Ensimmäinen vuosisata eaa. (100–1 eaa.) — aikajana ja merkinnät

Ensimmäinen vuosisata eaa. (100–1 eaa.) — selkeä aikajana ja selitykset AD/BC- ja tieteellisistä merkinnöistä. Ymmärrä vuoden nolla, miinusmerkintä ja historialliset vuosiluvut.

Ensimmäinen vuosisata eaa. alkoi 1. tammikuuta 100 eaa. ja päättyi 31. joulukuuta 1 eaa. Vaihtoehtoinen nimi tälle vuosisadalle on viimeinen vuosisata eaa. AD/BC-merkinnässä ei käytetä vuosinollaa. Tieteellisessä merkintätavassa käytetään kuitenkin miinusmerkkiä, joten "2 eaa." on yhtä kuin "vuosi -1".

Merkinnät ja vuosiluvun muuntaminen

Lyhenne eaa. tarkoittaa suomeksi "ennen ajanlaskun alkua" (engl. BC). Tavallisessa gregoriaanisen/juulilaisen ajanlaskun käytössä ei ole vuotta nolla: vuodet etenevät ... 3 eaa., 2 eaa., 1 eaa., 1 jaon ajanlaskun jälkeen (1 jaa./AD 1). Tieteellisessä ja astronomisessa vuosilaskennassa sen sijaan otetaan käyttöön vuosinolla, minkä vuoksi negatiiviset luvut edustavat vuotta ennen vuotta 1 eaa./jaa.

• Yleinen muunnossääntö (BC → astronominen): astronominen vuosi = 1 − (BC-vuosi).
• Esimerkkejä:
  • 1 eaa. = astronominen vuosi 0
  • 2 eaa. = astronominen vuosi −1
  • 100 eaa. = astronominen vuosi −99

Ensimmäisen vuosisadan aikaväli astronomisessa numeroinnissa

Ensimmäinen vuosisata eaa. (100–1 eaa.) vastaa astronomisessa vuosilaskennassa vuosia −99 … 0. Tämä seuraa edellä mainitusta muunnossäännöstä: 100 eaa. → −99 ja 1 eaa. → 0.

Kalenterien ja päivämäärien varaus

Kun mainitaan tarkat päivämäärät, kuten 1. tammikuuta 100 eaa., on syytä muistaa, että käytetty kalenteri on proleptinen eli taaksepäin ulotettu versio nykyisistä kalentereista (yleensä juulilainen tai gregoriaaninen). Antiikin ajan todelliset kalenterit (esimerkiksi roomalainen republikaaninen kalenteri) erosivat paikallisesti ja muuttivat ajoituksia, joten päiväyksiä ennen kalenteriuudistuksia tulkitaan usein tutkijoiden määrittelemän proleptisen järjestelmän kautta.

Käytännön vaikutukset ja varoitus

Laskeminen aikaväleille, ajoitusten vertaaminen tai tilastollinen analyysi, joka ulottuu yli ajanlaskun vaiheen (1 eaa. → 1 jaa.), vaatii huomioimaan, ettei AD/BC-merkinnässä ole vuotta nolla. Tieteellisessä kirjoituksessa ja astro‑/historiallisissa laskelmissa usein käytetään astronomista numerointia juuri tämän yhdenmukaisuuden vuoksi.

Yhteenvetona: ensimmäinen vuosisata eaa. kattaa perinteisesti vuodet 100–1 eaa.; astronomisessa numeroinnissa vastaavat vuodet ovat −99 … 0, ja muunnokseen sovelletaan kaavaa astronominen = 1 − BC. Kalenteripäivien tarkka sijoittuminen saattaa vaihdella riippuen siitä, käytetäänkö proleptistä kalenteria vai alkuperäisiä antiikin lähteitä.

Hae kirjaimella