Filosofia | perimmäisten asioiden tutkimus

Ideat

Filosofian ajatukset ovat usein yleisiä ja abstrakteja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö filosofia koskisi todellista maailmaa. Esimerkiksi etiikassa puhutaan siitä, miten olla hyvä jokapäiväisessä elämässämme. Metafysiikka kysyy, miten maailma toimii ja mistä se on tehty. Joskus ihmiset puhuvat siitä, että heillä on "henkilökohtainen filosofia", joka tarkoittaa henkilön tapaa ajatella maailmasta. Tässä artikkelissa ei käsitellä ihmisten "henkilökohtaisia filosofioita". Tässä artikkelissa käsitellään ajatuksia, joista filosofit (ihmiset, jotka ajattelevat ja kirjoittavat ajattelutavoista) ovat keskustelleet jo pitkään.

 

Kysymykset

Filosofiaan liittyviä kysymyksiä kutsutaan filosofisiksi kysymyksiksi. Useimpiin filosofisiin kysymyksiin ei voida koskaan vastata varmuudella. Niissä keskitytään tärkeisiin aiheisiin, kuten elämän tarkoitukseen, kuolemaan ja moraaliin. Esimerkki filosofisesta kysymyksestä on tämä: "Onko maailmassa mitään tietoa, joka on niin varmaa, ettei kukaan järkevä ihminen voi sitä epäillä?". Muita filosofien esittämiä kysymyksiä ovat mm:

• Mitä meidän pitäisi tehdä elämässämme?
• Mitä sielulle tapahtuu kuoleman jälkeen, miten sielu pääsee ruumiiseen ennen kuolemaa?
• Miksi me synnymme?
• Miksi meidän pitäisi elää?
• Miksi elämässä on niin paljon esteitä?
• Miten voimme voittaa kärsimyksen?
• Mikä on aineellisen elämän merkitys?
• Onko maailmankaikkeus olemassa ikuisesti?
• Mitä on kauneus?
• Onko meillä vapaa tahto?
• Onko Jumala olemassa?
• Onko maailma ympärillämme olemassa?
• Mikä on totuus?
• Mikä on paha?
• Mikä on mielen ja kehon välinen suhde?
• Mikä on elämän tarkoitus?

 

Historia

Sana 'filosofia' tarkoittaa suoraan 'viisauden rakkautta'. Se tulee kreikan sanasta 'Philosophia', jossa 'Philo' tarkoittaa 'rakastajaa' ja 'Sophia' 'viisautta'.

On olemassa erilaisia filosofioita eri aikoina ja eri paikoissa. Jotkut filosofit tulivat antiikin Kreikasta, kuten Platon ja Aristoteles. Toiset tulivat Aasiasta, kuten Konfutse, Buddha, Adi Shankara ja Laozi. Jotkut filosofit olivat peräisin Euroopan keskiajalta, kuten William of Ockham tai Pyhä Tuomas Akvinolainen.

Vaikutusvaltaisia filosofeja 1600-, 1700- ja 1800-luvuilta ovat muun muassa Thomas Hobbes, René Descartes, John Locke, David Hume ja Immanuel Kant. 1900-luvun filosofeja ovat Søren Kierkegaard, Ludwig Wittgenstein ja Jean-Paul Sartre.

 

Tutkimusalueet

Filosofia pyrkii ymmärtämään totuuksia maailmasta ja siitä, miten me näemme sen. Se pyrkii vastaamaan tärkeisiin kysymyksiin tekemällä johtopäätöksiä, jotka perustuvat ihmisluonnosta ja todellisesta maailmasta tehtyihin havaintoihin.

Joskus filosofia yrittää vastata samoihin kysymyksiin kuin uskonto ja tiede. Filosofit antavat eri vastauksia samaan kysymykseen. Monet filosofian lajit kritisoivat uskonnon uskomuksia tai jopa hyökkäävät niitä vastaan.

Immanuel Kant esittää teoksessaan Puhtaan järjen kritiikki seuraavat kysymykset:

1. Mitä voin sanoa?
2. Mitä minun pitäisi tehdä?
3. Mitä uskallan toivoa?
4. Mikä on ihminen?

Vastaukset näihin kysymyksiin antavat filosofian eri luokat.

Filosofian kategoriat

Filosofia voidaan jakaa eri ryhmiin sen perusteella, millaisia kysymyksiä sille esitetään. Seuraavassa on luettelo ryhmiin jaetuista kysymyksistä. Yhtä mahdollista luetteloa vastauksista näihin kysymyksiin voidaan kutsua "filosofiaksi". Filosofioita on monia erilaisia, koska eri ihmiset vastaavat kaikkiin näihin kysymyksiin eri tavoin. Kaikki filosofiat eivät esitä samoja kysymyksiä. Näitä kysymyksiä esittävät yleensä länsimaisen maailman filosofit:

Metafysiikka:

Metafysiikka jaetaan toisinaan ontologiaan (todellisen elämän ja elävien olentojen filosofiaan), mielenfilosofiaan ja uskonnonfilosofiaan, mutta nämä alahaarat ovat hyvin lähellä toisiaan.

