Usenet (/ˈjuːznɛt/) on hajautettu viestintäjärjestelmä, jossa käyttäjät lähettävät ja lukevat viestejä (kutsutaan usein artikkeleiksi, posteiksi tai uutisiksi) eri aiheisiin jaetussa rakenteessa. Usenet syntyi Unix-to-Unix Copy (UUCP) -arkkitehtuurin pohjalta: Tom Truscott ja Jim Ellis aloittivat idean vuonna 1979, ja järjestelmä otettiin käyttöön 1980. Käytännössä viestit jaetaan aihekohtaisiin uutisryhmiin, joissa keskustelu muodostuu ketjuiksi, mutta yksittäiset artikkelit tallennetaan kronologisessa järjestyksessä.
Miten Usenet toimii
Usenetin toimintaperiaate on store-and-forward: viestit tallennetaan uutispalvelimille (newsservers), jotka edelleen välittävät niitä toisille palvelimille. Käyttäjät lukevat ja lähettävät viestejä paikalliselta palvelimelta. Koska verkko on hajautettu, ei ole yhtä keskitettyä ylläpitäjää — jokainen palvelin ja sen ylläpitäjä päättää, mitä ryhmiä se säilyttää ja keneltä hyväksyy yhteyksiä.
Alkujaan Usenet toimi UUCP-pohjaisen puhelinyhteyksien kautta; myöhemmin kehitettiin erillinen protokolla nimeltään NNTP (Network News Transfer Protocol), joka helpotti uutisartikkelien siirtoa IP-verkossa (NNTP otettiin käyttöön 1980-luvulla, RFC 977 ja sitä myöhemmin parannettuja määrittelyjä).
Uutisryhmät ja hierarkiat
Uutisryhmät on järjestetty hierarkioihin ja aihealueisiin. Tunnettuja hierarkioita ovat esimerkiksi comp.*, sci.*, news.* ja alt.*. Alt.-hierarkia on kuuluisa vapaammasta ja usein vähemmän säännellystä käytännöstään: uusia ryhmiä voitiin luoda helposti ilman pitkää hallinnollista prosessia. Joissakin ryhmissä viestit ovat moderated eli lähetetään ensin moderaattorille hyväksyttäväksi, kun taas useimmat ryhmät ovat unmoderated ja viestit näkyvät välittömästi.
Viestin tekninen rakenne ja ketjutus
Jokaisella artikkelilla on otsikkotiedot (headers), kuten From, Subject, Date, Message-ID, References ja In-Reply-To. Ketjutus toteutetaan yleensä References- ja In-Reply-To-kenttien avulla, jolloin keskusteluketju voidaan esittää puunomaisena muodossa. Artikkeleilla on myös paikallisia numeroita, jotka eivät ole yhtenäisiä eri palvelimilla.
Hallinta, kontrolliviestit ja haitat
Usenetissa on erilaisia kontrolliviestejä, joilla voidaan muun muassa luoda tai poistaa ryhmiä (newgroup, rmgroup) tai peruuttaa artikkeli (cancel). Koska verkko on hajautettu, kontrollien tehokas toteuttaminen riippuu palvelimien yhteistyöstä. Usenet on historiansa aikana kohdannut myös haittoja, kuten spam-viestintää, flameja, sockpuppeteja ja muita väärinkäytöksiä. Käyttäjät ja palvelimet ovat kehittäneet keinoja suodatukseen (esim. killfilet ja moderointi) sekä teknisiä ratkaisuja roskapostin torjuntaan.
Binaarinen sisältö ja jakelu
Usenet ei rajoitu pelkkään tekstikeskusteluun: ryhmissä jaetaan myös binaaritiedostoja, kuten ohjelmia ja multimediasisältöä. Binaarit lähetetään usein jaettuna useiksi osiksi ja koodattuna (esimerkiksi base64:n tai tehokkaamman yEncin avulla) siten että vastaanottajan on laskettava osat yhteen. Tämän vuoksi Usenetistä muodostui 1990-luvulta lähtien myös suosittu jakelukanava suuremmille tiedostoille, ja syntyi kaupallisia Usenet-palveluntarjoajia, jotka tarjosivat pidempiä säilytysaikoja ja nopeampaa pääsyä binääreihin.
