Big Mac -indeksi: ostovoiman ja valuuttojen vertailu — selitetty
Big Mac -indeksi selitetty: miten Big Macin hinnat paljastavat maiden ostovoiman ja valuuttojen yli- tai aliarvostuksen selkeästi ja ymmärrettävästi.
Big Mac -indeksi on taloudellinen indeksi, jossa verrataan kahden valuutan ostovoimaa vertailemalla, kuinka paljon sama tuote maksaa eri maissa. Indeksissä käytetty vertailutuote on Big Mac, koska sitä valmistetaan monissa maissa samanlaisella idealla ja samanlaisista perusainesosista.
Big Mac -indeksistä kirjoitettiin ensimmäisen kerran The Economist -lehdessä syyskuussa 1986. Lehdet ovat julkaisseet indeksin säännöllisesti siitä lähtien, ja se on muodostunut yksinkertaiseksi ja tunnetuksi tavaksi havainnollistaa ostovoiman eroja ja mahdollisia valuuttojen yli- tai aliarvostuksia.
Kahden maan välistä valuuttakurssia voidaan arvioida jakamalla Big Macin hinta yhdessä maassa (sen paikallisessa valuutassa) Big Macin hinnalla toisessa maassa (sen paikallisessa valuutassa). Tuloksena saadaan niin sanottu implisoitu ostovoimakurssi. Tätä arvoa verrataan sitten todelliseen markkinakurssiin. Jos implisoitu kurssi on matalampi kuin markkinakurssi, ensimmäinen valuutta on aliarvostettu toiseen nähden ostovoimapariteettiteorian (PPP) mukaan; jos implisoitu kurssi on korkeampi, valuutta on yliarvostettu.
Miten laskenta toimii (yksinkertainen esimerkki)
Peruslaskelma:
- Implisoitu valuuttakurssi = hinta_maassa_A / hinta_maassa_B
- Prosentuaalinen aliarvostus (tai yliarvostus) voidaan laskea esimerkiksi kaavalla: (markkinakurssi − implisoitu_kurssi) / markkinakurssi × 100 %. Jos tulos on positiivinen, valuutta on aliarvostettu; negatiivinen tulos tarkoittaa yliarvostusta.
Esimerkkilaskelma (kuvitteelliset luvut): Jos maassa A Big Mac maksaa 4,00 yksikköä ja maassa B saman Big Macin hinta on 2,00 yksikköä, implisoitu kurssi A/B = 4,00 / 2,00 = 2,00. Jos markkinakurssi on 2,50, voidaan laskea: (2,50 − 2,00) / 2,50 × 100 % = 20 %. Tässä tapauksessa maan A valuutta olisi noin 20 % aliarvostettu maahan B verrattuna.
Laajennukset ja korjaukset
The Economist ja muut tutkijat ovat kehittäneet myös korjattuja versioita, jotka ottavat huomioon esimerkiksi eri maiden tason elintason tai ostovoiman vaikutuksen hintoihin. Yksi yleinen korjaus on painottaa tuotteiden hintaa suhteessa maan bruttokansantuotteeseen asukasta kohti, jolloin huomioidaan, että kehittyvissä maissa palkat ja muun muassa palveluiden hinnat ovat usein alhaisempia.
Rajoitukset ja kritiikki
- Ei-tradable-kustannukset: Big Mac sisältää paljon paikallisia tekijöitä kuten työvoimakustannuksia, vuokria ja paikallisia palveluja, joita ei voi siirtää maasta toiseen, joten hinnat heijastavat myös näitä eroja.
- Verot ja valmisteverot: Arvonlisäverot, elintarvikeverot ja muut sääntelyt voivat merkittävästi vaikuttaa lopulliseen hintaan.
- Tarjonta ja kilpailutilanne: McDonald'sin markkina-asema, paikallinen kilpailu ja tuotevalikoiman erot voivat muuttaa hintaa verrattuna teoreettiseen "identtiseen" tuotteeseen.
