Yhtenäinen resurssitunniste (URI) — määritelmä ja esimerkit

Yhtenäinen resurssitunniste (URI) — selkeä määritelmä ja käytännön esimerkit (URL, FTP, mailto) auttavat ymmärtämään verkkotunnisteet nopeasti.

Tietojenkäsittelyssä Uniform Resource Identifier (yhtenäinen resurssitunniste) on jokin, jota käytetään jonkin asian nimeämiseen Internetissä. URI-tunnukset ovat samankaltaisia kuin URL-osoitteet, koska ne ovat jonkin asian nimi.

URI on yleisempi käsite kuin URL: se ei välttämättä kerro, miten resurssiin pääsee (lokaatio), vaan se antaa yksikäsitteisen nimen tai tunnisteen resurssille. URI voi toimia sekä nimenä että sijainnin kertojana. URI-määrittelyt löytyvät mm. standardista RFC 3986.

Esimerkkejä URI:ista ovat:

• https://example.org/absolute/URI/with/absolute/path/to/resource.txt
• ftp://example.org/resource.txt

issn1535-3613 mailto:[email protected]

URI:n yleinen syntaksi voidaan ilmaista muodossa:

scheme ":" [ "//" authority ] path [ "?" query ] [ "#" fragment ]

Tärkeimmät osat selityksineen:

• scheme — skeema tai protokollan nimi (esim. http, https, ftp, mailto, urn).
• authority — valinnaisesti käyttäjätieto, isäntänimi ja portti (esim. [email protected]:8080).
• path — resurssin polku palvelimella tai tunnisteen osa.
• query — valinnainen kyselyosa, usein avain–arvo‑pareja (esim. ?q=haku).
• fragment — dokumentin sisäinen viite (esim. #osio1), näkyy yleensä vain paikallisesti eikä lähetetä palvelimelle HTTP-pyynnössä.

URI-esimerkkejä eri skeemoilla (muita kuin yllä annetut):

• mailto:[email protected] — sähköpostin vastaanottajan osoite URI-muodossa.
• urn:isbn:0451450523 — URN (Uniform Resource Name), pysyvä nimi esimerkiksi kirjan ISBN-muodossa.
• data:text/plain;base64,SGVsbG8sIHdvcmxkIQ%3D%3D — data-URI, joka sisältää datan suoraan URI:ssa.
• /polku/relatiivinen/tiedosto.html — relaatiivinen URI, suhteessa senhetkiseen kontekstiin (esim. HTML-sivun sijaintiin).

Eroja ja huomioita:

• URL vs. URI vs. URN — URL (Uniform Resource Locator) on URI:n alalaji, joka kertookin sijainnin ja usein tavan päästä resurssiin. URN (Uniform Resource Name) puolestaan on nimi, joka on tarkoitettu pysyväksi tunnisteeksi ilman sijainnin ilmausta.
• Merkkikoodaus — joissain URI-ritoissa käytetään prosentikoodauksia (percent-encoding) varattujen tai ei‑ASCII‑merkkien esittämiseen (esim. välilyönti => %20).
• Tapojen yhtenäistäminen — vertailussa huomioidaan esimerkiksi skeeman ja isännän kirjainkoko (skeema ja isäntänimi eivät ole kirjainkoon kannalta herkkiä), polun ja kyselyn herkkyys voi riippua palvelimesta. On olemassa normeja URI:n normalisoinnille (esim. piste‑segmenttien poistaminen).
• Skeemarekisteri — yleisesti käytettyjen skeemojen rekisteröinnistä vastaa IANA; omia skeemoja voi suunnitella, mutta niiden käyttö kannattaa dokumentoida ja rekisteröidä tarvittaessa.

Käytännössä URI:t ovat keskeisiä webissä, API‑rajapinnoissa, tiedon yhdistämisessä (linked data) ja metatiedoissa. Kun suunnittelet tai käytät URI:ita, huomioi selkeys, pysyvyys (erityisesti pysyville resursseille) ja oikea merkkikoodaus, jotta tunnisteet toimivat luotettavasti eri järjestelmissä.

Hae kirjaimella