Ontologia:

• Millainen on maailma, jonka näemme ympärillämme? (Mitä todellisuus on?)
• Onko maailmassa muutakin kuin se, mitä näemme ja kuulemme?
• Jos kukaan ei näe, että jotain tapahtuu, tarkoittaako se, että sitä ei tapahtunut?
• Mitä tarkoittaa sanoa, että jokin on mahdollista? Onko muita maailmoja olemassa?
• Onko ihmisenä olemisessa tai elossa olemisessa ylipäätään mitään erityistä?
• Jos näin ei ole, miksi jotkut luulevat, että on?
• Mitä on avaruus? Mikä on aika?

Mielen filosofia:

• Mikä on mieli?
• Mikä on ruumis?
• Mitä on tietoisuus?
• Tekevätkö ihmiset valintoja, vai voivatko he valita vain yhden asian? (Onko ihmisillä vapaa tahto?)
• Mikä tekee sanoista tai ajatuksista merkityksellisiä? (Mikä on merkityksellisten sanojen tai ideoiden ja niiden tarkoittamien asioiden välinen suhde?)

Uskonnon filosofia:

• Onko ihmisillä sielu?
• Onko olemassa Jumala, joka loi maailmankaikkeuden?

Epistemologiassa:

• Mitä on tieto?
• Miten voimme tietää mitään?
• Mitä tiede on?
• Mikä on totuus?

Etiikassa:

• Mitä ovat oikea ja väärä, hyvä ja paha?
• Pitäisikö ihmisten tehdä joitakin asioita ja toisia ei?
• Mitä on oikeus?

Estetiikassa:

• Mitä on kauneus? Entä jos yhden ihmisen mielestä maalaus on kaunis, mutta toisen mielestä se on ruma? Voiko maalaus olla kaunis ja ruma samaan aikaan?
• Ovatko todelliset asiat kauniita?
• Ovatko hyvät asiat kauniita?
• Mitä on taide? Yleisesti ajatellaan, että museossa oleva veistos on taidetta. Jos kuvanveistäjä veistää savesta kiven ja laittaa sen museoon, monet kutsuvat sitä taiteeksi. Mutta entä jos ihminen poimii kiven maasta - onko kivi taideteos?

Logiikassa:

• Mitä käyttämämme sanat tarkoittavat?
• Miten voimme sanoa asioita (erityisesti ajatuksia) tavalla, jolla on vain yksi merkitys?
• Voidaanko kaikki ajatukset ilmaista kielen avulla?
• Miten argumentin premissin totuus vaikuttaa sen johtopäätöksen totuuteen?
• Miten voimme järkeillä oikein?

Aksiologiassa:

• Mikä on arvokasta?
• Onko aika todella rahaa vai olemmeko tehneet siitä sellaista?
• Onko rakkaudella, kauneudella tai oikeudenmukaisuudella mitään arvoa?

Muita jakoja ovat eskatologia, teleologia ja teologia. Menneinä vuosisatoina luonnontieteet sisällytettiin filosofiaan, ja niitä kutsuttiin "luonnonfilosofiaksi".

 

Onko filosofia hyvä vai huono asia?

On helppo väittää, että filosofia on hyvä asia, koska se auttaa ihmisiä ymmärtämään maailmaa paremmin. Filosofia auttaa ihmisiä oppimaan, miten toimia ja ajatella. Filosofit uskovat, että filosofisten kysymysten esittäminen on hyödyllistä, koska se auttaa ihmisiä oppimaan itsestään, maailmasta ja muista. Voidaan väittää, että "Onko filosofia hyvä vai huono asia?" on itsessään filosofinen kysymys.

Joidenkin mielestä filosofia on kuitenkin haitallista, koska se kannustaa vapaaseen ajatteluun ja kyseenalaistaa muiden uskomukset. Jotkut filosofiat ovat myös ristiriidassa uskonnon kanssa ja vastustavat uskonnollisia uskomuksia. Esimerkiksi joidenkin eksistentialististen näkemysten kaltaiset filosofiat sanovat, ettei elämällä tai ihmisen olemassaololla ole muuta merkitystä kuin se, jonka me itse keksimme tai keksimme. Useimmat uskonnot ovat eri mieltä tästä uskomuksesta.

