Venäjä | maa

Koko ja resurssit

Venäjä on 17 075 400 neliökilometrin pinta-alallaan maailman suurin maa, joka kattaa yli kahdeksasosan maapallon asuttujen alueiden pinta-alasta. Venäjä on myös maailman kahdeksanneksi väkirikkain valtio 140 miljoonalla asukkaallaan vuonna 2022. Venäjä tuottaa paljon öljystä ja maakaasusta valmistettua energiaa.

Venäjä ulottuu Itä-Euroopasta koko Pohjois-Aasian halki yhdentoista aikavyöhykkeen alueelle, ja sen ympäristöt ja maanpinnanmuodot vaihtelevat suuresti. Venäjällä on maailman suurimmat mineraali- ja energiavarat, ja se on maailman suurin öljyn ja maakaasun tuottaja. Venäjällä on maailman suurimmat metsävarat, ja sen järvissä on noin neljännes maailman makeasta vedestä.

 

Perustuslaki

Venäjä on federatiivinen puolipresidentillinen tasavalta. Sillä on presidentti ja parlamentti. Venäjällä on 85 liittovaltiosubjektia (alueellista yksikköä). Kaikki federaation subjektit ovat tasa-arvoisia. Kaikkiin subjekteihin sovelletaan yhtenäistä liittovaltion lainsäädäntöä. Federaatiosubjekteilla on kaksi edustajaa parlamentissa. Venäjän federaation subjekteilla ei ole oikeutta irtautua federaatiosta. Tärkeistä asioista päättää federaation presidentti; pienemmät valtuudet annetaan jäsenenä oleville tasavalloille.

1900-luvun lopulla Venäjällä tapahtui monia poliittisia muutoksia. Jotkut taistelivat liittovaltiosta eroamisen puolesta.

Vaalit järjestetään kaikilla tasoilla. Steve Whiten mukaan nykyinen hallitus teki selväksi, ettei se aio tehdä "toista versiota" Yhdysvaltain tai Britannian poliittisesta järjestelmästä, vaan pikemminkin järjestelmän, joka on lähempänä Venäjän omia perinteitä. Richard Sakwa kirjoitti, että valtaosa Venäjän kansasta pitää Venäjän hallitusta laillisena. Se pyrkii tuottamaan tiettyjä julkishyödykkeitä yrittämättä sovittaa niitä demokratian ulkopuoliseen logiikkaan. Siitä, onko järjestelmä muuttumassa vähemmän autokraattiseksi (diktatoriseksi), voidaan kiistellä.

Politiikka

Venäjällä on neljä suurta poliittista puoluetta. Yhtenäinen Venäjä (Единая Россия) on suurin puolue.

Nimi	Ideologia	Johtaja	Kansanedustajat
Yhdistynyt Venäjä Единая Россия	Konservatismi, sentrismi	Dmitri Medvedev	324
Venäjän federaation kommunistinen puolue Коммунистическая партия Российской Федерации	Kommunismi, marxilaisuus-leninismi	Gennadi Zjuganov	57
Oikeudenmukainen Venäjä Справедливая Россия	Sosiaalidemokratia, demokraattinen sosialismi	Sergei Mironov	27
Venäjän liberaalidemokraattinen puolue Либерально-Демократическая Партия России	Nationalismi, autoritaarinen konservatismi.	Leonid Slutsky	21
Uudet ihmiset Uudet ihmiset	Liberalismi	Alexey Nechayev	13
Kansalaisfoorumi Гражданская платforma	Konservatismi, Talousliberalismi Liberaalikonservatismi	Rifat Shaykhutdinov	1
Kasvun puolue Партия kasvun	Liberaalikonservatismi	Boris Titov	1
Rodina Родина	Venäläinen nationalismi Kansallinen konservatismi	Alexey Zhuravlyov	1
Itsenäinen			5
Yhteensä			450

Hallituspuolueena on Yhtenäinen Venäjä, joka tukee hallitusta. Muut duuman (Venäjän parlamentti) puolueet eivät kritisoi hallitusta voimakkaasti, koska ne pelkäävät menettävänsä paikkansa duumassa. Monet oppositiopuolueet, kuten Kansanvapauspuolue ja Toinen Venäjä, eivät ole voineet rekisteröityä tiukkojen sääntöjen vuoksi. 2000-luvulla hallitus johti sotaa Tšetšeniassa, ja sen aikana kansalaisvapauksia ja riippumattomia tiedotusvälineitä rajoitettiin. Korruptio on laajalle levinnyttä, ja ihmisoikeuksia loukataan usein, erityisesti Pohjois-Kaukasuksella. Vuonna 2008 Putinin hallitus kävi sotaa Georgian kanssa kiistassa alueesta, jossa on paljon etnisiä venäläisiä.

