Vim — tehokas, avoin tekstieditori (Vi IMproved)

Vim — tehokas ja avoin tekstieditori (Vi IMproved): nopea, laajennettava ja monialustainen työkalu ohjelmoijille ja kirjoittajille, joka tehostaa muokkausta näppäinkomentojen avulla.

Vim on Bram Moolenaarin tekemä tekstieditori. Moolenaar julkaisi Vimin julkisesti 2. marraskuuta 1991.

Vim on lyhenne sanoista Vi IMproved. Vim on parannettu versio vi-tekstieditorista, joka on Bill Joyn vuonna 1976 luoma editori. Vim on ilmainen, ja lähdekoodi on julkisesti saatavilla GitHubissa. Se on saatavilla useilla kielillä, ja se toimii useissa käyttöjärjestelmissä, kuten Windowsissa, Linuxissa ja macOS:ssä. Vimiä voi käyttää joko komentorivikäyttöliittymästä tai graafisesta käyttöliittymästä.

Vaikka Vim voi olla vaikea käyttää, on sisäänrakennettuja komentoja, jotka uudet käyttäjät voivat oppia lukemalla Vimin käyttöoppaan, suorittamalla :help-komennon Vimissä tai käyttämällä vimtutor-komentoa terminaalissa.

Vim on laajalti suosittu, koska sen avulla käyttäjät voivat suorittaa monia toimintoja asiakirjassa (tallentaminen, haku, selaus jne.) painamalla mahdollisimman vähän näppäimiä. Monet kriitikot kuitenkin väittävät, että nämä näppäinpainallukset ovat sekavia.

Vimiä voi muokata .vimrc-tiedoston avulla. Voit lisätä uusia ominaisuuksia, kuten pikanäppäimiä, käyttämällä Vimscriptiä, Vimin sisäänrakennettua ohjelmointikieltä. Monet Vim-liitännäiset ja -laajennukset ovat myös saatavilla verkossa ilmaiseksi.

Internetissä on käyty reviirisotaa ohjelmoijien välillä, jotka suosivat Vimiä, ja ohjelmoijien välillä, jotka suosivat Emacsia, toista yleistä tekstieditoria.

Miten Vim toimii — modaalinen muokkaus

Vimin keskeinen ero moniin muihin tekstieditoreihin verrattuna on sen modaalinen toimintatapa. Vimissä on useita käyttötiloja, joista tärkeimmät ovat:

• Normal (komentotila) — oletustila, jossa liikutaan tekstiä, poistetaan ja suoritetaan komentoja (esim. dd poistaa rivin).
• Insert (lisäämistila) — tavallinen kirjoitustila, johon pääsee painamalla esimerkiksi i, a tai o.
• Visual (valintatila) — käytetään tekstin valintaan, esimerkiksi block- tai rivivalintoihin.
• Command-line (komentarivi) — komentoja kuten tallennus ja haku annetaan kaksoispisteellä aloittaen, esim. :w, :q, :%s/vanha/uusi/g.

Peruskomennot ja hyvät käytännöt

Peruskomentoja ja hyödyllisiä pikavinkkejä:

• i — siirtyy insert-tilaan ennen nykyistä merkkiä
• Esc — palaa normal-tilaan
• :w ja :q — tallenna ja/tai sulje (:wq tallentaa ja sulkee)
• /hakusana ja n — etsi ja siirry seuraavaan osumaan
• u ja Ctrl‑r — kumoa ja tee uudelleen
• yy (yank) ja p — kopioi rivi ja liitä
• q … q — tallenna makro, @ suorittaa sen
• :%s/vanha/uusi/g — korvaa koko tiedostosta

Nämä perusasiat ovat hyvä lähtökohta, ja harjoitus tekee mestarin — esimerkiksi vimtutor opastaa vaiheittain tavallisissa tehtävissä.

Mukauttaminen ja laajennukset

Vimin käyttäjä voi muokata .vimrc-tiedostoa määrittämään asetuksia, näppäinoikoteitä ja lataamaan laajennuksia. Vimscript on Vimin oma skriptauskieli, jolla voi luoda uusia toimintoja ja automaatioita. Yhteisössä on runsaasti valmiita laajennuksia, jotka tuovat mm.:

• pakettien hallinnan ja pluginien lataamisen
• koodin korostuksen ja syntaksitarkistuksen
• automaattisen täydennyksen ja koodin navigoinnin
• integraation kielipalvelimiin (LSP) moderneille kieliominaisuuksille

Monet käyttäjät myös siirtyvät nykyaikaisiin haaroihin tai vastaaviin projekteihin, kuten Neovim, joka tarjoaa periaatteessa samankaltaisen käyttökokemuksen laajennetuilla ominaisuuksilla.

Edistyneet ominaisuudet

Vimissä on paljon edistyneitä työkaluja tehokkaaseen tekstin käsittelyyn:

• Bufferit, ikkunat (split) ja tabit – työtila useille tiedostoille
• Makrot ja rekisterit – toistuvien toimintojen automatisointi
• Folding (taittaminen) – pidemmän koodin tiivistäminen
• Scripting ja integrointi – automatisointi ja laajennusten rakentaminen
• Useiden tiedostomuotojen ja kielten tuki syntaksikorostuksineen

Käyttötapaukset ja yhteisö

Vimiä käytetään laajasti ohjelmoinnissa, järjestelmäylläpidossa ja tekstin käsittelyssä, erityisesti ympäristöissä joissa näppäinoikotiet ja komentorivityöskentely ovat tärkeitä. Vim-yhteisö on aktiivinen: keskustelufoorumeilla, GitHubissa ja erilaisissa oppaissa käyttäjät jakavat asetuksia, laajennuksia ja vinkkejä.

Hyödyt ja rajoitukset

• Edut: erittäin tehokas tietotaidon karttuessa, hyvin konfiguroitavissa, kevyt ja saatavilla monilla alustoilla.
• Haitat: alussa jyrkkä oppimiskäyrä, modaalisuus voi tuntua vieraalta ja monimutkainen konfigurointi voi vaatia aikaa.

Oppiminen ja lisäresurssit

Uuden käyttäjän kannattaa aloittaa seuraavasti:

• Suorita vimtutor (useimmissa asennuksissa saatavilla) ja kokeile :help-komentoa Vimissä.
• Harjoittele peruskomentoja ja opettele siirtymistä normal/insert-tilojen välillä.
• Katso valmiita .vimrc-konfiguraatioita ja opi yhdistämään laajennuksia pienissä osissa.

Vim on työkalu, jonka teho kasvaa käyttäjän taitojen myötä. Säännöllisellä harjoittelulla ja oikeilla laajennuksilla siitä saa erittäin tehokkaan ja henkilökohtaisesti mukautetun tekstieditorin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka loi Vimin?

K: Milloin Vim julkaistiin julkisesti?

K: Mitä Vim tarkoittaa?

K: Missä Vimin lähdekoodi on saatavilla?

K: Missä käyttöjärjestelmissä Vim toimii?

K: Miten uudet käyttäjät voivat oppia Vimin komentoja?

K: Mikä ohjelmointikieli Vimissä on?

Hae kirjaimella