Monia merkittäviä luonnontieteitä, kuten fysiikkaa, biologiaa, psykologiaa ja kemiaa, pidettiin aikoinaan filosofian osana. Kun luontoon liittyviä tosiasioita alettiin ymmärtää paremmin, nämä aiheet erotettiin omiksi aloikseen. Nykyaikana esimerkiksi tietoisuus, päätöksentekoteoria ja soveltava etiikka ovat itsenäistyneet filosofiasta. Voidaan väittää, että filosofia edisti osaltaan näiden tieteiden kehitystä ja että se on historiallisesti ollut tärkeä tieteenala.

 

Käyttötarkoitus

Filosofit esittävät kysymyksiä ideoista ja yrittävät löytää vastauksia näihin kysymyksiin. Filosofi analysoi myös filosofian käsitteitä, väitteitä ja ongelmia.

Jotkut ovat yliopistoissa tai korkeakouluissa työskenteleviä tutkijoita. Nämä filosofit saattavat kirjoittaa filosofiaa käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita ja pitää aiheesta kursseja yliopisto- tai korkeakouluopiskelijoille.

Jotkut ovat myös munkkeja, taiteilijoita tai tiedemiehiä. He pohtivat myös filosofisia ajatuksia ja kysymyksiä.

Filosofit käyttävät usein sekä todellisia että kuvitteellisia esimerkkejä osoittaakseen kantansa. He voivat esimerkiksi kirjoittaa todellisesta tai kuvitteellisesta henkilöstä osoittaakseen, millainen heidän mielestään on hyvä tai huono ihminen.

Jotkut filosofit etsivät yksinkertaisimman tavan vastata kysymykseen ja sanovat, että se on todennäköisesti oikea vastaus. Tätä prosessia kutsutaan Occamin partaveitseksi. Toiset uskovat, että monimutkaisetkin vastaukset kysymyksiin voivat olla oikeita. Esimerkkinä filosofisesta ongelmasta on Jumalan paradoksi.

Filosofit käyttävät logiikkaa ongelmien ratkaisemiseen ja kysymyksiin vastaamiseen. Looginen johdonmukaisuus on kaikkien hyväksyttävien teorioiden kulmakivi. Filosofit, jotka ovat eri mieltä teorian kanssa, yrittävät usein löytää teoriasta loogisen ristiriidan. Jos he löytävät ristiriidan, se antaa heille syyn hylätä kyseinen teoria. Jos he eivät löydä ristiriitaa, filosofi saattaa osoittaa, että teoria johtaa johtopäätökseen, jota ei voida hyväksyä tai joka on naurettava. Tätä toista lähestymistapaa kutsutaan reductio ad absurdum.

 

Kuuluisia filosofeja

Tässä lueteltujen henkilöiden pitäisi olla aitoja filosofeja, ei niinkään yhteiskunnallisia tai poliittisia kampanjoijia. Luetteloiden ei ole tarkoitus olla täydellisiä.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Harhaluulo
• Totuus

 

Yleiset lähteet

• Blumenau, Ralph. Filosofia ja elämä. ISBN 978-0-907845-33-1
• Craig, Edward. Filosofia: hyvin lyhyt johdanto. ISBN 978-0-19-285421-6
• Harrison-Barbet, Anthony. Filosofian hallinta. ISBN 978-0-333-69343-8.
• Russell, Bertrand. Filosofian ongelmat. ISBN 978-0-19-511552-9.
• Sinclair, Alistair J. 2008. Mitä filosofia on? Johdanto. ISBN 978-1-903765-94-4.
• Sober, Elliott 2001. Filosofian ydinkysymykset: teksti ja lukemisto. Upper Saddle River, Prentice Hall. ISBN 978-0-13-189869-1
• Solomon, Robert C. Isoja kysymyksiä: lyhyt johdatus filosofiaan. ISBN 978-0-534-16708-0.
• Warburton, Nigel. Filosofia: perusteet. ISBN 978-0-415-14694-4.
• Nagel, Thomas. Mitä se kaikki tarkoittaa? Erittäin lyhyt johdatus filosofiaan. ISBN 978-0-19-505292-3.
• Pojman, Louis P. Filosofian klassikot (niteet 1, 2 ja 3).
• Arthur, Edwin Englantilaiset filosofit Baconin ja Millin välillä
• Beardsley, Monroe Eurooppalaiset filosofit Descartesista Nietzscheen.
• Cottingham, John 2008. Länsimainen filosofia: antologia. 2. painos. Malden, MA: Blackwell Pub., .
• Tarnas, Richard. Länsimaisen mielen intohimo: maailmankuvaamme muokanneiden ajatusten ymmärtäminen. ISBN 978-0-345-36809-6.