 

Historia

Venäjän historian juuret alkoivat, kun itäslaavit muodostivat ryhmän Euroopassa 3.-8. vuosisatojen välillä jKr. Viikingit ja heidän jälkeläisensä perustivat ensimmäisen itäslaavilaisen valtion, Kiovan Rusin, 900-luvulla. He ottivat kristinuskon Bysantin valtakunnasta vuonna 988. Tämä kristinuskon muoto vaikutti suuresti venäläiseen kulttuuriin. Kievan Rus' hajosi lopulta, ja maat jaettiin moniin pieniin feodaalivaltioihin. Kievan Rusin voimakkain seuraajavaltio oli Moskovan suuriruhtinaskunta. Tämä alue toimi Venäjän myöhemmän yhdentymisen ja Aasiasta tulevan Kultaisen ordenin vastaisen taistelun päävoimana. Moskova sai hitaasti hallintaansa ympäröivät alueet ja otti haltuunsa Kiovan Venäjän kulttuuri- ja poliittisen elämän.

1700-luvulla kansakunta oli laajentunut valloitusten, liittämisten ja tutkimusmatkojen kautta Venäjän keisarikunnaksi, joka oli historian kolmanneksi suurin valtakunta. Se ulottui Puolan-Liettuan kansainyhteisöstä itään Tyynelle valtamerelle ja Alaskaan. Keisarikuntaa hallitsi keisari, jota kutsuttiin tsaariksi.

Pietari Suuri hallitsi Venäjää vuodesta 1689 vuoteen 1725. Pietari siirsi pääkaupungin Moskovasta uuteen Pietariksi nimettyyn kaupunkiin. Hän teki venäläisestä yhteiskunnasta monin tavoin nykyaikaisemman. Hallitus alkoi rakentaa laivoja Venäjän laivastoa varten.

Venäjän-Japanin sota alkoi vuonna 1904 ja päättyi vuonna 1905 Japanin voittaessa sodan. Venäjän tappio oli yksi syy myöhempiin vallankumouksiin.

Lokakuussa 1917 Karl Marxin ja Vladimir Leninin ajatusten vaikutuksesta bolsevikit (myöhemmin "kommunistit") ottivat maan haltuunsa ja murhasivat tsaarin ja muut heitä vastustaneet henkilöt. Valtaan päästyään bolsevikit loivat Vladimir Leninin ja Leon Trotskin johdolla ensimmäisen marxilaisen kommunistisen valtion.

1920-luvulta 1950-luvulle Josef Stalin hallitsi Neuvosto-Venäjää ehdottomana diktaattorina ja tuhosi kaiken ja jokaisen, joka oli hänen valtaansa vastaan, mukaan lukien maanviljelijöiden ja kauppiaiden omaisuuden riistäminen. Monet miljoonat ihmiset näkivät nälkää ja kuolivat nälänhädässä. Stalin myös poisti tai "puhdisti" kaikki sotilashenkilöt, jotka eivät olleet hänelle uskollisia, ja monet heistä tapettiin tai lähetettiin vankileireille eli gulageille moniksi vuosiksi. Jopa gulageissa monet vangit kuolivat.

Neuvosto-Venäjä ja natsi-Saksa sopivat vuonna 1939, etteivät hyökkää toisiaan vastaan. Kesäkuussa 1941 Saksa rikkoi sopimuksen ja hyökkäsi operaatio Barbarossassa. Hyökkäys oli osa toista maailmansotaa. Sota kesti Euroopassa toukokuuhun 1945, ja Venäjä menetti tuona aikana yli 20 miljoonaa ihmistä. Tästä suuresta tappiosta huolimatta Venäjä oli yksi sodan voittajista ja siitä tuli maailman suurvalta.

Vuosina 1922-1991 Venäjä oli Neuvostoliiton eli Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton (Neuvostoliitto) suurin osa. Ihmiset käyttivät joskus koko Neuvostoliitosta nimeä "Venäjä" tai joskus "Neuvosto-Venäjä". Venäjä oli vain yksi 15 sosialistisesta neuvostotasavallasta. Tasavallan nimi oli itse asiassa "Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta" (RSFSR).

Neuvostoliitto hajosi 1990-luvun alussa. Venäjä otti Neuvostoliiton paikan Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK).

