poliittiseen ja taloudelliseen vaikutusvaltaan Intiassa: seuraavana vuonna, vuonna 1765, syntyneet neuvottelut johtivat muun muassa siihen, että komppania sai harjoittaa veronkanto-oikeutta (diwani) Bengalissa, Biharissa ja Orissassa, mikä vahvisti sen asemasta alueellisena hallitsijana. Buxarin taistelu merkitsee siten käännekohtaa, jonka myötä komppania alkoi siirtyä kaupallisesta toimijasta käytännössä alueelliseksi vallanpitäjäksi ja kolonialismiin johtavan prosessin käynnistäjäksi.
Taistelun tarkat henkilötappiot vaihtelevat lähteittäin, mutta yleinen arvio on, että komppanian tappiot olivat suhteessa pienemmät kuin liittoutuneiden. Voittoa on analysoitu usein esimerkkinä eurooppalaisen sotilaallisen organisaation ja tulivoiman ylivoimasta verrattuna monien intialaisten joukkojen hajanaisuuteen ja puutteelliseen koordinointiin.
Yhteenvetona: Buxarin taistelu 1764 oli keskeinen tapahtuma, joka vahvisti Brittiläisen Itä-Intian komppanian asemaa Intiassa ja johti pidempiaikaisiin poliittisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, joissa komppania sai käytännössä hallinnollisia oikeuksia ja uudenlaisen vallan paikallisten ruhtinaiden yli.
Tulos
Kolmen kukistetun mogulijohtajan kohtalo vaihteli. Shah Allam joutui maksamaan viiden miljoonan rupian sakon. Neuvottelujen jälkeen allekirjoitettiin Allahabadin sopimus. Kaikki hänen ennen sotaa hallussaan olleet alueet palautettiin lukuun ottamatta Karran ja Allahabadin alueita. Hänestä tuli eläkeläinen, jonka kuukausieläke oli 450 000 rupiaa. Myöhemmin yhtiö palautti Allahabadin hänelle. Yhtiö sai verovaltuudet (Diwani-oikeudet) lähes 100 000 hehtaarille maata nykyisissä Länsi-Bengalin, Odishan, Biharin, Jharkhandin ja Uttar Pradeshin osavaltioissa sekä Bengalin lähialueilla. 26 lakh rupiaa sai vastineeksi mughal-keisari.Yhtiön päätavoitteena ei ollut hallita Intiaa, vaan lisätä tulovarojaan ja laajentaa kauppaa koko maahan.Verot keräsi heille yhtiön nimittämä vara-nawab.nawabin oli maksettava 50 lakh-rupian korvaus.
Nawab Shuja-ud-Daula palautettiin Oudhiin apujoukkojen ja puolustustakuun turvin. Bengalin nawab Mir Qasim tuhoutui tappion seurauksena. Hän oli ollut sodan tärkein liikkeellepaneva voima, mutta sen jälkeen yhtiö syrjäytti hänet ja Shuja-ud-Daula hylkäsi hänet.
Seuraus
Järjestelyt tekivät Brittiläisestä Itä-Intian yhtiöstä Bengalin tosiasiallisen hallitsijan, koska sillä oli jo ratkaiseva sotilaallinen valta. Nawabille jäi vain oikeushallinnon valvonta. Myöhemmin hän joutui kuitenkin luovuttamaan sen yhtiölle vuonna 1793. Näin yhtiön määräysvalta oli käytännössä täydellinen.
Kaikesta huolimatta Itä-Intian yhtiö oli jälleen konkurssin partaalla, mikä sai britit ryhtymään uusiin uudistuspyrkimyksiin. Toisaalta Warren Hastings nimitettiin uudistusmandaatilla, ja toisaalta Britannian valtiolle esitettiin vetoomus lainan saamiseksi. Seurauksena oli, että yhtiö alkoi olla valtion valvonnassa, ja Warren Hastings nimitettiin Bengalin kenraalikuvernööriksi vuosiksi 1772-1785.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Milloin Buxarin taistelu käytiin ja ketkä olivat sen osapuolet?
A: Buxarin taistelu käytiin 23. lokakuuta 1764. Osapuolet olivat Hector Munron johtaman Brittiläisen Itä-Intian komppanian joukot ja mogulihallitsijoiden yhdistetty armeija, joka koostui Bengalin nawabin Mir Qasimin ja mogulikuningas Shah Alam II:n joukoista.
K: Missä Buxarin taistelu käytiin?
V: Buxarin taistelu käytiin Buxarissa, joka oli tuolloin Bengalin alueella, Ganges-joen rannalla noin 130 kilometriä Patnasta länteen.
K: Kuka voitti Buxarin taistelun?
V: Buxarin taistelu oli ratkaiseva voitto brittiläiselle Itä-Intian yhtiölle.
K: Kuinka monta miestä oli yhdistetyissä mogulien joukoissa ja kuinka monta Monroen joukoissa?
V: Yhdistetyissä mogulijoukoissa oli noin 40 000 miestä, kun taas Monroen joukoissa oli noin 10 000 miestä, joista 7 000 oli Britannian armeijan vakinaisia miehiä, jotka oli komennettu Itä-Intian komppanian palvelukseen.
Kysymys: Mikä oli tärkein syy mogulien joukkojen tappioon Buxarin taistelussa?
V: Taistelua koskevien raporttien mukaan mogulien eri joukkojen välisen koordinoinnin puute oli tärkein syy tappioon.
K: Kuka oli Mir Qasim ja mikä oli hänen roolinsa Buxarin taistelussa?
V: Mir Qasim oli Bengalin nawab, yksi niistä hallitsijoista, joiden joukot kuuluivat yhdistettyihin mogulijoukkoihin. Hänen yrityksensä parantaa alueensa taloutta ja kasvattaa armeijaansa nykyaikaisin perustein olivat yksi syy konfliktiin brittiläisen Itä-Intian yhtiön kanssa, joka johti Buxarin taisteluun.
Kysymys: Mitkä olivat Buxarin taistelun syyt?
V: Yksi Buxarin taistelun syistä oli konflikti brittiläisen Itä-Intian komppanian kanssa, joka johtui Mir Qasimin yrityksistä parantaa alueensa taloutta ja kasvattaa armeijaansa nykyaikaisilla linjoilla.
Etsiä