Vuk Karadžić – serbialaisen kielen uudistaja, sanakirjan tekijä ja runonkerääjä
Tutustu Vuk Karadžićiin – serbian kielen modernisoijaan, kansanrunouden kerääjään ja ensimmäisen serbian sanakirjan laatijaan.
Vuk Stefanović Karadžić (Serbian aakkoset: Вук Стефановић Караџић; 7. marraskuuta 1787 - 7. helmikuuta 1864) oli serbiankielen merkittävin uudistaja, kansanrunouden kerääjä ja sanakirjan laatija. Hän perusti moderneihin periaatteisiin perustuvan kirjakielen, jonka pohjalta nykyisen serbiankielen normit kehittyivät. Karadžić on 1800‑luvun serbialaisen kirjallisuuden ja kieliasiantuntemuksen keskeinen hahmo.
Kielireformi
Karadžić ajoi yksinkertaista, fonemista kirjoitusjärjestelmää: hänen kuuluisin ohjeensa tiivistyy lauseeseen "Piši kao što govoriš" (kirjoita kuten puhut). Hän pyrki yhdenmukaistamaan kirjakielen niin, että jokainen ääni vastaisi omaa kirjaintaan. Tämän vuoksi hän uudisti serbialaisen kyrillisen aakkoston: hän toi käyttöön muun muassa kirjaimet ј, љ, њ, ђ ja џ ja poisti vanhentuneita muotoja, jotka eivät vastanneet puhuttua kieltä.
Karadžić valitsi kieliperustakseen itäherzegovinalaisen murteen (itäsyrbialaisen puheryhmän), koska se oli laajalle levinnyt ja sisälsi kieliopillisesti selkeitä piirteitä. Hänen reforminsa kavensi erot kirkolliskielen (vanhaslaavin/pyhä koulu) ja kansankielen välillä ja teki kirjallisuudesta sekä opetuksesta saavutettavampaa laajemmalle yleisölle.
Kansanrunouden kerääminen ja sanakirja
Karadžić kiersi laajasti Serbiassa ja muilla etnisesti serbialaisilla alueilla keräten kansanrunoja, lauluja, sananlaskuja, tarinoita ja kansanomaisia kertomuksia. Hän piti tärkeänä, että kansanperinne tallennettiin ja julkaistiin — näitä kokoelmia käytettiin myös osoituksena kielten ja kulttuurin arvosta eurooppalaisessa tiedeyhteisössä.
Hän myös laati ensimmäisen laajan serbiankielisen sanakirjan, joka julkaistiin alun perin 1818. Sanakirja sisälsi paitsi sanastoa myös monia esimerkkilauseita ja kansanrunouden lainauksia, mikä teki siitä arvokkaan lähteen kielen ja kulttuurin tutkimukselle. (Katso myös: sanakirjan.)
Matkat, kosketus eurooppalaiseen tieteeseen ja tuki
Karadžić matkusti useaan Euroopan maahan ja solmi yhteyksiä aikansa kielitieteilijöihin ja kulttuurivaikuttajiin. Hän sai kannatusta ja tukea muun muassa saksalaisilta tutkijoilta, jotka arvostivat hänen työnsä tieteellistä lähestymistapaa ja kansanrunouden aineistoja. Yhteydet ulkomaisiin oppineisiin auttoivat levittämään tietoa serbialaisesta kulttuurista ja edistivät hänen reformiensa hyväksyntää.
Vaikutus ja perintö
- Karadžićin kielireformi loi perustan nykyaikaiselle serbiankielelle ja yhtenäisti kielellisiä käytäntöjä.
- Hänen kansanrunouden kokoelmansa pelastivat ja tallensivat suuren määrän perinteistä aineistoa, joka olisi muuten voinut jäädä katoamaan.
- Sanakirja ja muut julkaisut tarjosivat systemaattisen lähtökohdan kielen tutkimukselle, opetukselle ja kirjalliselle tuotannolle.
Vuk Karadžićin vaikutus näkyy edelleen serbialaisessa kulttuurissa, kielessä ja koulutuksessa: häntä pidetään kansallissankarin kaltaisena henkilönä, joka toi kansan kielen ja kulttuurin kirjallisen arvostuksen keskiöön.
Vuk Karadzic
Etsiä