Nykyisen Venäjän federaation historia

Boris Jeltsinistä tuli Venäjän presidentti kesäkuussa 1991 Venäjän historian ensimmäisissä suorissa presidentinvaaleissa. Sen jälkeen toteutettiin laajoja uudistuksia, kuten yksityistäminen ja vapaakauppalaki. Yhdysvallat ja Kansainvälinen valuuttarahasto suosittelivat radikaaleja muutoksia (shokkihoitoa). Sen jälkeen seurasi suuri talouskriisi. BKT ja teollisuustuotanto laskivat 50 prosenttia vuosina 1990-1995.

Yksityistäminen siirsi suurelta osin yritysten hallintaa valtion virastoilta henkilöille, joilla oli sisäisiä yhteyksiä hallitusjärjestelmään. Monet uusrikkaat liikemiehet veivät miljardeja käteistä ja omaisuutta maan ulkopuolelle. Valtion ja talouden lama johti sosiaalipalvelujen romahtamiseen. Miljoonat ihmiset ajautuivat köyhyyteen: Neuvostoliiton lopun 1,5 prosentin köyhyysasteesta 39-49 prosenttiin vuoden 1993 puoliväliin mennessä. 1990-luvulla vallitsi äärimmäinen korruptio ja laittomuus, rikollisjengien ja väkivaltarikollisuuden nousu.

Pohjois-Kaukasiassa oli 1990-luvulla useita aseellisia konflikteja. Oli sekä paikallisia etnisiä taisteluita että separatisti-islamistien kapinoita. Tšetšenian separatistien julistettua itsenäisyytensä 1990-luvun alussa käytiin Tšetšenian sotaa kapinallisryhmien ja Venäjän armeijan välillä. Siviileihin kohdistuneet terrori-iskut aiheuttivat satoja kuolonuhreja. Merkittävimmät niistä olivat Moskovan teatterin panttivankikriisi ja Beslanin koulun piiritys.

Venäjä otti vastuun Neuvostoliiton ulkoisten velkojen maksamisesta, vaikka sen väestö oli vain puolet Neuvostoliiton väestöstä sen hajotessa. Suuret budjettialijäämät aiheuttivat Venäjän rahoituskriisin vuonna 1998 ja johtivat BKT:n laskuun edelleen.

Presidentti Jeltsin erosi 31. joulukuuta 1999 eli lopetti presidentin tehtävät. Presidentin tehtävä annettiin äskettäin nimitetylle pääministerille Vladimir Putinille. Putin voitti sitten vuoden 2000 presidentinvaalit. Putin lopetti Tšetšenian kapinan nopeasti, mutta Pohjois-Kaukasuksella esiintyy edelleen ajoittain väkivaltaa.

Korkeat öljyn hinnat ja aluksi heikko valuutta, jota seurasi kotimaisen kysynnän, kulutuksen ja investointien kasvu, ovat auttaneet taloutta kasvamaan yhdeksän vuotta peräkkäin. Tämä on parantanut elintasoa ja lisännyt Venäjän vaikutusvaltaa maailmalla. Vaikka länsimaat ovat kritisoineet monia Putinin presidenttikaudella tehtyjä uudistuksia epädemokraattisiksi, Putinin johtaminen johti vakauteen ja edistykseen. Tämä sai hänelle laajaa suosiota Venäjällä.

Dmitri Medvedev valittiin Venäjän presidentiksi 2. maaliskuuta 2008, ja Putinista tuli pääministeri. Putin palasi presidentiksi vuoden 2012 presidentinvaalien jälkeen, ja Medvedev nimitettiin pääministeriksi.

Venäjän federaatio aloitti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaan, mikä aloitti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022.

 
Pietari Suuri julisti Venäjän keisarikunnan vuonna 1721.  


Moskovan kansainvälinen liikekeskus rakenteilla  

Maantiede

Venäjän läntisin kohta on Kaliningradin, entisen Königsbergin, lähellä. Venäjän itäisin piste on Diomidin saari, 35 kilometrin päässä Tšukotkasta (Venäjä) ja 35 kilometrin päässä Alaskasta (Yhdysvallat). Eteläisin piste on Kaukasuksella, Azerbaidžanin rajalla. Pohjoisin piste on Franz Josef Landin saaristossa Jäämerellä, 900 kilometrin päässä pohjoisnavalta.

Kaupungit ja taajamat

Venäjän pääkaupunki ja suurin kaupunki on Moskova. Toiseksi suurin kaupunki on Pietari, joka oli Venäjän pääkaupunki 1700- ja 1800-luvuilla.

 
Venäjän federaation alueet  

Demografiset tiedot

Venäjällä on 142 miljoonaa asukasta. Suurin osa ihmisistä (73,7 %) asuu kaupungeissa. Väestö väheni 5 miljoonalla ihmisellä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Nykyinen väestönkasvu on lähellä nollaa, ja vuonna 2008 väkiluku väheni 0,085 prosenttia.

