Vuosi 1700: kalenterimuutokset, tärkeimmät tapahtumat ja Narvan taistelu

Vuosi 1700: syvä katsaus kalenterimuutoksiin, Ruotsin ja gregoriaanisen/juliaanisen eroon sekä Narvan taistelun merkitykseen Euroopan historiassa.

Tekijä: Leandro Alegsa Luontipäivä: 7. joulukuuta 2021 Viimeisin päivitys: 8. joulukuuta 2025

Tämä artikkeli käsittelee vuotta 1700. Musiikkivideosarjasta katso 1700 (TV-sarja).

Yleistä vuodesta 1700

1700 (MDCC) oli gregoriaanisen kalenterin perjantaina alkava poikkeuksellinen yhteinen vuosi ja juliaanisen kalenterin maanantaina alkava karkausvuosi. Se oli yhteisen aikakauden (CE) ja Anno Domini (AD) -nimitysten 1700. vuosi, toisen vuosituhannen 700. vuosi, 1600-luvun 100. ja viimeinen vuosi sekä 1700-luvun vuosikymmenen ensimmäinen vuosi.

Kalenterimuutokset vuonna 1700

Vuoden 1700 alussa gregoriaaninen kalenteri oli 10 päivää juliaanista edellä. Koska vuosi 1700 ei ollut gregoriaanisen järjestelmän mukaan karkausvuosi mutta oli juliaanisessa, juliaanisen kalenterin 29. helmikuun vietto kasvatti eroa: 1. maaliskuuta 1700 alkaen gregoriaaninen oli 11 päivää edellä juliaanista, ja tämä 11 päivän ero säilyi vuoteen 1800 asti.

Ruotsi päätti siirtyä asteittain gregoriaaniseen kalenteriin jättämällä pois kaikki juliaanisen karkauspäivät vuosina 1700–1740. Käytännössä toteutus epäonnistui: Suomessa ja Ruotsissa jätettiin pois 29. helmikuuta 1700, mutta suunnitelmaa ei jatkettu sodan ja hallinnollisten ongelmien takia. Tämän yhden muutoksen seurauksena Ruotsin kalenteri oli yhden päivän edellä juliaanista mutta yhdeksän päivää gregoriaanista jäljessä. Koska muutos jäi kesken, Ruotsi palautti lopulta yhteensopivuuden lisäämällä ylimääräisen karkauspäivän 30. helmikuuta 1712 (eli niin sanotun kaksoiskarkauspäivän) palatakseen juliaaniseen kalenteriin. Ruotsi siirtyi lopullisesti gregoriaaniseen kalenteriin vasta vuonna 1753.

Tärkeimmät tapahtumat vuonna 1700

Suuren Pohjan sodan alku: Vuonna 1700 alkoi Suuri Pohjan sota, jossa Ruotsi joutui sotaan useiden naapuriensa — muun muassa Venäjän, Tanskan ja Puolan–Liettuan liittokuntien — kanssa. Sota määrittäisi Pohjois-Euroopan voimasuhteita seuraavan vuosikymmenen ajaksi.
Narvan taistelu 30. marraskuuta: yksi vuoden merkittävimmistä sotilaallisista tapahtumista (ks. alla).
Vaikutukset Euroopassa: vuoden aikana tapahtumat Pohjois-Euroopassa alkoivat muuttaa alueen poliittista ja sotilaallista asetelmaa; erityisesti Ruotsin nuoren kuninkaan, Kaarle XII:n, maine syntyi nopeasti alkusodassa saavutettujen menestysten myötä.

Narvan taistelu

Narvan taistelu käytiin 30. marraskuuta 1700 ja se oli Suuren Pohjan sodan varhaisia ratkaisevia yhteenottoja. Taistelussa Ruotsin kuninkaan Kaarle XII johdolla oli vastassa Venäjän tsaari Pietari Suuren joukkoja. Vaikka venäläiset olivat lukumääräisesti ylivoimaisia, ruotsalaiset onnistuivat toteuttamaan nopean ja järjestäytyneen hyökkäyksen, joka johti venäläisten pakokauhuun ja suuriin tappioihin. Useita tuhansia venäläisiä vangittiin tai tapettiin, ja ruotsalaiset kärsivät suhteellisesti vähäisemmästä menetyksestä.

