Umayyadien valloitus Hispaniassa 711–788: al-Andalus ja Reconquista

Umayyadien valloitus Hispaniassa 711–788: al-Andalusin synty, Cordovan emiraatti, berberiarmeija ja Reconquistan alku — kattava historiateos

Umayyadien Hispanian valloitus oli Umayyadien kalifaatin laajentuminen Hispaniaan vuosina 711-788.

Valloitus tuhosi länsigoottien kuningaskunnan ja perusti Abd ar-Rahman I:n johtaman Cordovan emiraatin. Näin saatiin valmiiksi al-Andalus, muslimien hallitseman Iberian niemimaan yhdentyminen (756-788). Valloitus oli Umayyadien kalifaatin ja muslimivallan läntisin laajentuminen Eurooppaan. Kaarle Martel kukisti heidät Toursin taistelussa, joten he eivät valloittaneet Ranskaa.

Valloittava armeija koostui pääosin berbereistä (Luoteis-Afrikasta). He olivat vasta hiljattain joutuneet muslimien vaikutuspiiriin. He saapuivat Gibraltarille vuoden 711 alussa.

Damaskoksessa sijainnut Umayyadien kalifaatti kukistui noin vuonna 750 jKr., mutta se jatkui al-Andalusissa vuoteen 1031 asti.

Vuodesta 710 viimeisen islamilaisen valtion kukistumiseen Granadan taistelussa vuonna 1492 ulottuvaa ajanjaksoa kutsutaan Reconquistaksi.

Tausta ennen valloitusta

700-luvun alun Iberian niemimaalla länsigoottien kuningaskunta oli poliittisesti epävakaa. Sisäiset valtataistelut ja heikko keskusjohto tekivät alueesta haavoittuvan. Lisäksi Välimeren kautta tapahtunut muslimivaltaantulo Pohjois-Afrikassa loi edellytykset laajemmalle siirtymiselle Iberiaan.

Valloituksen kulku ja tärkeimmät tapahtumat

Vuonna 711 maihin nousi maurien (pääosin berberien) käyttämiä joukkoja, joiden johtajaksi perinteisesti mainitaan Tariq ibn Ziyad. Tunnetuin läpimurtotaistelu on Guadaleten taistelu, jossa visigoottien kuningas Roderik kukistui ja jonka jälkeen suuri osa niemimaasta joutui nopeasti muslimihallinnon alaisuuteen. Seuraavien vuosien aikana tärkeät kaupungit, kuten Toledo ja Córdoba, joutuivat moslemivallan alle.

Laajentuminen tapahtui nopeasti, mutta se ei ollut yhtenäinen koko ajan: paikallisia kapinoita, muuttoja ja erilaisia liittoutumia esiintyi. Pohjoisessa syntyi pian kristillistä vastarintaa, esimerkiksi Asturiaksessa, mistä myöhemmin kehittyi Reconquistan varhaisia keskuksia.

Berberien ja arabien rooli

Armeija oli etupäässä berbereistä koostuva joukko, joita olivat islamin vaikutuksen alaiset pohjoisafrikkalaiset heimojoukot. Arabien johtajat ja Pohjois-Afrikan Umayyad-hallinnon edustajat vaikuttivat operaatioihin yhteistyössä. Valloituksen nopeuteen vaikutti myös se, että paikalliset eliitit eivät aina vastustaneet uutta hallintoa.

Abd ar‑Rahman I ja Cordovan emiraatti

Damaskoksen Umayyadien kukistuttua vuonna 750 osa dynastiasta pakeni länteen. Abd ar‑Rahman I saapui Iberiaan ja perusti Córdobaankeskeisen emiraatin 756, joka vähitellen vakiinnutti itsenäisen hallinnon al-Andalusissa ja erosi Abbasidien vaikutuksesta. Hänen valtakaudellaan käytiin sisäisiä taisteluja, mutta myös kehitettiin hallintoa ja taloutta niin, että emiraatti vakiinnutti asemansa alueella.

Tärkeät seuraukset ja vaikutukset

Umayyadien valloitus muutti Iberian poliittista ja kulttuurista maisemaa pitkäksi ajaksi:

• al-Andalusista muodostui merkittävä kulttuurin, tieteen ja talouden keskus myöhemmin keskiajalla;
• uusia maataloustekniikoita, viljelykasveja ja kasteluratkaisuja levisi niemimaalle;
• kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyi, kun kristityt, muslimit ja juutalaiset elivät lähekkäin – tästä käytetään joskus termiä convivencia, vaikka todellisuus vaihteli ajasta ja paikasta riippuen;
• pohjoisesta lähtenyt kristillinen vastarinta kasvoi vähitellen ja johti pitkään Reconquista-prosessiin.

Lyhyt kronologia

• 711 – Tariq ibn Ziyadin johtamat joukot nousevat maihin ja Guadaleten taistelu avaa tien valloitukselle;
• 711–718 – Suurin osa niemimaasta joutuu muslimihallinnon alaisuuteen;
• 718–732 – Laajentuminen jatkuu, mutta kristillinen vastarinta alkaa pohjoisessa (esim. Asturia);
• 732 – Kaarle Martel pysäyttää etenevät joukot Toursin (Poitiersisten) seudulla, mikä rajoittaa valloitusta Ranskaan;
• 750 – Umayyadien keskusvalta Damaskoksessa kukistuu; osa Umayyadeista pakenee länteen;
• 756 – Abd ar‑Rahman I perustaa Cordovan emiraatin ja rakentaa uutta, vakiintunutta hallintoa;
• 788 – Jaksoa 711–788 pidetään usein Umayyadien varhaisena valloitus- ja vakiintumisvaiheena al-Andalusissa;
• 710/711–1492 – Pitkäaikainen ristiretkimäinen vastakkainasettelu ja pala palalta tapahtunut takaisinvaltaus tunnetaan nimellä Reconquista, joka päättyy Granadan taisteluun 1492.

Huomioita lähdeaineistosta

Keskeiset tiedot valloituksesta perustuvat sekä muslimi- että kristillisiin lähteisiin, ja niiden kertomukset eroavat usein yksityiskohdissa. Historiallisessa tutkimuksessa pyritään yhdistämään arkeologisia todisteita, kronikoita ja myöhempiä lähteitä ymmärtämään valloituksen luonnetta ja sen paikallisia vaikutuksia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Umayyadien Hispanian valloitus?

K: Kuka perusti Cordovan emiraatin valloituksen jälkeen?

K: Mikä on al-Andalus?

K: Mikä oli Umayyadikalifaatin läntisin laajennus?

K: Kuka kukisti Umayyadit Toursin taistelussa?

K: Kuka muodosti Hispanian valloittavan armeijan?

Kysymys: Mikä oli ajanjakso vuodesta 710 vuoteen 1492?

Hae kirjaimella