Brasilian presidentinvaalit 2018: Bolsonaro vs Haddad — tulos ja seuraukset

Katso analyysi Brasilian 2018 presidentinvaaleista: Bolsonaro vs Haddad, toisen kierroksen tulos, äänijakauma ja vaikutukset politiikkaan sekä kansainvälisiin suhteisiin.

Tekijä: Leandro Alegsa

Brasiliassa järjestettiin 7. lokakuuta 2018 yleisvaalit, joissa valittiin samalla sekä kansalliset lainsäädäntöelimen edustajat että presidentti ja varapresidentti. Vaaleihin liittyi voimakasta polarisaatiota, laaja julkinen keskustelu turvallisuudesta, talouspolitiikasta ja ympäristökysymyksistä sekä paljon median ja sosiaalisen median kautta leviävää disinformaatiota.

Kampanja ja tausta

Kaksi merkittävintä ehdokasta vaalissa olivat oikeistolainen eks-sotilas ja kansanedustaja Jair Bolsonaro sekä vasemmistolainen professori ja entinen São Paulon pormestari Fernando Haddad. Haddad valittiin ehdokkaaksi pitkälti sen jälkeen, kun entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva suljettiin pois ehdokkuudesta rikos-tuomion vuoksi; Haddad edusti Partido dos Trabalhadores -puoluetta (PT) ja perusti kampanjansa muun muassa sosiaaliohjelmien puolustukselle.

Bolsonaro edusti vaaleissa oikeistolaisempaa linjaa, korostaen kovempaa kuria rikollisuutta vastaan, yksityistämisiä ja markkinamyönteisempää talouspolitiikkaa. Kampanjaa varjostivat myös väkivalta ja uhkaukset: Bolsonaro joutui 6. syyskuuta 2018 käynnissä olleen kiertueen aikana puukotuksen uhriksi, mikä vei hänet sairaalaan ja vaikutti kampanjan dynamiikkaan.

Äänestystulos

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidettiin 7. lokakuuta 2018. Jair Bolsonaro sai ensimmäisellä kierroksella noin 46 prosenttia äänistä ja Fernando Haddad noin 29 prosenttia. Koska yksikään ehdokas ei saavuttanut yli 50 prosentin kannatusta, vaalit etenivät toiseen kierrokseen, joka pidettiin 28. lokakuuta 2018.

Toisella kierroksella Bolsonaro voitti valtaosan äänistä ja valittiin Brasilian presidentiksi. Lopullisissa tuloksissa Bolsonaro sai noin 55 prosenttia ja Haddad noin 45 prosenttia äänistä (voimassa olevien äänien jakauma). Äänestysaktiivisuus oli molemmilla kierroksilla huomattava, mikä heijasti vaalien merkitystä kotimaiselle poliittiselle asetelmalle.

Seuraukset ja vaikutukset

Bolsonaron valinnalla oli useita välittömiä ja pidemmän aikavälin vaikutuksia Brasilian politiikkaan ja kansainväliseen maineeseen:

  • Poliittinen linja: Bolsonaron hallitus aloitti markkinaystävällisiä uudistuksia, kuten työ- ja eläkeuudistusten valmistelua sekä yksityistämisohjelmien edistämistä. Hän nimesi myös ministereiksi useita konservatiivisia ja talousliberaaleja ehdokkaita.
  • Sisäinen polarisaatio: Vaalit syvensivät poliittista jakautumista Brasiliassa ja lisäsivät keskustelua oikeusvaltiosta, median roolista ja vaalien jälkeisestä legitimiteetistä.
  • Ympäristö ja alkuperäiskansat: Hallituksen politiikkaa kohtaan esitettiin huolta erityisesti Amazonin suojelun, ilmastonmuutoksen hillinnän ja alkuperäiskansojen oikeuksien heikentämisen suhteen. Kansainvälinen kritiikki kasvoi, kun metsätuhot ja palot Amazonilla lisääntyivät seuraavien vuosien aikana.
  • Oikeus- ja turvallisuuspolitiikka: Kovempaa linjaa rikollisuutta vastaan kannatettiin laajasti, mutta toisaalta ihmisoikeusjärjestöt varoittivat voimankäytön ja oikeusturvan heikentymisen riskeistä.
  • Ulko- ja talouspolitiikka: Monet kansainväliset markkinat tervehtivät oikeistolaisen hallinnon lupausta talousuudistuksista, mutta samalla Brasiliasta tuli kiinnitetympi keskustelujen kohde liittyen ympäristövastuuseen ja kauppapolitiikkaan.
  • Vaikuttaminen ja disinformaatio: Vaalien jälkeen kiinnitettiin lisää huomiota siihen, miten sosiaalisen median kanavia ja viestiryhmiä käytettiin kampanjaviestintään ja disinformaation levittämiseen. Tämä herätti keskustelua vaalivalvonnasta ja sääntelystä.

Bolsonaro astui virkaan 1. tammikuuta 2019, ja hänen presidenttikautensa alku määritti pitkälti Brasilian politiikan suuntaa seuraaviksi vuosiksi. Kansainväliset ja kotimaiset arvioinnit hänen hallinnostaan ovat olleet jakautuneita: kannattajat korostivat talousuudistusten ja turvallisuuden etuja, kriitikot nostivat esiin ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja moniarvoisuuteen liittyvät huolen aiheet. 

Toisen kierroksen tulokset  Zoom
Toisen kierroksen tulokset  

Ensimmäisen kierroksen tulokset  Zoom
Ensimmäisen kierroksen tulokset  

Tausta

Vuoden 2014 vaaleissa Dilma Rousseff valittiin uudelleen presidentiksi toisella kierroksella 51,6 prosentin äänisaaliilla.

