Linux tai GNU/Linux on Unixin kaltainen tietokoneiden käyttöjärjestelmä (tarkemmin ottaen käyttöjärjestelmien perhe). Käyttöjärjestelmä on kokoelma perusohjeita ja ohjelmia, joilla hallitaan tietokoneen elektronisia osia ja tarjotaan alusta sovellusten suorittamiselle. Linux on vapaa ohjelmisto, eli sitä saa käyttää mihin tahansa tarkoitukseen, tutkia miten se toimii, muokata omiin tarpeisiin ja jakaa edelleen.

Linuxin tärkein osa on Linux-ydin – käyttöjärjestelmän ydin, joka hallitsee laitteistoa, muistia, prosesseja, ajureita ja järjestelmäkutsuja. Ytimen käynnisti 1991 Linus Torvalds, ja nykyisin sitä kehittää suuri kansainvälinen yhteisö. Useimmat käyttäjät kohtaavat Linuxin osana kokonaisuutta, joka on koottu Linux-jakeluun (”distro”), eli asennusvalmiiseen pakettiin, joka sisältää ytimen lisäksi olennaiset järjestelmäohjelmistoja, kirjastot, paketinhallinnan ja sovelluksia – merkittävä osa näistä tulee GNU-projektista.

Jakelut ja työpöytä

Suosittuja yleiskäyttöisiä jakeluita ovat Debian, Fedora ja Ubuntu. Yritysjakeluista tunnettuja ovat Red Hat Enterprise Linux ja SUSE Linux Enterprise Server. Työpöytäkäytössä jakelut sisältävät yleensä ikkunointijärjestelmän (X11 tai yhä useammin Wayland) ja valmiin työpöytäympäristön, kuten GNOME tai KDE Plasma. Palvelimille tarkoitetuissa jakeluissa grafiikka voidaan jättää kokonaan pois ja tarjota esimerkiksi LAMP-pino (Linux, Apache, MariaDB/MySQL, PHP/Python/Perl). Koska Linux on vapaasti levitettävissä, kuka tahansa voi luoda jakelun tiettyyn tarpeeseen (esim. tietoturva-auditointiin, multimedialle, kevytlaitteille tai yritysinfrastruktuurille).

Jakelut eroavat toisistaan mm. julkaisyklin (vakaa LTS vs. nopeasti päivittyvä ”rolling release”), paketinhallinnan (esim. APT/DEB, DNF/RPM, Zypper/RPM, Pacman), oletuskomponenttien ja tukipolitiikan suhteen. Sovellusten jakelussa käytetään perinteisten pakettien lisäksi yleistyviä formaatteja kuten Flatpak, Snap ja AppImage, joilla samoja sovelluksia voi ajaa useissa jakeluissa.

Käyttökohteet ja levinneisyys

Linux kehitettiin alun perin henkilökohtaisille tietokoneille, mutta siitä on kasvanut yleiskäyttöinen alusta. Linux on johtava käyttöjärjestelmä palvelimissa, kuten suurtietokoneissa, ja käytössä käytännössä kaikissa supertietokoneissa (TOP500-lista). Työpöydillä Linuxin osuus on maailmanlaajuisesti muutamia prosentteja ja kasvaa tasaisesti; erillisenä projektina Linux-ytimen varaan rakennettu Chromebook-ekosysteemi (Chrome OS -käyttöjärjestelmää) on erityisen yleinen koulukäytössä, etenkin Yhdysvalloissa.

Linux toimii myös laajasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa käyttöjärjestelmä on usein rakennettu laiteohjelmistoon ja räätälöity laitteeseen: esimerkiksi älypuhelimet (Android), taulutietokoneet, verkkoreitittimet, kotiautomaatio, televisiot ja digiboksit, videopelikonsolit sekä älykellot. Android-käyttöjärjestelmällä, joka on Linux-ytimen päälle rakennettu mobiilikäyttöjärjestelmä, on maailman suurin asennuskanta yleiskäyttöisissä laitteissa; sen käyttäjämäärä on pitkään ohittanut myös Microsoft Windowsilla, olevat mobiilikäyttäjät.

