Venäjä (venäjäksi Россия), viralliselta nimeltään Venäjän federaatio (venäjäksi Российская Федерация) on maa Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa, joka ulottuu Itämereltä Beringinsalmelle. Se on maailman suurin maa pinta-alaltaan, noin 17,1 miljoonaa neliökilometriä, ja siinä asuu noin 146,7 miljoonaa ihmistä. Se on Euroopan väkirikkain maa, ja sen pääkaupunki Moskova on myös Euroopan suurimpia kaupunkeja. Venäjän virallinen kieli on venäjä, joka on Euroopassa laajimmin puhuttu slaavilainen kieli. Pinta-alaltaan Venäjän jälkeen tulevat suurimmat maat ovat Kanada, Yhdysvallat ja Kiina.

Maantiede ja ilmasto

Venäjä ulottuu neljään maanosaan historia- ja kulttuuriperusteisesti, mutta maantieteellisesti se kattaa suuren osan Pohjois-Aasiaa ja osan Itä-Eurooppaa. Maa ulottuu lännessä Itämereltä idässä Beringinsalmelle ja etelässä se rajautuu useisiin valtioihin. Venäjän alueella on laajoja tundra-alueita, taigaa, aroja ja vuoristoja. Ilmasto vaihtelee arktisesta pohjoisessa mannerilmastoon ja lauhkeaan ilmastoon lännessä ja etelässä.

Rajanaapurit ja merialueet

Venäjällä on pitkiä maarajoja ja se rajoittuu suoraan useisiin valtioihin. Maarajoja on 14: Norja, Suomi, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea, sekä Baltian ja Keski-Euroopan rajat (Viro, Latvia, Liettua ja Puola). Lisäksi Venäjällä on laajat rannikkoviivat ja yhteydet useisiin merialueisiin ja valtameriin.

Väestö ja kielet

Venäjän väestö on etnisesti ja kielellisesti monimuotoinen. Suurin väestöryhmä on venäläiset, mutta maassa asuu satoja vähemmistöryhmiä, kuten tataareja, ukrainalaisia, baškirja, tšetšeenejä ja monia muita. Suurin osa väestöstä asuu läntisissä osissa maata, erityisesti Moskova–Pietari -akselin läheisyydessä.

Venäjän kieli on valtakunnallinen virallinen kieli. Monet alueet ja tasavallat käytävät myös omia alueellisia kieliä, ja niillä voi olla virallinen asema kyseisellä alueella.

Uskonto

Itäinen ortodoksinen kirkko on suurin uskonnollinen yhteisö Venäjällä. Lisäksi merkittäviä uskonnollisia ryhmiä ovat islam, buddhalaisuus ja juutalaisuus, ja maassa on myös uskonnollisesti sitoutumattomia ihmisiä.

Historia lyhyesti

Venäjän historia kattaa tsaarikunnan ajan, bolševikkien vallankumouksen ja Neuvostoliiton ajanjakson. Vuodesta 1922 vuoteen 1991 osa nykyisestä Venäjästä oli Neuvostoliiton keskeisin neuvosto. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjä muodostui itsenäiseksi valtioksi ja on kehittynyt omaksi kansallisvaltiokseen nykyaikana.

Politiikka ja hallinto

Venäjä on muodollisesti federatiivinen ja puolipresidentillinen tasavalta. Valtiomuotoon kuuluu presidentin asema, joka on merkittävä toimeenpaneva valta, sekä kaksikamarinen parlamentti (liittovaltion neuvosto ja duuma). Maassa on muodollisia demokratian rakenteita, kuten vaalit ja edustuksellinen järjestelmä, mutta poliittinen toiminta ja media eivät aina toimi samalla tavalla kuin monissa länsimaissa.

Presidentti valitaan suorilla vaaleilla, ja nykyinen presidentti on Vladimir Putin. Kansainväliset ja kotimaiset tarkkailijat ovat useasti arvioineet, että vaaliympäristöä rajoittavat monet tekijät: oppositio- ja kriittisten ehdokkaiden asema voi olla heikko, riippumattoman median toiminta voi olla rajoitettua ja kansalaisyhteiskunta kohtaa haasteita. Samalla valtiolla on vahva keskusjohto ja presidentin toimivaltuuksia pidetään laajoina.

Hallinnollinen jako

Venäjä koostuu lukuisista liittovaltion subjektista (alueista), kuten tasavalloista, oblastista, krajeista, autonomisista piireistä ja liittokaupungeista (esim. Moskova ja Pietari). Subjektien tarkka määrä ja nimitykset voivat muuttua poliittisten päätösten myötä.

Talous ja luonnonvarat

Venäjä on rikas luonnonvaroissa: maa on yksi suurimmista öljyn, maakaasun, mineraalien ja puuraaka-aineiden tuottajista maailmassa. Energian ja raaka-aineiden vienti on merkittävä osa taloutta. Samalla talous on kokenut vaihtelua riippuen raaka‑aineiden hinnoista, pakotteista ja kotimaisesta politiikasta. Suurimmat kaupungit, teollisuuskeskukset ja satamakaupungit sijoittuvat pääosin länteen ja etelään.

Kulttuuri ja koulutus

Venäjän kulttuuri on tunnettu kirjallisuudesta, klassisesta musiikista, baletista, kuvataiteesta ja tieteestä. Koulutusjärjestelmä kattaa laajan perus- ja toisen asteen opetuksen sekä korkeakoulut. Venäjällä on useita kansainvälisesti tunnettuja yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

Venäjä on laaja ja monimuotoinen maa, jonka merkitys globaaleissa asioissa, energiataloudessa ja kulttuurissa on suuri. Samalla sen poliittinen järjestelmä, ihmisoikeustilanne ja kansainväliset suhteet herättävät paljon keskustelua ja vaihtelevia arvioita.