Kuitenkin 3. joulukuuta 2015 edustajainhuone hyväksyi virallisesti Rousseffin viraltapanoprosessin. Varapresidentti Michel Temeristä, Brasilian demokraattisen liikkeen puolueesta, tuli Brasilian vt. presidentti. Senaatti äänesti 31. elokuuta 2016 syytteeseenpanon puolesta äänin 61-20. Senaatti totesi Rousseffin syyllistyneen budjettilakien rikkomiseen ja erotti hänet virastaan. Varapresidentti Temer tuli Rousseffin tilalle Brasilian 37. presidentiksi.

 

Keskeytykset

Vaikka nykyinen presidentti Temer sanoi, ettei asetu ehdokkaaksi, hän sai 2. kesäkuuta 2016 kahdeksan vuoden toimitsijakiellon vaalilakien rikkomisesta.

Entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva sanoi pyrkivänsä uudelleen presidentiksi, mutta hänet pidätettiin rahanpesusta ja todettiin syylliseksi. Ylemmän vaalioikeuden ministeri Luiz Fux vahvisti 1. elokuuta 2018 päätöksen, jonka mukaan entinen presidentti Lula ei voi asettua ehdolle vuoden 2018 vaaleissa.

·        

Presidentti
Michel Temer (MDB) São Paulosta
Julistettiin vaalikelpoiseksi 2. kesäkuuta 2018.

·        

Entinen presidentti
Luiz Inácio Lula da Silva (PT) São Paulosta.
Julistettiin vaalikelpoiseksi 1. elokuuta 2018.

 

Ehdokkaat

Toinen kierros

Seuraavat ehdokkaat pääsivät toiselle kierrokselle, koska he olivat äänestyksen jälkeen kahden parhaan ehdokkaan joukossa:

·        

Jair Bolsonaro
 (
PSL) Rio de Janeirossa.

·        

Fernando Haddad
 (PT) São Paulosta

Hävisi ensimmäisellä kierroksella

Seuraavat ehdokkaat putosivat pois vaalien ensimmäisellä kierroksella, koska he sijoittuivat lopullisessa äänestyksessä kolmanneksi tai alemmaksi:

·        

Geraldo Alckmin
 (PSDB) São Paulosta

·        

João Amoêdo
 (NOVO) Rio de Janeirosta

·        

Guilherme Boulos
 (PSOL) São Paulosta.

·        

Cabo Daciolo
 (PATRI)
alkaen Santa Catarinalta

·        

Álvaro Dias
 (PODE)
, Paraná)

·        

José Maria Eymael
 (DC) Rio Grande do Sulista.

·        

Ciro Gomes
 (PDT)
, Ceará

·        

Henrique Meirelles
 (MDB) Goiásista

·        

Marina Silva
 (REDE)
, Acre
, Espanja

 

Mielipidemittaukset

Ensimmäinen kierros

·        

Mielipidetutkimukset vuodesta 2015 vaalipäivään asti

Toinen kierros

·        

Kaavio, jossa esitetään Brasilian mielipidemittausten 5 mielipidemittauksen keskimääräiset trendiviivat Fernando Haddadin (PT) ja Bolsonaron (PSL) toista kierrosta varten huhtikuusta 2018 viimeisimpään kierrokseen

 

Tulokset

Toinen kierros

Ehdokas

Puolue

Juoksukaveri

Puolue

Äänet

%

Jair Bolsonaro

PSL

Hamilton Mourão

PRTB

53,967,344

55.6

Fernando Haddad

PT

Manuela d'Ávila

PCdoB

43,047,628

44.4

Ensimmäinen kierros

Ehdokas

Puolue

Juoksukaveri

Puolue

Äänet

%

Jair Bolsonaro

Sosiaaliliberaali puolue

Hamilton Mourão

Brasilian työväen uudistuspuolue

49,184,240

46.1

Fernando Haddad

Työväenpuolue

Manuela d'Ávila

Brasilian kommunistinen puolue

31,058,828

29.1

Ciro Gomes

Demokraattinen työväenpuolue

Kátia Abreu

Demokraattinen työväenpuolue

13,311,642

12.5

Geraldo Alckmin

Brasilian sosiaalidemokraattinen puolue

Ana Amélia

Progressistas

5,083,445

4.8

João Amoêdo

Uusi puolue

Christian Lohbauer

Uusi puolue

2,676,840

2.5

Cabo Daciolo

Patriota

Suelene Balduino

Patriota

1,343,944

1.3

Henrique Meirelles

Brasilian demokraattinen liike

Germano Rigotto

Brasilian demokraattinen liike

1,284,796

1.2

Marina Silva

Kestävän kehityksen verkosto

Eduardo Jorge

Vihreä puolue

1,066,893

1.0

Álvaro Dias

Podemos

Paulo Rabello de Castro

Sosiaalinen kristillinen puolue

858,693

0.8

Guilherme Boulos

Sosialismin ja vapauden puolue

Sônia Guajajara

Sosialismin ja vapauden puolue

615,924

0.6

Vera Lúcia

Yhdistynyt sosialistinen työväenpuolue

Hertz Dias

Yhdistynyt sosialistinen työväenpuolue

55,620

0.1

José Maria Eymael

Kristillinen demokratia

Hélvio Costa

Kristillinen demokratia

41,615

0.1

João Vicente Goulart

Vapaan isänmaan puolue

Léo Dias

Vapaan isänmaan puolue

30,081

0.1

Virheelliset tai tyhjät äänet

N/A

-

Yhteensä

106,612,561

100

Rekisteröityneet äänestäjät/ äänestysprosentti

Lähde: Reutersin kautta

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3