Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 2019 — tulokset ja vaikutukset
Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2019 parlamenttivaalit pidettiin 12. joulukuuta 2019. Niissä valittiin Yhdistyneen kuningaskunnan 58. parlamentti.
Vaaleissa konservatiivit saivat suuren voiton. He saivat 80 paikan enemmistön. Tulos oli työväenpuolueen huonoin sitten vuoden 1935 vaalien.
Tausta
Vaaleja edelsi pitkä ja kiihkeä poliittinen keskustelu Brexitistä. Pääministeri Boris Johnson linjasi kampanjansa lupaukseen "Get Brexit Done" eli saada Ison-Britannian EU-eron loppuun neuvotteluineen ja sopimuksineen. Parlamentissa oli aiemmin ollut vaikeuksia löytää yhteisymmärrystä erosopimuksesta, ja Johnson ajoi varhaisia vaaleja saadakseen vahvemman enemmistön läpi voitetuille ratkaisuillensa.
Yhteenveto
Seuraavassa on yhteenveto vaaleissa paikkoja saaneiden merkittävimpien puolueiden tuloksista:
- Conservative Party (konservatiivit): 365 paikkaa (suuri enemmistö, noin 80 paikan enemmistö)
- Labour Party (työväenpuolue): noin 200–205 paikkaa (vaalien heikoin tulos sitten 1935)
- Scottish National Party (SNP): merkittäviä voittoja Skotlannissa (noin 48 paikkaa)
- Liberal Democrats: noin 11 paikkaa
- Democratic Unionist Party (DUP): noin 8 paikkaa
- Sinn Féin: noin 7 paikkaa (poliittinen linja estää heidän osallistumisensa parlamentin istuntoihin)
- Plaid Cymru: noin 4 paikkaa
- Green Party: 1 paikka
Äänestysprosentti oli noin 67 prosenttia. Kansalliset äänimäärät kertovat konservatiivien saaneen selvästi eniten ääniä (noin 43–44 % äänistä) ja työväenpuolueen n. 32 %:n äänisaaliin; muiden puolueiden osuudet olivat pienempiä.
Merkittävät havainnot
- Alueellinen muutos: konservatiivit voittivat useita perinteisiä työväenluokan alueita Englannin pohjoisessa ja keskiosissa (ns. "Red Wall" -alueet), mikä oli ratkaisevaa enemmistön muodostumisessa.
- Skotlanti: SNP vahvisti asemiaan, mikä lisäsi vaatimuksia uudesta kansanäänestyksestä Skotlannin itsenäisyydestä.
- Labourin johto ja suunta: vaalitappio johti Jeremy Corbynin ilmoitukseen eroamisesta puolueen johtajuudesta; myöhemmin Keir Starmer valittiin johtoon ja aloitettiin puolueen linjan uudelleenarviointi.
Vaikutukset
- Brexit: konservatiivien voitto mahdollisti Boris Johnsonin hallitukselle erosopimuksen läpiviennin parlamentissa. Iso-Britannia virallisesti erosi EU:sta 31. tammikuuta 2020 ja siirtymäkausi aloitettiin.
- Poliittinen realignaatio: vaalit osoittivat perinteisten vasemmistopuolueiden kannattajakunnan siirtymisen tietyillä alueilla; kysymys työpaikoista, taloudesta ja kulttuurillisesta identiteetistä korostui.
- Skotlanti ja jatkuva itsenäisyyskeskustelu: SNP:n menestys lisäsi poliittista painetta Skotlannin itsenäisyysäänestyksen järjestämiseksi.
- Hallinnollinen toimintavapaus: vahva enemmistö antoi hallitukselle mahdollisuuden viedä eteenpäin paitsi Brexit-ratkaisuja myös oman politiikkaohjelmansa osia, kuten investointeja infrastruktuuriin ja julkisiin palveluihin, riippuen poliittisista prioriteeteista.
Seuraukset jatkossa
Vaikutukset näkyivät sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä: Brexit-prosessi eteni ja hallituksen agendaa voitiin toteuttaa aiempaa voimakkaammin, mutta poliittinen jakautuneisuus kasvoi. Labourin tuli uudistua ja hakea takaisin menettämiään äänestäjiä, kun taas Skotlannin itsenäisyyskysymys pysyi keskeisenä poliittisena haasteena unionin tulevaisuudelle.
Yksityiskohtaisempia tuloksia (paikkakohtaiset äänimäärät ja pienempien puolueiden tarkemmat numerot) löytyy vaalien virallisista tulosraporteista ja kansallisista lähteistä.
