Branko Mikasinovitš (s. 6. marraskuuta 1938) on yksi Jugoslavian ja Serbian kirjallisuuden merkittävimmistä tutkijoista ja tunnettu slavisti. Hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän toi laajemmalle englanninkieliselle yleisölle modernia jugoslavialaista proosaa, runoutta, draamaa ja satiiria toimittamiensa antologioiden kautta. Mikasinovitšin toimittamat teokset sisältävät keskeisiä valintoja kirjallisuuden eri genreistä ja ovat olleet tärkeitä lähteitä yliopistokurssien ja tutkimuksen kannalta.

Keskeiset teokset

Mikasinovitš on toimittanut useita merkittäviä englanninkielisiä antologioita ja teoksia, joista mainittakoon muun muassa:

  • Introduction to Yugoslav Literature (Twayne, 1973) — laaja johdanto moderniin jugoslavialaiseen proosaan ja runouteen;
  • Five Modern Yugoslav Plays (Cyrco Press, 1977) — ainutlaatuinen kokoelma vuosina 1945–1980 kirjoitetuista näytelmistä, joka esittelee jugoslavialaista nykydraamaa;
  • Modern Yugoslav Satire (Cross-Cultural Communications, 1979) — teos, jonka Library Journal valitsi vuoden 1979 parhaiden teosten joukkoon ja joka sisällytettiin Puschart Prize V: The Best of the Small Presses -julkaisuun;
  • Yugoslav Fantastic Prose (Proex, 1991) — ensimmäinen englanninkielinen antologia jugoslavialaisista yliluonnollisista tarinoista;
  • Yugoslavia: Crisis and Disintegration (Plyroma Publishing Co., 1994) — analyysi ja lähestymistapa Jugoslavian poliittiseen ja kulttuuriseen kriisiin ja hajoamiseen.

Koulutus ja akateeminen ura

Mikasinovitš suoritti kandidaatin tutkinnon Rooseveltin yliopistossa Chicagossa (1965) ja maisterin tutkinnon Northwestern Universityssä, Evanston, IL (1967). Hänet tohtoriksi väiteltiin Belgradin yliopistosta (1984). Akateemisessa työssään hän on opettanut venäjän kieltä ja slaavilaista kirjallisuutta muun muassa Tulane Universityssä ja New Orleansin yliopistossa, ja hän on toiminut slaavilaisten ja itäeurooppalaisten kielten professorien Louisianan yhdistyksen puheenjohtajana.

Mediaesiintymiset ja julkinen vaikuttaminen

Mikasinovitš on esiintynyt sekä akateemisissa että yleisölle suunnatuissa ohjelmissa kommentoimassa Jugoslavian kulttuuria ja lehdistötilannetta. Hän on ollut keskustelijana ABC:n "Press International" -ohjelmassa Chicagossa ja PBS:n "International Dateline" -ohjelmassa New Orleansissa. Lisäksi hän esiintyy Voice of America -televisio-ohjelman serbialaisen palvelun "Open Studio" -ohjelmassa. Näissä esiintymisissä hän on selventänyt jugoslavialaiseen kulttuuriin, politiikkaan ja kirjallisuuteen liittyviä kysymyksiä laajemmalle yleisölle.

Tutkimusalueet ja merkitys

Mikasinovitšin tutkimus keskittyy moderniin jugoslavialaiseen ja serbialaiseen kirjallisuuteen: proosaan, runouteen, näytelmiin, satiiriin ja fantastiseen kertomukseen. Hänen antologiansa ovat toimineet tärkeinä väylinä, joiden kautta angloamerikkalaiset lukijat ja tutkijat ovat saaneet tutustua jugoslavialaiseen kirjalliseen tuotantoon. Antologioiden lisäksi hän on kirjoittanut esseitä, johdantoja ja kriittisiä huomautuksia, jotka ovat auttaneet tilanteen ja tekijöiden kontekstualisoinnissa. Hänen työnsä on siten vaikuttanut sekä kirjallisuudentutkimukseen että käännöskulttuuriin.

Tausta ja perhetausta

Perhetaustalla on ollut suuri vaikutus Mikasinovitšin kiinnostukseen ja tieteelliseen suuntautumiseen. Paroni Mihailo Mikasinovitš, joka vaikutti serbikoulujen avaamiseen Krajinassa 1700-luvulla; Stefan Mikasinovitš, joka toimi Dositej Obradovićin opettajana ja oli osallisena serbialaisen kulttuurin uudelleensyntymisessä valistuksen aikana; sekä hänen isänsä Sava Mikasinovitš innoittivat suurelta osin kirjoittajan tieteellistä toimintaa ja kulttuuriperinteen arvostusta.

Perintö

Branko Mikasinovitšin antologiat ja tutkimukset ovat säilyttäneet asemansa keskeisinä lähteinä jugoslavialaisen kirjallisuuden tutkimuksessa ja opetuksessa englanninkielisissä maissa. Hänen työnsä on auttanut avaamaan ovia monille jugoslavialaisille kirjailijoille ja genreille, jotka ennen olivat vähän tunnettuja anglophone-yleisölle. Mikasinovitš nähdään usein kulttuurien välisenä välittäjänä, joka on edistänyt laajempaa ymmärrystä Balkanin kirjallisesta monimuotoisuudesta.