Tyynenmeren hirmumyrskykaudella 1979 ei ole virallisia kalenteripohjaisia rajoja; tuolloin aktiivisuutta esiintyi ympäri vuoden, vaikka suurin osa trooppisista sykloneista muodostuu Läntisen Tyynenmeren luoteisosassa tyypillisesti kesä–joulukuun välisenä aikana. Vuosi 1979 erottui mm. erittäin voimakkaiden ja suurten myrskyjen esiintymisellä.

Läntisellä Tyynellämerellä muodostui vuonna 1979 yhteensä 28 trooppista painannetta, joista 23 kehittyi trooppisiksi myrskyiksi. Näistä myrskyistä 14 ylitti taifuunin voimakkuuden ja 4 saavutti niin sanotun supertaifuunin tason.

Mitä termit tarkoittavat?

Selkeyden vuoksi tässä yleiskatsaus yleisesti käytettyihin luokkiin (arvot ovat lähestyttäviä, sillä eri viranomaiset käyttävät hieman eri kriteerejä):

  • Trooppinen painanne (depressio): heikoin muoto, tuulen nopeus alle noin 34 solmua (≈63 km/h).
  • Trooppinen myrsky: tuulen nopeus noin 34–63 solmua (≈63–117 km/h); myrsky saa yleensä nimen.
  • Taifuuni: voimakkaampi sykloni, jossa tuulet ylittävät noin 64 solmua (≈118 km/h).
  • Supertaifuuni: erittäin voimakas taifuuni; esimerkiksi joissain tilastoissa rajana käytetään noin 130 solmua (≈241 km/h) tai vastaavaa huippu-tuulen vauhtia riippuen mittausmetodista.

Seuranta ja tilastointi

Alueen sykloneita seuraavat eri viranomaiset, kuten Japanin meteorologinen laitos (JMA) ja Yhdysvaltain sotilastahot (esim. JTWC). Näiden toimijoiden käyttämät kriteerit (esim. tuulen mittausjakso, 1 minuutin tai 10 minuutin keskiarvot) vaikuttavat luokitteluun ja tilastolukuihin, joten luvuissa voi esiintyä pieniä eroavaisuuksia riippuen lähteestä.

Merkittäviä myrskyjä vuonna 1979

Vuoden 1979 kaudella esiintyi useita voimakkaita järjestelmiä. Yksi tunnetuimmista oli Taifuuni Tip, joka kuuluu tilastoihin yhtenä mitattujen taifuuni-instanssien voimakkaimmista ja suurimmista. Tipin keskeiset piirteet kirjautuivat mittaushistoriaan (erityisesti hyvin matala keskuspainetaso), minkä vuoksi se on usein mainittu myrskyjen ennätyksiä käsittelevissä yhteenvetoissa.

Vaikutukset ja yhteenveto

Vaikka tilastot kuvaavat aktiivisuutta lukumäärinä ja voimakkuuksina, yksittäisten myrskyjen vaikutukset riippuvat niiden reitistä, koosta ja maihin osumisesta. Vuoden 1979 kausi oli tilastollisesti aktiivinen: suuri määrä trooppisia järjestelmiä ja useita erittäin voimakkaita taifuuneja tekivät siitä merkittävän vuoden Tyynenmeren taifuunihistoriassa.