Katalonian kansanäänestys 2017: itsenäisyyskriisi, tausta ja seuraukset

Katalonian kansanäänestys 2017: analyysi itsenäisyyskriisistä, taustasta ja seurauksista — mitä tapahtui, miksi ja miten se muutti Espanjan politiikkaa.

Katalonian itsenäisyyskansanäänestys 2017 on Kataloniassa 1. lokakuuta 2017 järjestetty itsenäisyyskansanäänestys. Poliittiset puolueet, jotka eivät halua itsenäisyyttä, boikotoivat kansanäänestystä.

Espanjan perustuslain mukaan kansanäänestys on laiton. Espanjan perustuslakituomioistuin keskeytti kansanäänestyksen 7. syyskuuta 2017. Katalonian hallitus sanoi, että tuomioistuimen määräys ei ollut pätevä, ja sai tukea 750 kunnalta 948 kunnasta. Tämä johti vuoden 2017 Espanjan perustuslailliseen kriisiin.

Espanjan hallitus vastustaa Katalonian itsenäisyyttä. Katalonian hallitus sanoo kuitenkin, että sillä on oikeus itsenäisyyteen. Katalonia ei ole saanut kansainvälistä tukea.

Tausta

Katalonian itsenäisyysliike pohjautuu pitkään historiaan, kieleen ja alueelliseen identiteettiin sekä taloudellisiin ja poliittisiin kiistoihin Madridin ja Barcelonan välillä. Katalonian itsehallinnon laajuudesta ja verotuksesta on kiistelty vuosikymmeniä. Merkittävä käänne oli vuoden 2006 itsehallintolaki (Estatut), jonka osaansa muutettu versio kumottiin osin Espanjan perustuslakituomioistuimen vuonna 2010 tekemällä ratkaisulla. Tämä herätti laajaa tyytymättömyyttä ja lisäsi itsenäisyysvaatimuksia.

Kansanäänestyspäivä ja tapahtumat

Kansanäänestys järjestettiin 1. lokakuuta 2017 vastoin perustuslakituomioistuimen kieltoa. Äänestyksen järjestelyt olivat chaotiset: osa äänestyspaikoista saatiin auki ja äänestys suoritettiin osin improvisoiduilla menetelmillä, koska Espanjan viranomaiset pyrkivät estämään äänestyksen. Katalonialaiset terveysviranomaiset raportoivat satoja loukkaantuneita poliisin ja mielenosoittajien yhteenotoissa, kun poliisi pyrki sulkemaan äänestyspaikkoja. Katalonian virallinen tulosraportti kertoi noin 2,286,217 äänestäjästä (noin 43 % äänioikeutetuista), joista reilut 90 % äänesti itsenäisyyden puolesta. Unionistiset äänestäjät ja monet julkisen hallinnon toimijat boikotoivat äänestystä, joten tulosten edustavuudesta kiisteltiin.

Seuraukset ja oikeudelliset toimet

• 27. lokakuuta 2017 Katalonian parlamentti hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Päivää seuraavana päivänä Espanjan hallitus aktivoi perustuslain 155. artiklan, joka oikeutti Madridin asettamaan suoran hallinnon Kataloniaan ja erottamaan aluehallituksen. Katalonian johtajat irtisanottiin ja alueelle nimitettiin väliaikainen hallinto.
• Osa katalonialaisista johtajista pakeni ulkomaille (esim. Belgiaan), osa pidätettiin ja myöhemmin nostettiin syytteitä. Vuonna 2019 Espanjan korkein oikeus tuomitsi useita johtajia muun muassa kapinasta ja julkisten varojen väärinkäytöstä useiksi vuosiksi vankeuteen. Näiden tuomioiden seuraukset lisäsivät poliittista polarisaatiota.
• Kesäkuussa 2021 Espanjan hallitus myönsi armahduksia useille tuomituille itsenäisyyden kannattajille, mikä oli osa pyrkimyksiä aloittaa poliittinen vuoropuhelu. Armahdusratkaisu herätti laajaa keskustelua ja jakoi mielipiteitä niin Espanjassa kuin Kataloniassa.

Kansainvälinen reaktio

Useimmat EU-maat ja kansainväliset toimijat pitivät tilannetta Espanjan sisäisenä kysymyksenä ja korostivat Espanjan perustuslain kunnioittamista. Euroopan komissio ilmoitti, ettei se voi ottaa kantaa Katalonian itsenäisyyteen, mutta kehotti kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatteita ja rauhanomaista vuoropuhelua. Samalla kansainvälinen kritiikki kohdistui Espanjan poliisin voimankäyttöön 1. lokakuuta, mikä lisäsi paineita ratkaisun hakemiseksi demokraattisin keinoin.

Vaikutukset ja jälkiseuraukset

Katalonian kriisi on jättänyt pitkäkestoisia vaikutuksia Espanjan politiikkaan: se on lisännyt alueellista polarisaatiota, vaikuttanut hallituskoalitioihin ja nostanut esiin kysymyksen itsehallinnon ja perustuslain suhteesta. Kataloniassa järjestettiin alueellisia vaaleja joulukuussa 2017, joissa itsenäisyyttä kannattavat puolueet säilyttivät enemmistön parlamentissa, mikä osoitti liikkeen laajan kannatuksen osassa väestöä. Samalla konflikti on johtanut lukuisiin oikeudellisiin prosesseihin, poliittiseen liikkeeseen ja jatkuviin neuvotteluyrityksiin Madridin ja Barcelonan välillä. Tilanne säilyy poliittisesti herkänä; keskustelu itsenäisyydestä, itsehallinnosta ja laeista jatkuu sekä Kataloniassa että Espanjan kansallisesti.

Yhteenveto

Katalonian kansanäänestys 2017 oli merkittävä ja kiistanalainen tapahtuma, joka laukaisi perustuslaillisen kriisin Espanjassa. Äänestys itsessään, poliisin toiminta, myöhemmät tuomiot ja armahdukset sekä kansainvälinen reaktio muovasivat pitkään käytävää keskustelua siitä, miten alueelliset itsemääräämisoikeusvaatimukset ja valtioiden yhtenäisyys voidaan sovittaa demokraattiseen ja oikeudelliseen kehykseen.

Hae kirjaimella