- Laatu- ja koostumusvaihtelut: Vaikka Big Mac on samankaltainen, resepti tai annoskoko voi hieman vaihdella maittain.
- Kattavuus: Indeksi toimii vain maissa, joissa McDonald's on läsnä ja tuotteella on vertailukelpoinen hinta.
Käyttötarkoitukset ja merkitys
Big Mac -indeksiä käytetään yleisesti havainnollistamaan valuuttakurssien suhteellista arvoa kansantajuisella tavalla. Se ei ole tarkka valuuttomalli, mutta toimii intuitiivisena esityksenä ostovoiman vertailusta ja voi paljastaa suuria poikkeamia markkinakurssien ja ostovoiman välillä. Taloustieteilijät ja toimittajat käyttävät sitä keskustelunaloituksena, ja se auttaa ymmärtämään, miten paikalliset kustannusrakenteet vaikuttavat hintatasoihin.
Yhteenveto
Big Mac -indeksi tarjoaa yksinkertaisen ja helposti ymmärrettävän tavan vertailla ostovoimaa ja havainnollistaa mahdollisia valuuttojen yli- tai aliarvostuksia PPP-näkökulmasta. Sen tuloksia tulee kuitenkin tulkita varoen ja täydentää muilla taloudellisilla mittareilla, koska indeksi ei huomioi kaikkia paikallisia hintaan vaikuttavia tekijöitä.
McDonald'sin Big Mac ostettu Australiassa. Heinäkuussa 2008 se olisi maksanut 3,45 dollaria Australian dollaria, kun se Yhdysvalloissa maksoi 3,57 dollaria - hampurilaisen hinnan perusteella laskettu ostovoimapariteetti molemmissa maissa oli tuolloin lähellä todellista valuuttakurssia.
Aiheeseen liittyvät sivut
- KFC-indeksi
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Big Mac -indeksi?
V: Big Mac -indeksi on taloudellinen indeksi, jossa verrataan kahden valuutan ostovoimaa tarkastelemalla, kuinka kallis Big Mac on eri maissa.
K: Milloin Big Mac -indeksistä kirjoitettiin ensimmäisen kerran?
V: Big Mac -indeksistä kirjoitettiin ensimmäisen kerran The Economist -lehdessä syyskuussa 1986.
K: Miksi McDonald'sin Big Mac valittiin Big Mac -indeksiin?
V: McDonald's Big Mac valittiin, koska se valmistetaan samanlaisella tavalla ja samankaltaisista ainesosista monissa maissa ympäri maailmaa.
K: Miten kahden maan välistä valuuttakurssia verrataan Big Mac -indeksin avulla?
V: Kahden maan välistä vaihtokurssia verrataan jakamalla Big Macin hinta yhdessä maassa (sen valuutassa) Big Macin hinnalla toisessa maassa (sen valuutassa).
K: Mikä on Big Mac -indeksin merkitys suhteessa ostovoimapariteettiteoriaan?
V: Ostovoimapariteettiteorian mukaan ensimmäinen valuutta on aliarvostettu toiseen valuuttaan verrattuna, jos arvo, joka saadaan jakamalla Big Macin hinta yhdessä maassa (sen valuutassa) Big Macin hinnalla toisessa maassa (sen valuutassa), on pienempi kuin todellinen valuuttakurssi. Jos taas saatu arvo on todellista valuuttakurssia suurempi, ensimmäinen valuutta on yliarvostettu.
K: Milloin Big Mac -indeksi julkaistaan?
V: Indeksi on julkaistu joka vuosi siitä lähtien, kun siitä kirjoitettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 1986.
K: Mitä voidaan sanoa kahden maan välisestä valuuttakurssista, jos Big Mac -indeksistä saatu arvo on yhtä suuri kuin todellinen valuuttakurssi?
V: Jos Big Mac -indeksistä saatu arvo on sama kuin todellinen valuuttakurssi, kahden valuutan välillä ei ole eroja, ja ne katsotaan oikeudenmukaisesti arvostetuiksi.
Etsiä