Narvan voitto vahvisti Kaarle XII:n mainetta sotilasjohtajana ja hidasti venäläistä etenemistä Itämerellä. Samalla se oli herättävä isku Venäjälle: Pietari Suuri ryhtyi uudistamaan ja modernisoimaan venäläistä armeijaa, mikä lopulta vaikutti sodan tuleviin käänteisiin — merkittävimpänä venäläisten nousu ja ruotsalaisten tappio Poltavan taistelussa vuonna 1709.

30. marraskuuta: Narvan taistelu.

Tapahtumat

1. tammikuuta - Venäjä alkaa käyttää kalenterissaan länsimaisia numeroita.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Minkälainen vuosi oli 1700?

V: Vuosi 1700 oli poikkeuksellinen tavallinen vuosi, joka alkoi gregoriaanisen kalenterin perjantaina, ja karkausvuosi, joka alkoi juliaanisen kalenterin maanantaina.

K: Mitkä ovat joitakin vuoden 1700 nimityksiä?

V: Joitakin 1700-luvun nimityksiä ovat muun muassa yhteisen aikakauden (CE) ja Anno Domini (AD) 1700. vuosi, 2. vuosituhannen 700. vuosi, 1700-luvun 100. ja viimeinen vuosi sekä 1700-luvun vuosikymmenen 1. vuosi.

K: Mitä eroa on juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin välillä?

V: Vuoden 1700 alusta alkaen gregoriaaninen kalenteri oli 10 päivää edellä juliaanista kalenteria. Maaliskuun 1. päivästä (19. helmikuuta) alkaen, jolloin juliaaninen kalenteri tunnusti karkauspäivän ja gregoriaaninen kalenteri ei, juliaaninen kalenteri jäi vielä yhden päivän jälkeen, jolloin ero oli 11 päivää 28. helmikuuta (17. helmikuuta) 1800 asti.

Kysymys: Milloin Ruotsin kalenteri siirtyi juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin?

V: Ruotsissa vuosi alkoi juliaanisen kalenterin mukaan ja pysyi sellaisena 28. helmikuuta asti. Sen jälkeen otettiin käyttöön ruotsalainen kalenteri, jossa karkauspäivä jätettiin väliin, jolloin 28. helmikuuta seurasi 1. maaliskuuta, jolloin koko vuosi oli maanantaina alkavan tavallisen vuoden kaltainen. Tämä kalenteri, joka on kymmenen päivää gregoriaanista jäljessä ja yhden päivän edellä juliaanista, kesti vuoteen 1712 asti.

Kysymys: Mikä on maaliskuun 1. päivän (19. helmikuuta) merkitys kalenterijärjestelmissä?

V: Maaliskuun 1. päivä (19. helmikuuta) on merkittävä kalenterijärjestelmissä, koska se oli päivä, jolloin juliaaninen kalenteri tunnusti karkauspäivän ja gregoriaaninen kalenteri ei, minkä seurauksena juliaaninen kalenteri jäi yhden päivän jälkeen gregoriaanisesta kalenterista.

Kysymys: Kuinka kauan juliaaninen kalenteri oli käytössä vielä vuoden 1700 jälkeen?

V: Juliaaninen kalenteri oli paikallisesti käytössä vuoteen 1923 asti, vaikka useimmat Euroopan maat ottivat gregoriaanisen kalenterin käyttöön 1500-luvulla.

K: Mitä eroa on ruotsalaisella kalenterilla sekä Juliaanisella ja gregoriaanisella kalenterilla?

V: Ruotsalainen kalenteri otettiin käyttöön jättämällä karkauspäivä pois vuonna 1700, jolloin 28. helmikuuta seurasi 1. maaliskuuta, jolloin koko vuosi oli samanlainen kuin maanantaina alkava tavallinen vuosi. Tämä kalenteri on kymmenen päivää gregoriaanista jäljessä ja yhden päivän edellä juliaanista, ja se oli voimassa vuoteen 1712 asti.

Tekijä

Luontipäivä: 7. joulukuuta 2021

Viimeisin päivitys: 8. joulukuuta 2025