Brasilian presidentinvaalit 2018: Bolsonaro vs Haddad — tulos ja seuraukset
Katso analyysi Brasilian 2018 presidentinvaaleista: Bolsonaro vs Haddad, toisen kierroksen tulos, äänijakauma ja vaikutukset politiikkaan sekä kansainvälisiin suhteisiin.
Brasiliassa järjestettiin 7. lokakuuta 2018 yleisvaalit, joissa valittiin samalla sekä kansalliset lainsäädäntöelimen edustajat että presidentti ja varapresidentti. Vaaleihin liittyi voimakasta polarisaatiota, laaja julkinen keskustelu turvallisuudesta, talouspolitiikasta ja ympäristökysymyksistä sekä paljon median ja sosiaalisen median kautta leviävää disinformaatiota.
Kampanja ja tausta
Kaksi merkittävintä ehdokasta vaalissa olivat oikeistolainen eks-sotilas ja kansanedustaja Jair Bolsonaro sekä vasemmistolainen professori ja entinen São Paulon pormestari Fernando Haddad. Haddad valittiin ehdokkaaksi pitkälti sen jälkeen, kun entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva suljettiin pois ehdokkuudesta rikos-tuomion vuoksi; Haddad edusti Partido dos Trabalhadores -puoluetta (PT) ja perusti kampanjansa muun muassa sosiaaliohjelmien puolustukselle.
Bolsonaro edusti vaaleissa oikeistolaisempaa linjaa, korostaen kovempaa kuria rikollisuutta vastaan, yksityistämisiä ja markkinamyönteisempää talouspolitiikkaa. Kampanjaa varjostivat myös väkivalta ja uhkaukset: Bolsonaro joutui 6. syyskuuta 2018 käynnissä olleen kiertueen aikana puukotuksen uhriksi, mikä vei hänet sairaalaan ja vaikutti kampanjan dynamiikkaan.
Äänestystulos
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidettiin 7. lokakuuta 2018. Jair Bolsonaro sai ensimmäisellä kierroksella noin 46 prosenttia äänistä ja Fernando Haddad noin 29 prosenttia. Koska yksikään ehdokas ei saavuttanut yli 50 prosentin kannatusta, vaalit etenivät toiseen kierrokseen, joka pidettiin 28. lokakuuta 2018.
Toisella kierroksella Bolsonaro voitti valtaosan äänistä ja valittiin Brasilian presidentiksi. Lopullisissa tuloksissa Bolsonaro sai noin 55 prosenttia ja Haddad noin 45 prosenttia äänistä (voimassa olevien äänien jakauma). Äänestysaktiivisuus oli molemmilla kierroksilla huomattava, mikä heijasti vaalien merkitystä kotimaiselle poliittiselle asetelmalle.
Seuraukset ja vaikutukset
Bolsonaron valinnalla oli useita välittömiä ja pidemmän aikavälin vaikutuksia Brasilian politiikkaan ja kansainväliseen maineeseen:
- Poliittinen linja: Bolsonaron hallitus aloitti markkinaystävällisiä uudistuksia, kuten työ- ja eläkeuudistusten valmistelua sekä yksityistämisohjelmien edistämistä. Hän nimesi myös ministereiksi useita konservatiivisia ja talousliberaaleja ehdokkaita.
- Sisäinen polarisaatio: Vaalit syvensivät poliittista jakautumista Brasiliassa ja lisäsivät keskustelua oikeusvaltiosta, median roolista ja vaalien jälkeisestä legitimiteetistä.
- Ympäristö ja alkuperäiskansat: Hallituksen politiikkaa kohtaan esitettiin huolta erityisesti Amazonin suojelun, ilmastonmuutoksen hillinnän ja alkuperäiskansojen oikeuksien heikentämisen suhteen. Kansainvälinen kritiikki kasvoi, kun metsätuhot ja palot Amazonilla lisääntyivät seuraavien vuosien aikana.
