Brasiliassa järjestettiin 7. lokakuuta 2018 yleisvaalit, joissa valittiin samalla sekä kansalliset lainsäädäntöelimen edustajat että presidentti ja varapresidentti. Vaaleihin liittyi voimakasta polarisaatiota, laaja julkinen keskustelu turvallisuudesta, talouspolitiikasta ja ympäristökysymyksistä sekä paljon median ja sosiaalisen median kautta leviävää disinformaatiota.

Kampanja ja tausta

Kaksi merkittävintä ehdokasta vaalissa olivat oikeistolainen eks-sotilas ja kansanedustaja Jair Bolsonaro sekä vasemmistolainen professori ja entinen São Paulon pormestari Fernando Haddad. Haddad valittiin ehdokkaaksi pitkälti sen jälkeen, kun entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva suljettiin pois ehdokkuudesta rikos-tuomion vuoksi; Haddad edusti Partido dos Trabalhadores -puoluetta (PT) ja perusti kampanjansa muun muassa sosiaaliohjelmien puolustukselle.

Bolsonaro edusti vaaleissa oikeistolaisempaa linjaa, korostaen kovempaa kuria rikollisuutta vastaan, yksityistämisiä ja markkinamyönteisempää talouspolitiikkaa. Kampanjaa varjostivat myös väkivalta ja uhkaukset: Bolsonaro joutui 6. syyskuuta 2018 käynnissä olleen kiertueen aikana puukotuksen uhriksi, mikä vei hänet sairaalaan ja vaikutti kampanjan dynamiikkaan.

Äänestystulos

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidettiin 7. lokakuuta 2018. Jair Bolsonaro sai ensimmäisellä kierroksella noin 46 prosenttia äänistä ja Fernando Haddad noin 29 prosenttia. Koska yksikään ehdokas ei saavuttanut yli 50 prosentin kannatusta, vaalit etenivät toiseen kierrokseen, joka pidettiin 28. lokakuuta 2018.

Toisella kierroksella Bolsonaro voitti valtaosan äänistä ja valittiin Brasilian presidentiksi. Lopullisissa tuloksissa Bolsonaro sai noin 55 prosenttia ja Haddad noin 45 prosenttia äänistä (voimassa olevien äänien jakauma). Äänestysaktiivisuus oli molemmilla kierroksilla huomattava, mikä heijasti vaalien merkitystä kotimaiselle poliittiselle asetelmalle.

Seuraukset ja vaikutukset

Bolsonaron valinnalla oli useita välittömiä ja pidemmän aikavälin vaikutuksia Brasilian politiikkaan ja kansainväliseen maineeseen:

  • Poliittinen linja: Bolsonaron hallitus aloitti markkinaystävällisiä uudistuksia, kuten työ- ja eläkeuudistusten valmistelua sekä yksityistämisohjelmien edistämistä. Hän nimesi myös ministereiksi useita konservatiivisia ja talousliberaaleja ehdokkaita.
  • Sisäinen polarisaatio: Vaalit syvensivät poliittista jakautumista Brasiliassa ja lisäsivät keskustelua oikeusvaltiosta, median roolista ja vaalien jälkeisestä legitimiteetistä.
  • Ympäristö ja alkuperäiskansat: Hallituksen politiikkaa kohtaan esitettiin huolta erityisesti Amazonin suojelun, ilmastonmuutoksen hillinnän ja alkuperäiskansojen oikeuksien heikentämisen suhteen. Kansainvälinen kritiikki kasvoi, kun metsätuhot ja palot Amazonilla lisääntyivät seuraavien vuosien aikana.
  • Oikeus- ja turvallisuuspolitiikka: Kovempaa linjaa rikollisuutta vastaan kannatettiin laajasti, mutta toisaalta ihmisoikeusjärjestöt varoittivat voimankäytön ja oikeusturvan heikentymisen riskeistä.
  • Ulko- ja talouspolitiikka: Monet kansainväliset markkinat tervehtivät oikeistolaisen hallinnon lupausta talousuudistuksista, mutta samalla Brasiliasta tuli kiinnitetympi keskustelujen kohde liittyen ympäristövastuuseen ja kauppapolitiikkaan.
  • Vaikuttaminen ja disinformaatio: Vaalien jälkeen kiinnitettiin lisää huomiota siihen, miten sosiaalisen median kanavia ja viestiryhmiä käytettiin kampanjaviestintään ja disinformaation levittämiseen. Tämä herätti keskustelua vaalivalvonnasta ja sääntelystä.

Bolsonaro astui virkaan 1. tammikuuta 2019, ja hänen presidenttikautensa alku määritti pitkälti Brasilian politiikan suuntaa seuraaviksi vuosiksi. Kansainväliset ja kotimaiset arvioinnit hänen hallinnostaan ovat olleet jakautuneita: kannattajat korostivat talousuudistusten ja turvallisuuden etuja, kriitikot nostivat esiin ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja moniarvoisuuteen liittyvät huolen aiheet.