Venäjän pinta-ala on noin 17 miljoonaa neliökilometriä. Se on maailman suurin maa. Sen väestötiheys on noin 8,3 ihmistä neliökilometriä kohti. Tämä on yksi maailman alhaisimmista maan asukastiheyksistä. Väestö on tiheimmillään maan eurooppalaisessa osassa, joka keskittyy Moskovan ja Pietarin ympärille. Siperiassa asukastiheys on hyvin alhainen.

Uskonto

Venäjän pääuskonto on Venäjän ortodoksinen kirkko. Se kuuluu itäisiin ortodoksisiin kirkkoihin.

 
Neuvostoliiton aikana purettu Kristus Vapahtajan katedraali rakennettiin uudelleen vuosina 1990-2000.  


Väestö (miljoonina) 1950-tammikuu 2009.  

Kulttuuri

Musiikki ja baletti

1900-luvun maailmankuuluja säveltäjiä olivat muun muassa Aleksandr Skrjabin, Igor Stravinski, Sergei Rahmaninov, Sergei Prokofjev ja Dmitri Šostakovitš. Venäjä on tuottanut joitakin suurimpia pianisteja: Anton Rubinstein, Vladimir Horowitz ja Vladimir Ashkenazy ovat kaikkien aikojen suurimpia.

Venäläinen säveltäjä Tšaikovski loi kuuluisia baletteja, kuten Pähkinänsärkijän. Imitaattori Sergei Diagilev oli vastuussa baletin kehityksestä 1900-luvun alussa Ballets Russesin kanssa. Mariinski-teatterin ja Bolšoi-baletin tanssiryhmät tuottivat monia kuuluisia tanssijoita.

Kirjallisuus

Venäläiset ovat tuottaneet monia kuuluisia kirjallisuuden teoksia. Aleksandr Puškinia pidetään modernin venäläisen kirjallisuuden perustajana. Hän oli 1800-luvun runoilija.

Muita kuuluisia 1800-luvun runoilijoita ja kirjailijoita olivat Anton Tšehov, Mihail Lermontov, Leo Tolstoi, Nikolai Gogol (hän syntyi nykyisessä Ukrainassa, mutta hänen elinaikanaan Ukraina oli osa Venäjää), Ivan Turgenev ja Fjodor Dostojevski. Tolstoi ja Dostojevski ovat monien mielestä kaksi kaikkien aikojen suurinta romaanikirjailijaa. Kolme venäläistä sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1900-luvulla: Boris Pasternak (1958), Mihail Sholohov (1965) ja Aleksandr Solženitsyn (1980). Myös Mihail Bulgakovin Mestari ja Margarita oli huippuluokan romaani.

Urheilu

Jalkapallo, jääkiekko ja koripallo ovat suosituimpia urheilulajeja. Nyrkkeily, voimistelu, painonnosto ja tennis ovat myös suosittuja urheilulajeja. Yleisurheilupuvut ovat suosittuja vaatekappaleita monilla venäläisillä. Maailmankuuluja urheilijoita on muun muassa entinen tenniksen maailmanlistan ykkönen Maria Sharapova, joka on voittanut kolme Grand Slam -titteliä ja oli maailman parhaiten palkattu naisurheilija vuonna 2008.

Vuoden 1952 olympialaisista lähtien neuvostoliittolaiset ja myöhemmin venäläiset urheilijat ovat olleet kesäolympialaisissa kerättyjen kultamitalien kolmessa kärjessä. Vuoden 1980 kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa ja vuoden 2014 talviolympialaiset Sotshissa.

Etelä-Korean Pyeongchangissa pidetyissä vuoden 2018 talviolympialaisissa monet urheilijat eivät voineet kilpailla, koska Kansainvälinen olympiakomitea sai selville, että he olivat käyttäneet dopingia. Ne, jotka eivät jääneet kiinni dopingista, pystyivät osallistumaan vuoden 2018 olympialaisiin nimellä "Venäjän olympiaurheilijat", ja he veivät kotiin kaksi kultamitalia, joista yhden jääkiekossa.

Shakki

Shakki on Venäjän tärkein älyllinen urheilulaji. 1900-luvulla Venäjällä oli yhdeksän shakin maailmanmestaria, enemmän kuin kaikilla muilla mailla yhteensä.

 
Leo Tolstoi kirjoitti Sota ja rauha.  


Pjotr Iljitš Tšaikovski (1840-1893), säveltäjä.  

Aiheeseen liittyvät sivut

• Rikollisuus Venäjällä
• Luettelo Venäjän joista
• Venäjä olympialaisissa
• Venäjän jalkapallomaajoukkue
• Neuvostoliitto