- Oikeus- ja turvallisuuspolitiikka: Kovempaa linjaa rikollisuutta vastaan kannatettiin laajasti, mutta toisaalta ihmisoikeusjärjestöt varoittivat voimankäytön ja oikeusturvan heikentymisen riskeistä.
- Ulko- ja talouspolitiikka: Monet kansainväliset markkinat tervehtivät oikeistolaisen hallinnon lupausta talousuudistuksista, mutta samalla Brasiliasta tuli kiinnitetympi keskustelujen kohde liittyen ympäristövastuuseen ja kauppapolitiikkaan.
- Vaikuttaminen ja disinformaatio: Vaalien jälkeen kiinnitettiin lisää huomiota siihen, miten sosiaalisen median kanavia ja viestiryhmiä käytettiin kampanjaviestintään ja disinformaation levittämiseen. Tämä herätti keskustelua vaalivalvonnasta ja sääntelystä.
Bolsonaro astui virkaan 1. tammikuuta 2019, ja hänen presidenttikautensa alku määritti pitkälti Brasilian politiikan suuntaa seuraaviksi vuosiksi. Kansainväliset ja kotimaiset arvioinnit hänen hallinnostaan ovat olleet jakautuneita: kannattajat korostivat talousuudistusten ja turvallisuuden etuja, kriitikot nostivat esiin ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja moniarvoisuuteen liittyvät huolen aiheet.
.svg.png)
Toisen kierroksen tulokset

Ensimmäisen kierroksen tulokset
Tausta
Vuoden 2014 vaaleissa Dilma Rousseff valittiin uudelleen presidentiksi toisella kierroksella 51,6 prosentin äänisaaliilla.
Kuitenkin 3. joulukuuta 2015 edustajainhuone hyväksyi virallisesti Rousseffin viraltapanoprosessin. Varapresidentti Michel Temeristä, Brasilian demokraattisen liikkeen puolueesta, tuli Brasilian vt. presidentti. Senaatti äänesti 31. elokuuta 2016 syytteeseenpanon puolesta äänin 61-20. Senaatti totesi Rousseffin syyllistyneen budjettilakien rikkomiseen ja erotti hänet virastaan. Varapresidentti Temer tuli Rousseffin tilalle Brasilian 37. presidentiksi.
Keskeytykset
Vaikka nykyinen presidentti Temer sanoi, ettei asetu ehdokkaaksi, hän sai 2. kesäkuuta 2016 kahdeksan vuoden toimitsijakiellon vaalilakien rikkomisesta.
Entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva sanoi pyrkivänsä uudelleen presidentiksi, mutta hänet pidätettiin rahanpesusta ja todettiin syylliseksi. Ylemmän vaalioikeuden ministeri Luiz Fux vahvisti 1. elokuuta 2018 päätöksen, jonka mukaan entinen presidentti Lula ei voi asettua ehdolle vuoden 2018 vaaleissa.
· _-_cortada_(cropped_2).jpg)
Presidentti
Michel Temer (MDB) São Paulosta
Julistettiin vaalikelpoiseksi 2. kesäkuuta 2018.
· .jpg)
Entinen presidentti
Luiz Inácio Lula da Silva (PT) São Paulosta.
Julistettiin vaalikelpoiseksi 1. elokuuta 2018.
Ehdokkaat
Toinen kierros
Seuraavat ehdokkaat pääsivät toiselle kierrokselle, koska he olivat äänestyksen jälkeen kahden parhaan ehdokkaan joukossa:
· .jpg)
Jair Bolsonaro
(PSL) Rio de Janeirossa.
Hävisi ensimmäisellä kierroksella
Seuraavat ehdokkaat putosivat pois vaalien ensimmäisellä kierroksella, koska he sijoittuivat lopullisessa äänestyksessä kolmanneksi tai alemmaksi:
· _(cropped).jpg)
Geraldo Alckmin
(PSDB) São Paulosta
· .jpg)
João Amoêdo
(NOVO) Rio de Janeirosta
· .jpg)
Guilherme Boulos
(PSOL) São Paulosta.
