Benito Jeronimo Feijoo
Benito Jerónimo Feijoo y Montenegro (8. lokakuuta 1676 - 26. syyskuuta 1764) oli galicialainen uusklassinen munkki ja tutkija, joka edisti tieteellistä ajattelua Galiciassa ja Espanjassa.
Hän oli syntynyt Casdemirossa, liittyi benediktiiniläisiin 12-vuotiaana ja oli käynyt oppitunteja Galiciassa, Leónissa ja Salamancassa. Myöhemmin hän opetti teologiaa ja filosofiaa Oviedon yliopistossa ja kuoli Oviedossa. Padre Feijoo opiskeli Salamancassa, Espanjassa, Oviedon yliopistossa ja sai teologian professuurin. Feijoo oli merkittävä espanjalaisten esseisti, ja hänen kritiikkinsä, kirjeenvaihtonsa ja näytelmänsä auttoivat muuttamaan monien vankkumatonta uskoa 1700-luvulla.
Hänen kaksi kuuluisaa monikirjaista esseekokoelmaansa, Teatro critico universal (1726-1739) ja Cartas eruditas y curiosas, kattavat monenlaisia aiheita koulutuksesta, laista ja lääketieteestä taikauskoihin ja kansanuskomuksiin.
Isä Feijoo oli myyttien murskaaja. Hän oli hyvin kiinnostunut luonnontieteistä, ja monet hänen esseistään käsittelevät aiheita, jotka liittyvät tähän aiheeseen ja moniin myytteihin, jotka koskivat tuohon aikaan vallinneita olentoja ja maita. Yksi esimerkki siitä, miten pitkälle hänen naturalistinen taipumuksensa ulottui, löytyy tarinasta, jonka kertoo Julio A. Feijoo, yksi hänen jälkeläisistään, joka syntyi Kuubassa vuonna 1910. Isä Feijoo uskoi, että demoninen riivaus oli psykologinen ilmiö. Kerran häntä pyydettiin suorittamaan manaus, ja osoittaakseen, että ilmiö johtui pikemminkin suggestiivisuudesta kuin mistään muusta, hän luki "riivattuun" kohteeseen kohdistetun vääränlaisen manauksen suorittaessaan Bocaccion kuuluisasta riettaasta teoksesta Dekameron. Kuultuaan latinankieliset repliikit "riivattu" henkilö rauhoittui ja ilmoitti olevansa vapaa demonisesta vaikutuksesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Benito Jerónimo Feijoo y Montenegro?
A: Benito Jerónimo Feijoo y Montenegro oli galicialainen uusklassinen munkki ja tutkija, joka oli tunnettu tieteellisen ajattelun edistämisestä Galiciassa ja Espanjassa.
K: Missä hän opiskeli?
V: Hän opiskeli Galiciassa, Leónissa ja Salamancassa ja opetti myöhemmin teologiaa ja filosofiaa Oviedon yliopistossa.
K: Mitä hänen teoksiaan on?
V: Hänen kaksi kuuluisaa monikirjaista esseekokoelmaansa, Teatro critico universal (1726-1739) ja Cartas eruditas y curiosas, kattavat monenlaisia aiheita koulutuksesta, laista, lääketieteestä taikauskoihin ja kansanuskomuksiin.
K: Millaisista aiheista isä Feijoo kirjoitti?
V: Isä Feijoo kirjoitti luonnontieteistä sekä myyttien kumoamisesta. Hän oli myös hyvin kiinnostunut luonnontieteistä, ja monet hänen esseistään käsittelevät tähän aiheeseen liittyviä aiheita.
K: Miten isä Feijoo osoitti, että demoninen riivaus oli psykologinen ilmiö?
V: Osoittaakseen, että demoninen riivaus johtui pikemminkin suggestiivisuudesta kuin mistään muusta, isä Feijoo suoritti "riivattuun" kohteeseen väärennetyn manauksen lukemalla Bocaccion Dekameronista. Kuultuaan latinankieliset repliikit "riivattu" henkilö rauhoittui ja ilmoitti olevansa vapaa demonisesta vaikutuksesta.
K: Milloin isä Feijoo syntyi?
V: Isä Feijoo syntyi 8. lokakuuta 1676 Casdemirossa.