Käyttöohjelmat ja pääsy
Käyttäjät käyttävät ns. newsreader-ohjelmia lukeakseen ja lähettääkseen artikkeleita. Modernit sähköpostiohjelmat tukevat usein myös uutisten lukemista, ja lisäksi on erillisiä tekstipohjaisia ja graafisia lukijoita. Monet Internet-palveluntarjoajat aikoinaan tarjosivat paikallisia uutispalvelimia, mutta nykyään on myös yksityisiä ja kaupallisia Usenet-palveluita, jotka tarjoavat maksullista pääsyä laajoille arkistoille ja binääriryhmille.
Usenetin merkitys internetissä
Usenetilla on ollut merkittävä kulttuurinen ja tekninen vaikutus internetin kehitykseen. Monet termit ja käsitteet, joita nykypäivän verkko käyttää, ovat joko syntyneet tai yleistyneet Usenetissä — esimerkiksi "FAQ", "flame", sockpuppet ja "spam". Usenet toimi aikanaan eräänlaisena maailmanlaajuisena keskustelutilana ja uutisjakelukanavana ennen web-foorumeiden ja sosiaalisen median aikaa. Usenet-yhteydet Fidonetin dial-up BBS-verkkojen kautta 1990-luvun alussa laajensivat mahdollisuuksia keskustella maailmanlaajuisesti ilman omaa palvelinta; tarvittiin vain paikallinen puhelinpalvelu.
Oikeudelliset ja käytännön haasteet
Koska Usenet on hajautettu ja sisältö tulee suoraan käyttäjiltä, on sisältöasioissa esiintynyt tekijänoikeus- ja laillisuusongelmia — erityisesti binäärejä ja tekijänoikeudellisesti suojattuja tiedostoja jaettaessa. Palveluntarjoajat ovat vastanneet erilaisin käytäntöihin ja ehtoin, ja jotkut ovat estäneet pääsyn tiettyihin hierarkioihin tai ryhmiin lakien ja sopimusten vuoksi.
Nykytila ja tulevaisuus
Vaikka nykypäivän internetissä keskustelua käydään laajasti sosiaalisen median alustoilla ja web-foorumeilla (Internet-foorumien edeltäjä Usenet on edelleen olemassa ja aktiivinen tietyissä yhteisöissä. Monet asiantuntijaryhmät, harrastusryhmät ja arkistokokonaisuudet säilyvät Usenetissä. Modernit palveluntarjoajat ovat myös parantaneet saatavuutta ja säilytysaikoja, joten Usenet toimii edelleen yhtenä vaihtoehtona hajautetulle viestinnälle.
Yhteenveto
Usenet on pioneeri hajautetussa keskustelussa: se edusti varhaista verkostoa, jossa ihmiset saattoivat vaihtaa ajatuksia, dokumentaatiota ja ohjelmakoodia ilman keskitettyä ylläpitoa. Vaikka teknologia ja käyttötavat ovat muuttuneet, Usenetin perusideat — hierarkiset uutisryhmät, ketjutettu keskustelu ja hajautettu välitys — näkyvät edelleen monissa nykypäivän verkkopalveluissa. Tärkein ero BBS:n ja Usenetin välillä on edelleen se, että Usenetissä ei ole yksittäistä ylläpitäjää, vaan viestien jakelu tapahtuu laajasti palvelimien välisenä yhteistyönä.
Lisäksi Usenetin historia ja sen tarjoamat työkalut ovat vaikuttaneet merkittävästi internetin kulttuuriin ja käsitteisiin — esimerkiksi usein käytetyt termit ja toimintamallit, kuten FAQ-käytännöt ja moderointi. Vaikka monet käyttötapaukset ovat siirtyneet muualle, Usenet säilyy esimerkkinä varhaisesta, toimivasta hajautetusta viestintäjärjestelmästä.