· _e_Marcos_Reategui_(PSC-AP)_participam_do_programa_Brasil_em_Debate_(cropped2).jpg)
Cabo Daciolo
(PATRI)
alkaen Santa Catarinalta
· _(cropped).jpg)
Álvaro Dias
(PODE)
, Paraná)
· 
José Maria Eymael
(DC) Rio Grande do Sulista.
· _(cropped)_(cropped).jpg)
Ciro Gomes
(PDT)
, Ceará
· .jpg)
Henrique Meirelles
(MDB) Goiásista
· .jpg)
Marina Silva
(REDE)
, Acre
, Espanja
Mielipidemittaukset
Ensimmäinen kierros
· 
Mielipidetutkimukset vuodesta 2015 vaalipäivään asti
Toinen kierros
· 
Kaavio, jossa esitetään Brasilian mielipidemittausten 5 mielipidemittauksen keskimääräiset trendiviivat Fernando Haddadin (PT) ja Bolsonaron (PSL) toista kierrosta varten huhtikuusta 2018 viimeisimpään kierrokseen
Tulokset
Toinen kierros
| Ehdokas | Puolue | Juoksukaveri | Puolue | Äänet | % | |
| Jair Bolsonaro | PSL | Hamilton Mourão | PRTB | 53,967,344 | 55.6 | |
| Fernando Haddad | Manuela d'Ávila | PCdoB | 43,047,628 | 44.4 | ||
Ensimmäinen kierros
| Ehdokas | Puolue | Juoksukaveri | Puolue | Äänet | % | |
| Jair Bolsonaro | Sosiaaliliberaali puolue | Hamilton Mourão | Brasilian työväen uudistuspuolue | 49,184,240 | 46.1 | |
| Fernando Haddad | Manuela d'Ávila | Brasilian kommunistinen puolue | 31,058,828 | 29.1 | ||
| Ciro Gomes | Demokraattinen työväenpuolue | Kátia Abreu | Demokraattinen työväenpuolue | 13,311,642 | 12.5 | |
| Geraldo Alckmin | Brasilian sosiaalidemokraattinen puolue | Ana Amélia | Progressistas | 5,083,445 | 4.8 | |
| João Amoêdo | Uusi puolue | Christian Lohbauer | Uusi puolue | 2,676,840 | 2.5 | |
| Cabo Daciolo | Patriota | Suelene Balduino | Patriota | 1,343,944 | 1.3 | |
| Henrique Meirelles | Brasilian demokraattinen liike | Germano Rigotto | Brasilian demokraattinen liike | 1,284,796 | 1.2 | |
| Marina Silva | Kestävän kehityksen verkosto | Eduardo Jorge | Vihreä puolue | 1,066,893 | 1.0 | |
| Álvaro Dias | Podemos | Paulo Rabello de Castro | Sosiaalinen kristillinen puolue | 858,693 | 0.8 | |
| Guilherme Boulos | Sosialismin ja vapauden puolue | Sônia Guajajara | Sosialismin ja vapauden puolue | 615,924 | 0.6 | |
| Vera Lúcia | Yhdistynyt sosialistinen työväenpuolue | Hertz Dias | Yhdistynyt sosialistinen työväenpuolue | 55,620 | 0.1 | |
| José Maria Eymael | Kristillinen demokratia | Hélvio Costa | Kristillinen demokratia | 41,615 | 0.1 | |
| João Vicente Goulart | Vapaan isänmaan puolue | Léo Dias | Vapaan isänmaan puolue | 30,081 | 0.1 | |
| Virheelliset tai tyhjät äänet | N/A | - | ||||
| Yhteensä | 106,612,561 | 100 | ||||
| Rekisteröityneet äänestäjät/ äänestysprosentti | ||||||
| Lähde: Reutersin kautta | ||||||
Etsiä
.jpg)