Tekniset ominaisuudet

  • Ydin ja ajurit: Linux on modulaarinen monoliittiydin: toiminnallisuutta voidaan ladata ajonaikaisesti moduuleina (esim. laiteajurit, tiedostojärjestelmät).
  • Tiedostojärjestelmät: Yleisiä ovat ext4, XFS ja Btrfs; saatavilla on myös muita kuten F2FS ja ZFS (jälkimmäinen tyypillisesti erillisenä moduulina lisenssisyistä).
  • Järjestelmän käynnistys ja hallinta: Valtaosassa jakeluja init-järjestelmänä on systemd (komennot kuten systemctl ja journalctl). Vaihtoehtoja ovat mm. OpenRC ja runit.
  • Shell ja työkalut: Komentorivin käyttö on keskeinen osa Linuxia (Bash, Zsh, fish). Graafinen työpöytä tarjoaa käyttöliittymän sovelluksille ja asetuksille.
  • Verkko ja pilvi: Linux on perusta nykyaikaisille pilvi- ja konttialustoille: KVM-virtualisointi, LXC ja Docker-kontit sekä orkestrointi (Kubernetes) ovat laajassa käytössä.
  • Turvallisuus: Monikäyttäjäinen malli, käyttöoikeudet ja Linux-kapasiteetit, pakolliset turvapolitiikat (SELinux, AppArmor), nimikoiden eristys (namespaces), cgroups ja palomuuri (nftables/iptables).

Lisensointi, kehitys ja yhteisö

Lähdekoodia saa käyttää, muokata ja jakaa – kaupallisesti tai ei-kaupallisesti – sen lisenssien, kuten GNU General Public License -lisenssin, ehtojen mukaisesti. Linux-ydin on lisensoitu GPLv2:lla; käyttäjätilan ohjelmistoissa käytetään myös muita vapaita lisenssejä (esim. LGPL, MIT, BSD). Kehitys tapahtuu avoimesti: muutokset kulkevat ylläpitäjäketjun kautta, ne tarkistetaan sähköpostipohjaisessa katselmoinnissa ja julkaistaan säännöllisissä ydinkierroissa. Merkittävän osan kehityksestä tekevät sekä vapaaehtoiset että yritykset (laitteistovalmistajat, pilvipalvelut, jakeluyritykset).

Hyödyt ja haasteet

  • Edut: vakaa ja turvallinen alusta palvelimille ja työasemille, laaja laitetuki, tehokas resurssienhallinta, ilmainen lisensointi, kattavat kehittäjätyökalut, kontti- ja pilviekosysteemi, räätälöitävyys.
  • Mahdolliset haasteet: jotkin erikoissovellukset ja ammattiohjelmistot (esim. tietyt luovat työkalut) eivät ole natiivisti saatavilla; osa laitteista voi vaatia valmistajan suljettuja ajureita tai laiteohjelmistoja; oppimiskynnys komentoriville voi tuntua alussa jyrkältä. Pelikokemus on parantunut nopeasti (esim. Proton/Steam), mutta yhteensopivuus vaihtelee peleittäin.

Asennus ja käyttöönotto

  • Kokeilu ilman asennusta: useimmat jakelut tarjoavat ”live”-ympäristön USB-muistilta.
  • Yhteiskäyttö: kaksoiskäynnistys olemassa olevan järjestelmän rinnalle tai käyttö virtuaalikoneessa.
  • Integrointi: Linux-ympäristöä voi käyttää myös Windowsissa (esim. WSL2), ja palvelinpuolella käyttöönotot automatisoidaan työkaluilla kuten Ansible ja Terraform.
  • Laitetuki ja käynnistys: UEFI ja Secure Boot ovat laajasti tuettuja; ajurit toimitetaan ytimen mukana tai erillisillä moduuleilla.

Jakelun valinta käytön mukaan

  • Yleiskäyttö ja aloittaminen: Ubuntu, Fedora, Linux Mint tai vastaava helppokäyttöinen jakelu.
  • Vakaa palvelinalusta: Debian stable, Red Hat Enterprise Linux -suku (RHEL-yhteensopivat) tai SUSE Linux Enterprise.
  • Uusimmat paketit ja räätälöinti: rolling release -jakelut (esim. Arch Linux, openSUSE Tumbleweed).
  • Kevyet tai vanhemmat laitteet: kevyet työpöydät (Xfce, LXQt) ja kevyet jakelut.